KKO/1996/119

1996 false KKO:1996:119 Ään. Tuomioistuin oli selvittäjien hakemuksesta myöntänyt lisäajan ohjelmaehdotuksen laatimiseen. Velallisyhtiön osakkeenomistajat, jotka eivät olleet hakeneet oman ohjelmaehdotuksensa laatimiselle lisäaikaa, toimittivat käräjäoikeuteen selvittäjien ohjelmaehdotuksen ohella oman ohjelmaehdotuksensa. Osakkeenomistajien ohjelmaehdotus jätettiin tutkimatta. YSL 72 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Saneerausohjelmaehdotusten esittäminen ja käsittely Tampereen käräjäoikeudessa Määrätessään 18.8.1993 Panostaja Oy:n saneerausmenettelyn aloitettavaksi Tampereen raastuvanoikeus oli velvoittanut samalla määräämänsä selvittäjät laatimaan ja toimittamaan saneerausohjelmaehdotuksen raastuvanoikeudelle viimeistään 5.11.

1. Selvittäjien pyynnöstä määräaikaa oli ennen sen päättymistä pidennetty ensin 26.
2. ja sitten 15.12.1993 saakka. Selvittäjät toimittivat ehdotuksensa saneerausohjelmaksi raastuvanoikeuden sijaan tulleen käräjäoikeuden kansliaan tuossa määräajassa. Määräajan päätyttyä muun muassa velallisyhtiön osakkeenomistajat AKK-Yhtiöt Oy ja Koljonlinna Oy, jotka eivät olleet pyytäneet pidennystä ohjelmaehdotuksensa jättämisaikaan, toimittivat oman ohjelmaehdotuksensa käräjäoikeuteen 14.1.
3. Käräjäoikeus ryhtyi käsittelemään molempia ohjelmaehdotuksia ja määräsi, että ohjelmaehdotuksissa tarkoitettuja saatavia koskevat väitteet on esitettävä selvittäjille viimeistään 14.3.1994, ja varasi asiaan osallisille tilaisuuden antaa kirjalliset lausumansa ohjelmaehdotuksista käräjäoikeudelle viimeistään 25.4.
4. Päätöksellään 8.3.1994 käräjäoikeus selvittäjien pyynnöstä pidensi saatavien riitautusmääräaikaa 18.
5. ja lausumamääräaikaa 9.5.1994 saakka. Käräjäoikeus antoi 17.6.1994 päätöksen epäselvien saatavien huomioon ottamisesta saneerausohjelmassa ja varaamatta ohjelmaehdotusten esittäjille enää tilaisuutta lain 76 §:n 1 momentin mukaisesti oikaista, tarkistaa tai täydentää ehdotuksia kehotti äänivaltaisia velkojia ilmoittamaan hyväksyvän tai hylkäävän kantansa ohjelmaehdotuksiin käräjäoikeudelle annettavassa äänestyslausumassa viimeistään 8.7.
6. Käräjäoikeus pidensi äänestysmääräaikaa aina 14.10.1994 saakka. Selvitysmenettely äänestyksineen keskeytettiin toistaiseksi sen jälkeen, kun Kansallis-Osake-Pankki ja Vakuutusosakeyhtiö Garantia 10.10.1994 ja Suomen Yhdyspankki Oy 14.10.1994 olivat vaatineet velallisen asettamista konkurssiin. Konkurssihakemusten käsittelyn yhteydessä käräjäoikeus velvoitti selvittäjät toimittamaan uusitun saneerausohjelmaehdotuksen käräjäoikeudelle viimeistään 24.11.1994 ja varasi velkojille tilaisuuden antaa siitä lausumansa 12.12.1994 mennessä. Selvittäjät toimittivat asetetussa määräajassa uuden ohjelmaehdotuksen. AKK-Yhtiöt Oy ja Koljonlinna Oy esittivät käräjäoikeudelle oman ohjelmaehdotuksensa ja muutoksia siihen 19.12.
7. Samana päivänä käräjäoikeus velvoitti selvittäjät ja sanotut osakkeenomistajayhtiöt toimittamaan vielä muutetut ja tarkistetut ohjelmaehdotuksensa käräjäoikeudelle viimeistään 2.1.
8. Molemmat tahot toimittivat tuolloin käräjäoikeuteen ohjelmaehdotuksensa. Käräjäoikeus varasi velkojille tilaisuuden antaa niistä lausumansa 16.1.1995 mennessä. Selvittäjien saatua tilaisuuden tutustua ohjelmaehdotuksista annettuihin lausumiin sekä ilmoitettua olevansa valmiit tekemään saneerausohjelmaan niiden edellyttämiä muutoksia käräjäoikeus määräsi, että selvittäjien oli toimitettava muutettu ohjelmaehdotuksensa käräjäoikeuteen viimeistään 30.1.1995 ja velkojien annettava siitä äänestyslausumansa 10.2.1995 mennessä. Käräjäoikeuteen toimitettiin 30.1.1995 AKKYhtiöt Oy:n ja Koljonlinna Oy:n laatima saneerausohjelmaehdotus. Selvittäjät pitivät 2.1.1995 päivätyn ohjelmaehdotuksensa ennallaan. Vakuutusosakeyhtiö Garantian lausumat ohjelmaehdotusten käsittelyä koskevasta menettelystä Äänestyslausumassaan 10.2.1995 vakuutusyhtiö vaati kaikkia ohjelmaehdotuksia hylättäviksi. Samassa yhteydessä antamassaan lausumassa vakuutusyhtiö esitti, että AKK-Yhtiöt Oy:llä ja Koljonlinna Oy:llä, jotka olivat esittäneet 2.1.1995 ja 30.1.1995 oman ohjelmaehdotuksensa, ei ollut ollut oikeutta esittää lisäehdotuksia koska pidennetyn määräajan olivat saaneet hyväkseen vain selvittäjät, ja sen vuoksi ne oli jätettävä tutkimatta. Ohjelmaehdotuksia käsiteltäessä oli menetelty lainvastaisesti ja sopimattomasti myös sen vuoksi, että asiaa ei ollut käsitelty yhtäjaksoisesti, vaan ohjelmista oli suoritettu useita äänestyksiä, ohjelmia oli muutettu äänestysten jälkeen suosimalla tiettyjä velkojia ja korjattuja ohjelmaehdotuksia oli esitelty tarkoituksella viivyttää asian käsittelyä. Näillä perusteilla AKK-Yhtiöt Oy:n ja Koljonlinna Oy:n esittämän saneerausohjelmaehdotuksen vahvistamiselle oli yrityksen saneerauksesta annetussa laissa tarkoitettu este. Äänestys ohjelmaehdotuksista Äänestyksen kohteina olivat olleet selvittäjien 2.1.1995 päivätty sekä AKK-Yhtiöt Oy:n ja Koljonlinna Oy:n nimessä esitetty 26.1.1995 päivätty ohjelmaehdotus. Selvittäjien ohjelmaehdotus oli äänestyksessä hylätty kaikissa siitä ääniä antaneissa kolmessa velkojaryhmässä. AKK-Yhtiöt Oy:n ja Koljonlinna Oy:n ohjelmaehdotus oli hyväksytty kahdessa siitä ääniä antaneista neljästä velkojaryhmästä ja sen puolesta äänestäneiden velkojien saatavat edustivat enempää kuin viidennestä äänivaltaisten velkojien saatavista. AKK-Yhtiöt Oy ja Koljonlinna Oy pyysivät ohjelmaehdotuksensa vahvistamista yrityksen saneerauksesta annetun lain 54 §:n nojalla. Käräjäoikeuden päätös 22.2.1995 Äänestystuloksen toteamisen jälkeen käräjäoikeus lausui vakuutusyhtiön väitteistä, että neuvottelujen tuloksena syntynyt 26.1.1995 päivätty ohjelmaehdotus pohjautui asiassa esitettyihin aikaisempiin ohjelmaehdotuksiin eikä kysymyksessä ollut kokonaan uusi ohjelma. Kompromissiohjelmaehdotus olisi voitu esittää myös selvittäjien nimessä, elleivät nämä olisi halunneet pysyttää voimassa omaa 2.1.1995 päivättyä ehdotustaan. AKKYhtiöt Oy:n ja Koljonlinna Oy:n ohjelmaehdotuksen sisällöstä oli velkojille varattu tilaisuus antaa lausuma äänestyslausumien yhteydessä. Neuvottelumenettelyä ja sen perusteella syntynyttä kompromissiohjelmaehdotusta ei ollut syytä pitää lainvastaisena. Siihen nähden, että AKK-Yhtiöt Oy:n ja Koljonlinna Oy:n ohjelmaehdotus oli laadittu neuvottelussa, jossa suurimmat velkojaryhmät olivat olleet edustettuina, käräjäoikeus ei pitänyt myöskään sen käsittelyssä noudatettua menettelyä yrityksen saneerauksesta annetun lain 55 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin sopimattomana. Asiassa oli muutenkin menetelty sanotun lain mukaisesti. Saneerausohjelman vahvistamiselle ei ollut lain 53 tai 55 §:ssä tarkoitettua estettä. Käräjäoikeus vahvisti AKK-Yhtiöt Oy:n ja Koljonlinna Oy:n laatimaksi merkityn 26.1.1995 päivätyn saneerausohjelmaehdotuksen siihen 10.2.1995 ja tällä päätöksellä tehtyine muutoksineen sekä antoi määräykset ohjelman seurannasta. Turun hovioikeuden tuomio 29.8.1995 Vakuutusosakeyhtiö Garantia valitti hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Vakuutusosakeyhtiö Garantialle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan vakuutusyhtiö vaati hovioikeuden tuomion kumoamista ja saneerausmenettelyn määräämistä lakkaamaan ilman saneerausohjelman vahvistamista tai vaihtoehtoisesti asian palauttamista hovioikeuteen tai käräjäoikeuteen. Saneerausvelallinen Panostaja Oy, vahvistetun ohjelmaehdotuksen laatijat AKK-Yhtiöt Oy ja Koljonlinna Oy yhteisesti sekä vakuusvelkojat Merita Pankki Oy ja Tampereen Seudun Osuuspankki vastasivat valitukseen ja vaativat sitä hylättäväksi. Toissijaisesti Merita Pankki Oy vaati asian palauttamista hovioikeuteen tai käräjäoikeuteen. Selvittäjät ja OKO-Investointipankki Oy vakuusvelkojana eivät käyttäneet varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 7.10.1996 Käsittelyratkaisu Korkein oikeus hylkää Panostaja Oy:n pyynnön vastauksessa nimettyjen henkilöiden todistajina kuulemiseksi, koska syytä kuulemiseen ei ole esitetty. Pääasia Perustelut Yrityksen saneerauksesta annetun lain 71 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan tuomioistuimen on saneerausmenettelyn aloittamisesta päättäessään asetettava määräpäivä, johon mennessä ehdotus saneerausohjelmaksi on laadittava ja toimitettava selvittäjälle sekä tuomioistuimelle. Ohjelmaehdotuksen esittämiseen ovat lain 40 §:n mukaan oikeutettuja selvittäjän lisäksi muun muassa ne, jotka omistavat velallisyhtiön osakkeista vähintään viidenneksen. Lain 72 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin voi ohjelmaehdotuksen esittämiseen oikeutetun vaatimuksesta pidentää ehdotuksen laatimiselle varattua määräaikaa, jos se on erityisistä syistä tarpeen. Määräajan päätyttyä toimitettu saneerausohjelmaehdotus jätetään 72 §:n 3 momentin mukaan huomiotta. Selvittäjät on määrätty toimittamaan saneerausohjelmaehdotuksensa Tampereen raastuvanoikeudelle 5.11.1993 mennessä. Selvittäjien pyynnöstä määräaikaa on pidennetty ensin 26.
9. ja sen jälkeen 15.12.1993 saakka, jolloin selvittäjät ovat toimittaneet ohjelmaehdotuksensa raastuvanoikeuden sijaan tulleelle Tampereen käräjäoikeudelle. Saneerausohjelmaehdotuksen esittämiseen oikeutetut AKK-Yhtiöt Oy ja Koljonlinna Oy eivät ole pidennystä määräajassa pyytäneet. Yhtiöt ovat kuitenkin toimittaneet oman saneerausohjelmaehdotuksensa käräjäoikeuteen 14.1.
10. Ohjelmaehdotuksen esittämiselle varattua määräaikaa voidaan pidentää vain ehdotuksen esittämiseen oikeutetun vaatimuksesta. Pidennystä ei myönnetä hakijalle automaattisesti, vaan siihen suostuminen edellyttää erityisiä syitä. Harkinnan perustana ovat hakijan erityisinä syinä esittämät seikat. Tähän nähden ja kun saneerausmenettelyn joutuisuuden ja oikeusvarmuuden kannalta on tärkeää, että jatkokäsittely voidaan keskittää siihen tai niihin ohjelmaehdotuksiin, joiden esittämiselle on sanotuin edellytyksin myönnetty lisäaikaa, on perusteltua katsoa, että oikeutettu ohjelmaehdotuksen esittämiseen pidennetyllä määräajalla on vain se hakija, jolle pidennystä on myönnetty. AKK-Yhtiöt Oy:lle ja Koljonlinna Oy:lle ei ole myönnetty määräajan pidennystä. Käräjäoikeuden ei siten olisi pitänyt ottaa yhtiöiden 14.1.1994 käräjäoikeuteen toimittamaa saneerausohjelmaehdotusta siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen eikä yhtiöiden myöhemmin esittämiä uusia ohjelmaehdotuksia tutkittavaksi. Määräajassa on käräjäoikeudelle esitetty selvittäjien saneerausohjelmaehdotus. Kun kysymyksessä on virhe käräjäoikeuden menettelyssä, hovioikeuden tuomio jäljempänä kerrotuilta osin ja käräjäoikeuden päätös on kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen laillisesti käsiteltäväksi. Päätöslauselma Hovioikeuden tuomio AKK-Yhtiöt Oy:n, Koljonlinna Oy:n ja Panostaja Oy:n vastauskuluvaatimuksiin annettua ratkaisua lukuunottamatta ja käräjäoikeuden päätös kumotaan. AKK-Yhtiöt Oy:n ja Koljonlinna Oy:n saneerausohjelmaehdotukset jätetään tutkimatta. Asia palautetaan Tampereen käräjäoikeuteen selvittäjien 15.12.1993 käräjäoikeuteen jättämän saneerausohjelmaehdotuksen sekä Kansallis-Osake-Pankin ja Vakuutusosakeyhtiö Garantian Panostaja Oy:tä koskevan konkurssihakemuksen, josta ei 22.2.1995 ole luovuttu, käsittelyä varten. Saneerausasian osalta käräjäoikeuden päätös 17.6.1994 siltä osin kuin se koskee epäselviä saatavia on edelleen noudatettava. Käräjäoikeuden tulee varata selvittäjille tilaisuus tehdä tarpeellisiksi katsomansa muutokset ohjelmaehdotukseensa. Sen jälkeen asiaan osallisille on varattava tilaisuus antaa kirjalliset lausumansa ohjelmaehdotuksesta käräjäoikeuden asettamassa määräajassa ja ohjelmaehdotuksen käsittelyä on jatkettava lain edellyttämässä järjestyksessä. Yrityksen saneerauksesta annetusta laista johtuvat velallisyhtiön määräysvallan rajoitukset ja selvittäjien toimivaltuudet palautuvat voimaan tämän päätöksen antopäivänä kello
11. Eri mieltä olevan jäsenen lausunto Oikeusneuvos Tulokas: Perustelut AKK-Yhtiöt Oy:n ja Koljonlinna Oy:n saneerausohjelmaehdotuksen tutkiminen Selvittäjien esitettyä heille asetetun, kahdesti pidennetyn määräajan puitteissa 15.12.1993 ehdotuksen saneerausohjelmaksi velallisyhtiön osakkeenomistajat AKKYhtiöt Oy ja Koljonlinna Oy ovat toimittaneet oman ohjelmaehdotuksensa käräjäoikeudelle 14.1.
12. Molemmat ohjelmaehdotukset on otettu käsiteltäviksi ja kuultu niistä asiaan osallisia. Sen jälkeen, kun äänestysmenettely oli konkurssihakemusten johdosta keskeytetty, selvittäjät ovat käräjäoikeuden päätöksen mukaisesti toimittaneet uusitun saneerausohjelmaehdotuksen 24.11.
13. AKK-Yhtiöt Oy ja Koljonlinna Oy ovat esittäneet oman ohjelmaehdotuksensa 19.12.
14. Velkojien muutosesitysten johdosta käräjäoikeus on viimeksi mainittuna päivänä varannut selvittäjille heidän pyynnöstään sekä AKK-Yhtiöt Oy:lle ja Koljonlinna Oy:lle tilaisuuden vielä muuttaa ja tarkistaa ohjelmaehdotuksiaan. Sekä selvittäjät että mainitut yhtiöt ovat toimittaneet korjatun ehdotuksen saneerausohjelmaksi 2.1.
15. Käräjäoikeuden istunnossa 23.1.1995 ja sen yhteydessä on käyty neuvotteluja kompromissiratkaisun löytämiseksi esitettyjen ohjelmaehdotusten ja velkojien lausumien pohjalta. Käräjäoikeus on vielä päätynyt lykkäämään konkurssihakemusten käsittelyä ja määrännyt, että selvittäjien tuli toimittaa muutettu ohjelmaehdotus 30.1.1995 mennessä ja velkojien antaa äänestyslausumansa sekä esittää lausumansa 6.2.1995 mennessä. Viimeksi mainittua määräaikaa on pidennetty 10.2.1995 saakka. AKK-Yhtiöt Oy:n ja Koljonlinna Oy:n 26.1.1995 päivätty ohjelmaehdotus on käräjäoikeuden istunnossa 22.2.1995 vahvistettu Panostaja Oy:n saneerausohjelmaksi. Samalla on määrätty konkurssihakemukset raukeamaan. Panostaja Oy:n 18.8.1993 alkaneessa saneerausmenettelyssä ei ole noudatettu sellaista joutuisuutta ja selkeyttä, jota laki edellyttää ja jota velkojat ovat oikeutettuja odottamaan etenkin silloin, kun vireillä on myös konkurssimenettely. Asetettuja määräaikoja on toistuvasti pidennetty ja vielä äänestysmenettelyyn ryhtymisen jälkeen saneerausohjelmaehdotuksia on muuteltu ja tarkisteltu. Yrityssaneerauslain 40 §:n 3 momentissa mainittujen saneerausohjelmaehdotuksen esittämiseen oikeutettujen on noudatettava samaa tuomioistuimen asettamaa määräaikaa, joka koskee selvittäjää. Kun AKK-Yhtiöt Oy ja Koljonlinna Oy esittivät oman ehdotuksensa vasta 14.1.1994 määräajan päätyttyä, ehdotus olisi pitänyt 72 §:n 3 momentin perusteella jättää huomiotta. Käräjäoikeus on menetellyt virheellisesti ottaessaan yhtiöiden ehdotuksen käsiteltäväksi. Käräjäoikeuden 22.2.1995 vahvistama saneerausohjelma on saanut lopullisen muotonsa asianosaisten 23.1.1995 käymissä neuvotteluissa, joissa aikaisempia ohjelmaehdotuksia on tarkasteltu suurimpien velkojien kannanottojen ja konkurssivaihtoehdon valossa. Ohjelmaehdotuksen oikaiseminen, tarkistaminen ja täydentäminen on yrityssaneerauslain 76 §:n 1 momentin mukaan mahdollista sen jälkeen, kun asiaan osalliset ovat saaneet tilaisuuden lausua käsityksensä ehdotuksesta. Tämän vuoksi ja kun olennaista on se, onko päätöksenteko ohjelmaehdotuksesta tapahtunut asianmukaisesti ja onko ohjelma sisällöltään lainmukainen, ei ole aihetta kumota päätöstä ohjelman vahvistamisesta pelkästään sillä perusteella, että AKK-Yhtiöt Oy:n ja Koljonlinna Oy:n ensimmäinen saneerausohjelmaehdotus oli tehty liian myöhään eikä myöskään siitä syystä, ettei menettelyssä ollut noudatettu tarpeellista joutuisuutta ja selkeyttä. Asiaa harkittaessa olen ottanut huomioon sen, että kysymys on äskettäin voimaan tulleesta laista, jonka osalta menettelytavat ovat vasta muotoutumassa. Vakuusvelan määrä vahvistetussa saneerausohjelmassa Vakuutusosakeyhtiö Garantia on pitänyt vahvistettua saneerausohjelmaa lainvastaisena siltä osin kuin vakuusvelkojen määrää arvioitaessa on käytetty saneerausohjelman vahvistamishetken vakuusarvoja menettelyn alkamishetken vakuusarvojen sijasta. Eräiltä osin vakuusvelkojen määrät on lain vastaisesti jätetty avoimiksi ja riippumaan realisointituloksesta. Valittaja on pitänyt kohtuuttomana sitä, että vakuuksien arvonnousu on määrätty tulemaan yksinomaan vakuusvelkojien hyväksi. Panostaja Oy:n saneerausohjelmassa määrätään, että Huoneistokeskus Oy:n 3.11.1993 päivätyn arvion mukainen yrityskiinnityksen alaiseen omaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen arvojen kohoaminen saneerausmenettelyn aloittamisajankohdasta 18.8.1993 merkitsee vakuusvelan enentymistä ja vakuudettomille saneerausveloille kertyvien suoritusten vähenemistä tuon arvonnousun verran. Edelleen ohjelmassa mainitaan, että vakuusvelan ja vakuudettoman velan määrät selviävät vasta omaisuusesineiden myöhemmän realisoinnin yhteydessä, kun tarkoituksena on, että ennen realisaatiota tapahtuvat vakuusesineiden arvon muutokset vaikuttavat vakuusvelan määrään. Kansallis-Osake-Pankille yrityskiinnityksen haltijana on osoitettu suoritukseksi 60 prosenttia yrityskiinnityksen alaisen omaisuuden lopullisesta realisointihinnasta siitä riippumatta, mikä yrityskiinnityksen alaisen omaisuuden arvo oli saneerausmenettelyä aloitettaessa 18.8.
16. Vakuuksien nopeampi realisointi tai ennakoitua parempi realisointitulos nopeuttaisivat vakuusvelkojille tulevien suoritusten maksamista ohjelmaan merkitystä. Yrityssaneerauslain 3 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan vakuusvelalla tarkoitetaan saneerausvelkaa siltä osalta, jolta vakuuden arvo menettelyn alkaessa olisi riittänyt kattamaan velkojan saatavan määrän. Ylittävä osa on tavallista saneerausvelkaa. Myöhempiä arvonmuutoksia ei ole tarkoitettu saneerausmenettelyssä huomioon otettaviksi. Vahvistettu saneerausohjelma herättää sen oikeuskysymyksen, miten on kohdennettava yrityskiinnityksen turvaamien ja vakuudettomien saatavien velkojien kesken se ylijäämä, jota saneerattavaan yritykseen tulee siitä, että yrityskiinnityksen alainen omaisuus osoittautuikin arvokkaammaksi kuin miksi se oli menettelyn alkamisajankohdan tilanteen mukaan arvostettu. Yrityssaneerauslaista ei saada kysymykseen suoraa vastausta. Lain 46 §:n 1 momentin yleissäännöksen mukaan velkojat, joilla saneerausmenettelyn ulkopuolella olisi yhtäläinen oikeus saada suoritus saatavalleen, on saneerausohjelmaan sisältyvissä velkajärjestelyissä asetettava keskenään yhdenvertaiseen asemaan. Kun vertailun lähtökohtana on velkojien oikeus maksunsaantiin saneerausmenettelyn ulkopuolella, säännös ei aseta estettä sille, että vakuuksien realisoinnista kertyvällä ylijäämällä katetaan pantinhaltijoiden velkoja siltä osalta kuin niitä ei ole pidettävä vakuusvelkoina saneerausmenettelyssä. Tällöin vakuuksien arviointivirhe korjaantuu. Vastaavasti arvonnousu tulee sille taholle, jolle se olisi kuulunut saneerausmenettelyn ulkopuolella. Järjestely on 54 §:n 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla kohtuullinen. Vahvistettua saneerausohjelmaa saatetaan arvostella sikäli kuin siinä on jätetty vakuuksia arvioimatta tai käytetty muita kuin menettelyn alkamisajankohdan arvoja. Estettä ei sen sijaan ole ollut kohdentaa realisoinnissa kertyvää ylijäämää ohjelmassa esitetyllä tavalla. Arvostuksessa noudatetun menettelyn ei ole osoitettu sillä tavoin vaikuttaneen asian käsittelyyn, että valittajan vaatimukset tulisi hyväksyä. Konkurssivertailu Saneerausohjelman mukaan vakuudettomat velkojat ja sellaisena myös Vakuutusosakeyhtiö Garantia saavat suorituksen 30 prosentille saatavansa pääomasta. Konkurssissa jako-osuus olisi ollut vahvistettuun ohjelmaan ja myös selvittäjien ohjelmaehdotukseen sisältyvien arvioiden mukaan 15 - 20 prosenttia. Vuonna 1995 tai myöhemmin alkavassa konkurssissa yrityskiinnityksen haltijoiden saatavien suoritukseen voidaan velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 5 §:n mukaisella etuoikeudella käyttää vain 50 prosenttia yrityskiinnityksen alaisen omaisuuden arvosta, kun taas tässä vuonna 1993 alkaneessa saneerauksessa heidän saataviensa tyydyttämiseen on lain 9 §:n 2 momentin siirtymäsäännöksen mukaan käytettävissä 60 prosenttia kiinnitetyn omaisuuden arvosta. Vakuutusyhtiö ei ole selvittänyt, että tuosta suoraan laista johtuvasta seikasta seuraisi sille menetyksiä, kun saneerausohjelmassa on lähdetty siitä, että yrityskiinnityksen alaisen omaisuuden arvo olisi saneerausmenettelyn kestäessä enentynyt ja siitä olisi nyt alkavassa konkurssissa odotettavissa vakuudettomienkin velkojien saataville jakoosuutta ehkä enemmän kuin saneerausmenettelyn aloittamisajankohdan tilanteessa. Vakuutusyhtiö ei ole saattanut yrityssaneerauslain 53 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti todennäköiseksi, että sille ohjelman mukaan tuleva suoritus olisi pienempi kuin konkurssissa. Muut valitusperusteet Valittaja ei ole esittänyt perusteita, joiden johdosta hovioikeuden tuomiota olisi muutettava. Tuomiolauselma En muuta hovioikeuden tuomiota. Asian on ratkaissut käräjätuomari Veneskoski. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Särkilä ja Lehmus sekä esittelijä Salla-Maaret Keränen. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Krook, Wirilader, Tulokas (eri mieltä) ja Vuori. Esittelijä Iiro Liukkonen.