KKO/1996/108

1996 false KKO:1996:108 Ks. KKO:1985-II-118 Alukseen kohdistuneesta oikeudenvastaisesta saarrosta mahdollisesti aiheutuneen vahingon korvaamista koskeva juttu ei ollut merilain mukaan ratkaistava. Meriasiantuntijoiden ei siten olisi tullut ottaa osaa asian käsittelyyn. MeriL 251 § 2 mom (295/84) ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Helsingin raastuvanoikeudessa Nautekno Oy vaati Suomen Merimies-Unioni r.y:tä, Suomen Konepäällystöliitto - Finlands Maskinbefälsförbund ry:tä, Suomen Tietoliikennetekniset r.y:tä ja Suomen Laivanpäällystöliitto - Finlands Skeppsbefälsförbund r.y:tä vastaan ajamassaan kanteessa vastaajayhdistysten velvoittamista yhteisvastuullisesti suorittamaan Nautekno Oy:lle korvaukseksi yhdistysten yhtiön omistamaan kauppa-alukseen kohdistamasta oikeudenvastaisesta saarrosta aiheutuneista vahingoista 5 612 912,65 markkaa korkoineen. Käsittely raastuvanoikeudessa Vastaajayhdistykset väittivät kanteen kiistämisen perusteiksi muun muassa, että alus ei ollut saarron aikana ollut merilaissa tarkoitetulla tavalla merikelpoinen varustuksen, miehityksen, rakenteen ja katsastuksen puolesta. Tämän vuoksi asiaa käsiteltäessä olivat läsnä merilain 251 §:n 2 momentissa (295/84) tarkoitetut meriasiantuntijat, jotka antoivat asiassa lausuntonsa. Raastuvanoikeuden päätös 4.3.1993 Lausumillaan perusteilla raastuvanoikeus velvoitti vastaajayhdistykset yhteisvastuullisesti maksamaan Nautekno Oy:lle vahingonkorvauksena 30 000 markkaa korkoineen. Helsingin hovioikeuden tuomio 19.10.1995 Nautekno Oy valitti hovioikeuteen ja vaati ensisijaisesti asian palauttamista alioikeuteen laillisessa kokoonpanossa käsiteltäväksi ja toissijaisesti suullisen käsittelyn toimittamista hovioikeudessa. Sen varalta, ettei kumpaankaan vaatimukseen suostuttaisi, yhtiö uudisti kanteensa. Hovioikeus lausui käsittelyratkaisussaan, että raastuvanoikeudessa oli ollut läsnä meriasiantuntija asian toisessa ja kolmannessa käsittelyssä. Neljännessä käsittelyssä, jossa asia oli ratkaistu, raastuvanoikeudessa oli ollut läsnä edellisen lisäksi myös toinen meriasiantuntija. Meriasiantuntijat olivat ottaneet osaa asian käsittelyyn sekä antaneet raastuvanoikeuden päätöksestä ilmenevän lausunnon aluksen merikelpoisuudesta. Kysymyksessä ei tosin ollut sellainen merioikeusasia tai meriselitys, jossa meriasioita tuntevien ja niihin perehtyneiden henkilöiden olisi merilain 251 §:n (295/84) mukaan tullut olla tuomioistuinta avustavina asiantuntijoina läsnä tuomioistuimessa. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 44 §:n mukaan oikeus sai kuitenkin harkitessaan kysymystä, jonka arvostelemiseen tarvittiin erityisiä ammattitietoja, hankkia asianomaisella alalla toimivan henkilön lausunnon. Tähän nähden meriasiantuntijoiden lausunnon hankkiminen asiassa oli ollut perusteltua. Asian olivat ratkaisseet raastuvanoikeuden kolme oikeusneuvosmiestä. Syytä asian palauttamiseen tai suullisen käsittelyn toimittamiseen hovioikeudessa ei ollut. Pääasian osalta hovioikeus lausumillaan perusteilla pysytti raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Nautekno Oy:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan Nautekno Oy on vaatinut, että hovioikeuden tuomio ja raastuvanoikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan, ensisijaisesti raastuvanoikeuden sijaan tulleeseen Helsingin käräjäoikeuteen laillisesti käsiteltäväksi tai toissijaisesti hovioikeuteen suullisen käsittelyn toimittamiseksi. Sen varalta, ettei asiaa palautettaisi, Nautekno Oy on toistanut kanteensa. Suomen Merimies-Unioni r.y. ja sen myötäpuolet ovat yhteisesti vastanneet valitukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 12.9.1996 Perustelut Raastuvanoikeuden 4.3.1993 pidetyssä istunnossa, jossa juttu on ratkaistu, kaksi meriasioita tuntevaa ja niihin perehtynyttä henkilöä (meriasiantuntijaa) on ollut läsnä tuomioistuinta avustamassa sillä tavoin kuin tuolloin voimassa olleen merilain (167/39) 251 §:n 2 momentissa (295/84) tarkoitetaan. Lisäksi heistä toinen on ollut saapuvilla kahdessa aikaisemmassa raastuvanoikeuden istunnossa juttua käsiteltäessä. Meriasiantuntijat ovat antaneet jutussa suullisen lausunnon. Mainitun lain 251 §:n 1 ja 2 momentista ilmenee, että meriasiantuntijoiden tuli olla raastuvanoikeutta avustamassa ainoastaan käsiteltäessä juttuja ja asioita, jotka oli ratkaistava merilain mukaan. Jutussa on kysymys alukseen kohdistetusta, lainvoimaisella tuomiolla oikeudenvastaiseksi vahvistetusta saarrosta aiheutuneeksi väitetyn vahingon korvaamisesta. Juttu ei ole merilain mukaan ratkaistava eikä meriasiantuntijoiden siten olisi tullut olla raastuvanoikeudessa läsnä sitä avustamassa. Meriasiantuntijoiden kuuleminen ei ole tapahtunut myöskään sillä tavoin kuin oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa asiantuntijoista säädetään. Oikeudenkäynnissä on siten tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, jonka voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Päätöslauselma Hovioikeuden tuomio ja raastuvanoikeuden päätös kumotaan. Juttu palautetaan raastuvanoikeuden sijaan tulleeseen Helsingin käräjäoikeuteen, jonka tulee ottaa juttu ilmoituksetta uudelleen käsiteltäväksi ja, huomioon ottaen palauttamisen syy, siinä laillisesti menetellä. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Nikkarinen, Nouro ja Halme-Korhonen. Esittelijä Jussi Sippola. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Haarmann, Krook, Tulokas ja Kivinen. Esittelijä Kenneth Nygård.