KKO/1996/52

1996 false KKO:1996:52 Osa eläkekassan eläkevastuusta oli sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän poikkeusluvan nojalla rahastoimatta. Työnantajan konkurssissa oli tuomittu maksettaviksi eläkekassan valvomat vakuutusmaksusaatava ja rahastoimattomien eläkevastuiden pääoma-arvosaatava. Saatavilla oli velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 9 §:n 3 momentin 2 kohdan nojalla lain 4 §:ää vastaava etuoikeus. MJL 9 § 3 mom 2 kohta MJL 4 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Valvonta Helsingin käräjäoikeudessa Eläkekassa Tuki valvoi Trendor Oy:n 31.12.1993 alkaneessa konkurssissa vakuutusmaksusaatavaa 14 872,86 markkaa ja rahastoimattomien eläkevastuiden pääoma-arvosaatavaa 681 117,76 markkaa, molemmat 10 prosentin korkoineen 30.6.1993 lukien, ja vaati saatavilleen velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 9 §:n 3 momentin 2 kohdan mukaisesti lain 4 §:ää vastaavaa etuoikeutta. Käräjäoikeuden konkurssituomio 17.6.1994 Trendor Oy:n konkurssihallinnon tehtyä muistutuksen valvotuille saataville vaadittua etuoikeutta vastaan käräjäoikeus vahvisti konkurssipesän varoista maksettavaksi eläkekassalle sen valvomat saatavat korkoineen, mutta hylkäsi etuoikeusvaatimuksen lakiin perustumattomana. Helsingin hovioikeuden tuomio 28.9.1994 Eläkekassa valitti hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden konkurssituomiota. Viskaali Mäkilaurila: Hovioikeus lausunee perusteluinaan seuraavaa: Eläkekassa Tuen valituskirjelmässä on selitetty, että Eläkekassa Tuki oli entisen avustuskassalain 1 §:n mukainen eläkekassa, jolle sosiaali- ja terveysministeriö oli lain 107 §:n nojalla myöntänyt poikkeusluvan, joka oikeutti eläkekassan pitämään vakuutustekniset rahastonsa laissa säädettyä pienempinä. Poikkeusluvan nojalla eläkekassalla oli vastuuvelkaa, jota ei ollut täysin katettu. Valituskirjelmässä todetaan edelleen, että mainitunlaisia eläkekassoja, joilla siis on saanut poikkeuslupapäätöksen nojalla olla vastuuvajausta, oli Suomessa vain kolme. 1.1.1993 voimaan tullut vakuutuskassalaki on korvannut edellä kerrotun avustuskassalain. Vakuutuskassalain 180 §:n nojalla niiden kassojen, joiden vastuuvelka ei uuden lain voimaan tullessa täyttänyt uudessa laissa säädettyjä vaatimuksia, oli katettava vajaus enintään 25 vuoden kuluessa lain voimaan tulosta sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Eläkesäätiölain 7 b §:n ja mainitun lain 2 a luvun voimaantulosäännöksen (L 1.3.1991/466) mukaan eläkesäätiöiden, joilla oli lain voimaan tullessa vapaaehtoisten lisäeläke-etujen osalta vastuuvajausta, oli katettava mainittu vastuuvajauksensa laissa tarkemmin selostetuin tavoin ja siinä mainittuun määrään asti yhdeksän vuoden siirtymäkauden aikana. Velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 9 §:n 3 momentin 2 kohdassa säädetään, että jos konkurssi alkaa ennen 1.1.2000, 4 §:ää vastaava etuoikeus konkurssissa on eläkesäätiön työnantajalta olevalla saatavalla, joka kattaa eläkesäätiölain 7 a §:n mukaisista vapaaehtoisista lisäeduista aiheutuvaa eläkevastuuta siltä osin kuin tätä saatavaa ei saada sen vakuutena olevasta pantista. Lain esitöiden (HE 181/1992) mukaan tarkoituksena on ollut, että lisäeläketurvan osalta eläkesaatavien etuoikeus konkurssissa säilyisi eläkevastuun kattamista koskevan uudistuksen asteittaista voimaantuloa vastaavan siirtymäkauden ajan. Koska eläkekassojen ja eläkesäätiöiden puheena olevia saatavia työnantajalta ei siten ole tarkoitettu asettaa eri asemaan konkurssitilanteessa, eläkekassan saatavilleen esittämä etuoikeusvaatimus on hyväksyttävä. Hovioikeus määrännee, että Trendor Oy:n konkurssituomion kohdassa 10 tuomituilla Eläkekassa Tuen saatavilla on velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 9 §:n 3 momentin 2 kohdan mukaan saman lain 4 §:ää vastaava etuoikeus. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Valituslupa on myönnetty 14.2.

1. Valituksessaan Eläkekassa Tuki on toistanut etuoikeusvaatimuksensa. Trendor Oy:n konkurssihallinto on vastannut valitukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 13.5.1996 Perustelut Velkojien maksunsaantijärjestyksestä annettu laki on tullut voimaan 1.1.
2. Lain 9 §:n 3 momentin 2 kohdan mukaan eläkesäätiön työnantajalta olevalla saatavalla on lain 4 §:ää vastaava etuoikeus konkurssissa, jos konkurssi alkaa ennen 1.1.
3. Trendor Oy:n konkurssi on alkanut 31.12.
4. Eläkekassa Tuki on vakuutuskassalain (1164/92) mukainen eläkekassa eikä eläkesäätiölain (469/55) mukainen eläkesäätiö. Jutussa on kysymys siitä, onko se kuitenkin luonteeltaan siinä määrin rinnastettavissa säätiöön, että eläkesäätiötä koskevaa etuoikeuden siirtymäsäännöstä voidaan soveltaa myös sen osakasyrityksensä Trendor Oy:n konkurssissa valvomiin saataviin. Eläkekassa Tuki on toiminut niin sanottuna jaotuskassana eli se on sosiaali- ja terveysministeriön avustuskassalain (471/42) 107 §:n nojalla myöntämän poikkeusluvan nojalla voinut pitää vakuutustekniset rahastonsa laissa säädettyä pienempinä. Sillä on poikkeusluvan nojalla ollut vastuuvelkaa, jota ei ole täysin katettu. Eläkekassa on kerännyt varoja kunakin tilikautena vain niin paljon kuin on tarvittu tilikauden aikana erääntyvien rahastoimattomien eläkkeiden maksamiseen. Suomessa on vain kolme jaotuskassana toimivaa eläkekassaa. Avustuskassalain kumonneen, 1.1.1993 voimaan tulleen vakuutuskassalain 180 §:n mukaan niiden kassojen, joiden vastuuvelka ei uuden lain voimaan tullessa täyttänyt uudessa laissa säädettyjä vaatimuksia, on katettava vajaus enintään 25 vuoden kuluessa lain voimaantulosta sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Eläkesäätiölain 7 b §:n ja lain 2 a luvun voimaantulosäännöksen (466/91) mukaan eläkesäätiöiden, joilla on lain voimaan tullessa ollut vapaaehtoisten lisäeläkeetujen osalta vastuuvajausta, on katettava vastuuvajauksensa laissa tarkemmin selostetuin tavoin ja siinä mainittuun määrään asti yhdeksän vuoden siirtymäkauden aikana. Velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain esitöiden (HE nro 181/92) mukaan etuoikeussääntelyn tulisi eläkesäätiöiden sekä vakuutusyhtiöiden ja avustuskassojen osalta olla olennaisilta osin yhdenmukaista (s. 36). Lisäeläketurvan osalta eläkesaatavien etuoikeus säilyisi eläkevastuun kattamista koskevan uudistuksen asteittaista voimaantuloa vastaavan siirtymäkauden ajan (s. 17). Eläkekassojen jäsenet maksavat kassalle jäsenmaksuja ja osakasyritykset kannatusmaksuja. Eläkesäätiöt puolestaan saavat varansa yksin työnantajan suorituksista. Tällä erolla ei kuitenkaan ole merkitystä eläkekassan valvomien saatavien etuoikeuden kannalta. Edellä olevan perusteella Korkein oikeus katsoo olevan ilmeistä, ettei Eläkekassa Tuen asemassa olevalla jaotuskassalla työnantajalta olevien saatavien etuoikeuden järjestelyä työnantajan konkurssissa ole tarkoitettu asettaa eri asemaan verrattuna eläkesäätiöillä työnantajilta olevien saatavien järjestelyyn. Tämän vuoksi velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 9 §:n 3 momentin 2 kohtaa on sovellettava analogisesti myös Eläkekassa Tuen Trendor Oy:n konkurssissa valvomiin saataviin. Näillä perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomion lopputulosta muutetaan siten, että Trendor Oy:n konkurssituomion kohdassa 10 tuomituilla Eläkekassa Tuen saatavilla on velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 9 §:n 3 momentin 2 kohdan mukaan saman lain 4 §:ää vastaava etuoikeus. Muilta osin hovioikeuden tuomion lopputulos jää pysyväksi. Asian on ratkaissut käräjätuomari Sippo. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Tornivuori, Nouro ja Hänninen. Esittelijä Marja Mäkilaurila (mietintö). Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Tulenheimo-Takki, Paasikoski ja Krook sekä ylimääräinen oikeusneuvos Vuori. Esittelijä Risto Jalanko.