§:n mukaan toimitusjohtajan tehtävänä oli huolehtia aluejärjestön asioiden hoidosta aluejärjestön hallituksen ja liiton antamien ohjeiden mukaan. Toimitusjohtajan esimies oli hallitus, mutta ei sen yksityinen jäsen. Sääntöjen 11 §:n mukaan aluejärjestön nimen kirjoittivat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toimitusjohtaja kukin erikseen, velkasitoumuksissa kuitenkin kaksi edellä mainituista yhdessä. Käräjäoikeus totesi johtopäätöksenään, että aluejärjestön toimitusjohtaja A oli aluejärjestön sääntöjen, aluejärjestön toimitusjohtajalle vahvistetun toimenkuvauksen ja hänellä aluejärjestössä olleen tosiasiallisen aseman perusteella muodostanut aluejärjestössä yhdistyksen johtoon kuuluvan elimen, jonka tehtävänä oli ollut hoitaa aluejärjestön juoksevaa hallintoa ja kehittää jäsenkentän yhteistoimintaa sekä valvoa paikallisyhdistysten järjestötyötä yhdistyksen hallituksen, jonka kaikki jäsenet olivat olleet luottamushenkilöitä, antamien ohjeiden mukaisesti. Vaikka yhdistyksen hallituksella ja sen asettamalla työvaliokunnalla olisi ollut sääntöjen mukaan mahdollisuus valvoa toimitusjohtajansa toimia, A ei kuitenkaan aluejärjestön toimitusjohtajana ollut ollut sellaisen johdon ja valvonnan alainen, jota tarkoitettiin työsopimuslain 1 §:ssä, eikä siten työsopimussuhteessa enempää aluejärjestöön kuin keskusliittoonkaan. Sen vuoksi käräjäoikeus katsoi, että aluejärjestön toimitusjohtaja A ei ollut ollut sellaisessa työsuhteessa aluejärjestöön tai keskusliittoon, että hänen irtisanomiseensa olisi ollut sovellettava työsopimuslain säännöksiä. A:n kanne keskusliittoa ja aluejärjestöä vastaan hylättiin. Vaasan hovioikeuden tuomio 23.3.1995 A valitti hovioikeuteen. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden lausumat perustelut eikä muuttanut käräjäoikeuden välituomiota. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että hänen vahvistetaan olleen työsopimussuhteessa vastaajiin. Keskusliitto ja aluejärjestö erikseen vastasivat valitukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 9.5.1996 Perustelut Asiassa on kysymys siitä, onko A Keski-Suomen Yrittäjät ry:n toimitusjohtajana toimiessaan ollut työsopimuslain 1 §:n mukaisessa työsuhteessa aluejärjestöön ja Suomen Yrittäjäin Keskusliitto ry:een. Työsopimuslain 1 §:n 1 momentin mukaan työsopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa toinen sopimuspuoli, työntekijä, sitoutuu tekemään toiselle, työnantajalle, työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. A on 7.2.1985 allekirjoittanut keskusliiton kanssa työsopimukseksi otsikoidun sopimuksen, jonka mukaan hän on toiminut aluejärjestön toimitusjohtajana. Sopimuksessa on ollut määräykset muun muassa esimiehestä, sopimuksen alkamispäivästä, palkasta ja irtisanomisajasta. Keskusliiton toimitusjohtaja on antanut 12.2.1992 päivätyn irtisanomisilmoituksen, jossa muun muassa lausutaan seuraavaa: "Työsuhde irtisanotaan taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä", ja 19.5.1992 päivätyn työtodistukseksi otsikoidun asiakirjan, jossa ilmoitetaan A:n olleen Suomen Yrittäjäin Keskusliitto ry:n palveluksessa 1.2.1985 - 19.5.1992 välisenä aikana hoitaen Keski-Suomen Yrittäjät ry:n toimitusjohtajan tehtäviä. Työsopimus, irtisanomisilmoitus ja työtodistus viittaavat siihen, että A olisi ollut työsuhteessa. Keskusliitto ja aluejärjestö ovat 13.2.1985 tehdyllä sopimuksella sopineet aluejärjestön toimitusjohtajan palkkauksesta ja johtosuhteista muun muassa siten, että keskusliitto maksaa toimitusjohtajan palkan aluejärjestön jäsenmaksukertymästä. A:n tehtävät aluejärjestön toimitusjohtajana ovat määräytyneet aluejärjestön hallituksen 15.6.1983 vahvistaman toimitusjohtajan toimenkuvauksen mukaisesti. A:n on tullut - johtaa aluejärjestön toimintaa asetettujen tavoitteiden ja ohjelmien puitteissa, - vastata keskusliiton antamien tehtävien toteuttamisesta, - kehittää jäsenkentän yhteistoimintaa ja valvoa paikallisyhdistysten järjestötyötä, - johtaa tiedotus- ja pr-toimintaa, - kehittää jäsenpalveluja, - vastata järjestön taloudesta, - huolehtia järjestön suhteista vaikuttajatahoihin, - toteuttaa järjestön hallituksen antamat tehtävät ja - toimia toimiston esimiehenä. Aluejärjestön sääntöjen 7 §:n 1 momentin mukaan hallituksen tehtävänä on ollut muun muassa johtaa aluejärjestön toimintaa aluejärjestön kokouksen hyväksymien suuntaviivojen mukaan sekä valvoa ja ohjata toimitusjohtajan työskentelyä.
§:n 1 momentin mukaan toimitusjohtajan tehtävänä on ollut huolehtia aluejärjestön asioiden hoidosta aluejärjestön hallituksen ja keskusliiton antamien ohjeiden mukaan.
§:n 2 momentin mukaan toimitusjohtajan esimiehenä on ollut hallitus, mutta ei sen yksityinen jäsen. Sääntöjen 11 §:n mukaan aluejärjestön nimen ovat kirjoittaneet hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toimitusjohtaja kukin erikseen, velkasitoumuksissa kuitenkin aina kaksi edellä mainituista yhdessä. Vuoden 1989 loppuun saakka voimassa olleen yhdistyksistä annetun lain (1/19) 12 §:n 1 momentin mukaan yhdistyksen päätäntäoikeutta käyttivät yhdistyksen kokouksessa läsnä olleet jäsenet. Lain 18 §:n 1 momentin mukaan hallituksen tuli lain ja yhdistyksen sääntöjen sekä yhdistyksen kokouksen antamain ohjeiden mukaan huolellisesti hoitaa yhdistyksen asioita. Vuoden 1990 alusta lukien voimaan tulleen yhdistyslain (503/89) 16 §:n 1 momentin mukaan päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille. Lain 35 §:n 1 momentin mukaan yhdistyksellä on oltava hallitus, jonka on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Lain 36 §:n 2 momentin mukaan yhdistyksen säännöissä voidaan muun muassa määrätä, että oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen on hallituksen puheenjohtajan lisäksi asemansa perusteella myös muulla henkilöllä. Kummassakaan viimeksi mainitussa laissa ei ole säännöksiä yhdistyksen toimitusjohtajasta, jota siten lain perusteella ei voida pitää yhdistyksen johtoon kuuluvana elimenä. Tämän vuoksi yhdistyksen sääntöihin ei ole mahdollista ottaa sellaisia määräyksiä, joista seuraisi, että toimitusjohtajaa voitaisiin pitää yhdistyksen toimielimenä. Näin ollen ei voida katsoa, ettei A olisi ollut työsuhteessa sillä perusteella, että hän aluejärjestön toimitusjohtajana olisi ollut yhdistyksen johtoon kuuluva elin. A:n työsuhteen olemassaoloa arvioitaessa on ratkaisevaa, onko hän aluejärjestön toimitusjohtajana tehnyt työtä aluejärjestön tai keskusliiton johdon ja valvonnan alaisena. A on edellä kerrotun toimitusjohtajan toimenkuvauksen sekä jutussa kuultujen todistajien kertomusten perusteella voinut käytännössä toimia melko itsenäisesti. A, joka ei ole kuulunut aluejärjestön hallitukseen eikä sen työvaliokuntaan, on aluejärjestön edellä kerrottujen sääntöjen mukaan hoitanut tehtäviään aluejärjestön hallituksen ohjeiden mukaan ja sen alaisena. Ohjausta ja valvontaa on käytännössä harjoittanut tai ainakin voinut harjoittaa aluejärjestön sääntöjen 6 §:n 2 momentin mukaan asetettu hallituksen työvaliokunta, joka on kokoontunut kuukausittain. A on työvaliokunnassa esitellyt asiat sekä raportoinut toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumisesta. A:lla on aluejärjestön sääntöjen 11 §:n mukaan ollut oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi. Tämä ei kuitenkaan ole lisännyt hänen päätösvaltaansa hallitukseen ja työvaliokuntaan nähden. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei A:lla aluejärjestön toimitusjohtajana ole ollut niin itsenäistä asemaa, että hänen ei voida katsoa työskennelleen työnantajan työn johdon ja valvonnan alaisena. Hän on siten ollut työsopimuslain 1 §:n mukaisessa työsuhteessa keskusliittoon ja aluejärjestöön. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio ja käräjäoikeuden välituomio kumotaan muulta osalta kuin valtion varoista maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain nojalla A:n avustajalle maksettujen palkkioiden ja kulujen korvauksen sekä todistajalle maksetun palkkion osalta. A vapautetaan velvollisuudesta korvata keskusliiton ja aluejärjestön oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa. Korkein oikeus vahvistaa, että A on aluejärjestön toimitusjohtajana toimiessaan ollut työsopimuslain 1 §:n mukaisessa työsuhteessa keskusliittoon ja aluejärjestöön. Asia palautetaan A:n työsopimuksen irtisanomisperusteen ja hänen esittämänsä vahingonkorvausvaatimuksen tutkimisen osalta käräjäoikeuteen, jonka tulee ilmoituksetta ottaa asia tältä osalta käsiteltäväkseen ja huomioon ottaen palauttamisen syy siinä laillisesti menetellä. Asian on ratkaissut käräjätuomari Lehtinen. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Kivimäki, Korkalainen ja Eklund. Esittelijä Jorma Rudanko. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Tulenheimo-Takki, Suhonen, Möller ja Palaja. Esittelijä Risto Jalanko.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.