KKO/1996/124

1996 false KKO:1996:124 Käsiteltäessä maaoikeudessa lunastustoimitusta, jossa oli kysymys valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan kuuluvan alueen lunastamisesta valtiolle, lautamiehenä oli toiminut henkilö, jolla oli samaan aikaan itsellään vireillä ympäristökeskuksen kanssa kiinteistökauppa samaan suojelukohteeseen kuuluvista tiloista. Lautamiehen katsottiin olleen esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen maaoikeudessa. OK 13 luku 1 § ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Toimitus Valtioneuvosto oli päätöksellään 7.4.1993 luonnonsuojelulain 18 §:n 1 momentin ja kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 5 §:n 1 momentin nojalla antanut luvan noin 0.6 hehtaarin suuruisen määräalan lunastamiseen Hirvensalmen kunnan Puukonsaaren kylässä sijaitsevasta Alatalon tilasta RN:o 1:82 valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Ympäristöministeriön hakemuksesta vireille tulleessa 10.3.1994 lopetetussa lunastustoimituksessa nro 123726-7 lunastustoimikunta määräsi toimituksesta johtuvan kohteenkorvauksen maksettavaksi Alatalon tilan omistajille A:lle ja B:lle sekä korvausta edunvalvontakuluista A:lle, B:lle, C:lle, D:lle ja E:lle yhteisesti, mutta hylkäsi muut toimituksessa esitetyt vaatimukset. Itä-Suomen maaoikeuden tuomio 23.5.1995 A, B, C, D ja E valittivat maaoikeuteen ja uudistivat toimituksessa esittämänsä korvausvaatimukset. Tuomiosta ilmenevillä perusteilla maaoikeus korotti kohteenkorvauksen 300 000 markaksi ja velvoitti lunastajan suorittamaan rakennuskustannuksina C:lle ja D:lle yhteisesti 13 500 markkaa ja kulkuoikeuden uudelleen järjestämisestä johtuvana korvauksena E:lle 5 000 markkaa, kaikki edellä mainitut korvaukset 6 prosentin korkoineen 7.4.1993 lukien. Edelleen maaoikeus velvoitti lunastajan suorittamaan edunvalvontakustannuksina toimituksessa määrätyn korvauksen lisäksi A:lle ja B:lle yhteisesti 1 200 markkaa, C:lle ja D:lle yhteisesti 1 600 markkaa ja E:lle 400 markkaa. Muilta osin maaoikeus hylkäsi esitetyt vaatimukset. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Etelä-Savon ympäristökeskukselle on myönnetty valituslupa 20.3.

1. Valituksessaan ympäristökeskus on vaatinut, että maaoikeuden tuomio kumotaan ja lunastustoimikunnan päätös jätetään pysyväksi. Ympäristökeskus on myös lausunut, että maaoikeuden puolueettomuus asiaa ratkaistaessa oli kyseenalaistunut, koska asian käsittelyyn osallistunut maaoikeuden lautamies Y oli tehnyt valtakunnallisen rantojensuojeluohjelman mukaisella alueella Puulavedellä sijaitsevista tiloistaan ympäristökeskukselle myyntitarjouksen, joka oli edelleen vireillä ympäristökeskuksessa. Maaoikeuden puheenjohtaja on antanut häneltä pyydetyn selityksen siltä osalta kuin kysymys on lautamiehen esteellisyydestä. A, B, C, D ja E ovat antaneet valituksen johdosta yhteisen vastauksen ja vaatineet valituksen hylkäämistä. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 11.10.1996 Perustelut Lunastustoimituksen kohteena on valtakunnallisen rantojensuojeluohjelman Puulaveden kohteessa Puukonsaaressa sijaitseva rantarakennuspaikka. Maaoikeus on 23.5.1995 käsitellyt kysymyksessä olevaa lunastustoimitusta ja suorittanut katselmuksen sekä julistanut asiassa samana päivänä tuomion. Y on tuolloin toiminut maaoikeuden lautamiehenä. Y omistaa samassa rantojensuojeluohjelman kohteessa kaksi tilaa, joiden myynnistä valtiolle on Y:n aloitteesta käyty neuvotteluja 8.4.1992 alkaen. Etelä-Savon ympäristökeskus on tehnyt tiloista 20.10.1995 ostotarjouksen, johon liittyvästä kauppakirjaluonnoksesta ilmenee, että tilat ja niiden puusto on arvioitu 17.5.1995 ja siis ennen maaoikeuden istuntoa. Y:n ilmoituksen mukaan tarkoituksena on ollut allekirjoittaa tiloja koskeva kauppakirja vuoden 1995 aikana. Tuomarin esteellisyydestä säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä. Tämän säännöksen mukaan tuomari on käsiteltävänä olevassa asiassa esteellinen muun muassa, kun hänellä "on siinä asiassa osa" tai kun hänellä "on siinä erinomaista hyötyä tai vahinkoa odotettavana". Suomen liityttyä 10.5.1990 Euroopan neuvoston piirissä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen (Euroopan ihmisoikeussopimus) on tuomarin esteellisyyttä arvioitaessa otettu huomioon myös tuon sopimuksen määräykset ja sen perusteella kehittynyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen soveltamiskäytäntö (ks. KKO 1995:185, 1996:80 ja 1996:81). Sopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetuista rikossyytteistä. Tuomioistuimen riippumattomuusvaatimus sisältyy myös perusoikeusuudistuksen yhteydessä säädettyyn hallitusmuodon 16 §:ään, joka tuli voimaan 1.8.
2. Rantojensuojeluohjelmaan kuuluvan kohteen lunastustoimituksessa määrätään muun muassa maapohjan lunastuskorvaus, jolla vertailuhintana on merkitystä arvioitaessa muita samaan suojelukohteeseen kuuluvia alueita. Y:llä on ollut vireillä ympäristökeskuksen kanssa tilojaan koskeva kiinteistökauppa, jossa maapohjan hinnasta ei ole lunastustoimitusta maaoikeudessa käsiteltäessä vielä saatu aikaan sopimusta. Vireillä oleva kauppa on tässä tapauksessa ollut seikka, jonka johdosta on voitu epäillä maaoikeuden puolueettomuuden vaarantuvan, jos Y kuuluu lautamiehenä maaoikeuden kokoonpanoon. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että Y on ollut esteellinen osallistumaan lautamiehenä puheena olevan asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen. Päätöslauselma Maaoikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan maaoikeuteen, jonka tulee ottaa asia omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväksi ja, huomioon ottaen palauttamisen syy, siinä laillisesti menetellä. Asian ovat ratkaisseet maaoikeustuomari Palomäki, maaoikeusinsinööri Tenhola sekä lautamiehet X ja Y. Asian ovat ratkaisseet presidentti Heinonen sekä oikeusneuvokset Suhonen, Raulos, Pellinen ja Palaja. Esittelijä Irmeli Heikonen.