KKO/1996/63

1996 false KKO:1996:63 Vakuutusehtojen mukaan vakuutus korvasi äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta johtuvan vahingon, joka ei aiheutunut tulvasta. Vakuutusyhtiö ei ollut velvollinen korvaamaan vahinkoa, jonka jääpadosta johtuneen tulvan vuoksi joen rannalle kulkeutuneet jäälohkareet olivat aiheuttaneet siellä sijainneelle rakennukselle. ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Ylitornion kihlakunnanoikeudessa A kertoi omistavansa Pellon kunnan Turtolan kylässä Tornionjoen rannalla rakennusalaltaan noin 30 neliömetrin suuruisen höylähirsirakenteisen kesämökin. Jokeen oli 10.5.1992 muodostunut rakennuksen kohdalta noin 4 kilometrin päähän alajuoksulle jääpato. Tämän johdosta yläjuoksulta tulleet jäälohkareet olivat kasaantuneet ja työntyneet A:n rakennusta vasten ja siirtäneet sen sijaltaan 4 - 5 metriä. A:lla oli tapahtumahetkellä Keskinäisestä yhtiöstä Yrittäjäinvakuutus-Fenniasta otettu huvilavakuutus, jonka vakuutusehtojen 25.1.1 kohdan mukaan vakuutuksesta korvattiin vahinko, joka aiheutui äkillisestä ennalta-arvaamattomasta tapahtumasta. Vastaavanlaista vahinkoa ei ollut tapahtunut kysymyksessä olevalla paikalla kymmeniin vuosiin, mitä osoittivat paikalla kasvaneet täysikasvuiset puut. Vahinko ei myöskään ollut aiheutunut vakuutusehtojen 25.1.2.5 kohdassa tarkoitetusta tulvasta, aallokosta tai vedenpinnan noususta vaan jäälohkareista. Tämän vuoksi A vaati vakuutusyhtiön velvoittamista suorittamaan hänelle korvauksena mökin paikoilleen siirtämisestä, jäiden ja veden aiheuttamien vahinkojen korjaamisesta ja irtaimiston katoamisesta 28 680 markkaa 16 prosentin korkoineen 25.6.1992 lukien. Vastaus Vakuutusyhtiö vastusti kannetta. Perusteluinaan yhtiö totesi, ettei tapahtuma ollut ennalta-arvaamaton. Vahinko oli lisäksi aiheutunut tulvasta eikä siten ollut vakuutusehtojen mukaan korvattava. Kihlakunnanoikeuden päätös 10.2.1993 Kihlakunnanoikeus katsoi, että vahinko ei ollut aiheutunut tulvasta eikä aallokosta eikä ehtokohdan tarkoittamasta vedenpinnan noususta vaan jäälohkareista, jotka olivat työntyneet toisten jäiden painosta rakennusta vasten jääpadosta johtuen. Vakuutusehdoissa ei ollut mainintaa jäistä ja vakuutusehtoja oli tulkittava suppeasti. Tämän vuoksi kihlakunnanoikeus velvoitti vakuutusyhtiön suorittamaan A:lle 28 680 markkaa 16 prosentin korkoineen 25.6.1992 lukien. Rovaniemen hovioikeuden tuomio 21.12.1994 Vakuutusyhtiö valitti hovioikeuteen vaatien kanteen hylkäämistä kokonaan tai ainakin veden aiheuttamien vahinkojen osalta. Jäiden suoranaisesti aiheuttamat vahingot olivat 7 490 markkaa. Hovioikeus totesi, että esitetyn selvityksen mukaan joen vedenpinta alueella oli aikaisempinakin keväinä noussut. Tulvavesi oli aiheuttanut A:n kesämökille vahinkoa vuonna 1985. Näin ollen keväällä 1992 tapahtunut joen tulviminen ei ollut ollut äkillinen ennalta arvaamaton tapahtuma. Jutussa esitetystä selvityksestä ei sen sijaan ilmennyt jääpatojen muodostumisen olleen aikaisempina vuosina niin voimakasta, että jäälohkareet olisivat nousseet siinä määrin rannalle, että ne olisivat voineet vahingoittaa rakennuksia. Jäälohkareiden nouseminen rannalla A:n mökille saakka ja mökin osittainen putoaminen pilareilta jäälohkareiden painon vaikutuksesta oli ollut äkillinen ennalta arvaamaton tapahtuma, jollaisesta aiheutuneet vahingot on vakuutusehtojen kohdan 25.1.1 mukaan korvattava. Vakuutusehtojen kohta 25.1.2.5 kuitenkin rajoitti vakuutusyhtiön korvausvelvollisuutta. Sen mukaan vakuutuksesta ei korvattu "vahinkoa, joka aiheutuu tulvasta tai aallokosta tahi muusta kuin vahinkopaikalla vallinneen myrskytuulen aiheuttamasta vedenpinnan noususta". Vahingon välitön syy oli ollut jäälohkareiden nouseminen rannalle. Jäälohkareiden nousu rannalle oli puolestaan aiheutunut veden noususta yli joen äyräiden eli tulvasta. Kun pääsyy vahingon aiheutumiseen oli ollut tulva, vakuutusyhtiöllä ei ollut vakuutusehtojen kohdan 25.1.2.5 mukaan velvollisuutta korvata A:lle aiheutunutta vahinkoa. Näillä perusteilla hovioikeus kumosi kihlakunnanoikeuden päätöksen ja hylkäsi kanteen. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA A:lle on myönnetty valituslupa. Valituksessaan A on vaatinut hovioikeuden tuomion kumoamista ja asian jättämistä kihlakunnanoikeuden päätöksen varaan. Vakuutusyhtiö on antanut pyydetyn vastauksen sekä vastauksen antamiselle asetetun määräajan jälkeen toimittanut lisäkirjelmän selvityksineen. A on antanut lisäkirjelmän johdosta pyydetyn selityksen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 28.5.1996 Käsittelyratkaisu A on alioikeuskäsittelyssä ilmoittanut, etteivät jäät olleet kymmeniin vuosiin aiheuttaneet vahinkoa kysymyksessä olevalla paikalla, mitä tietoa vakuutusyhtiöllä ei tuolloin ole ollut aihetta epäillä. A:n vedottua täällä siihen, että jäät olivat vuonna 1985 siirtäneet hänen kesämökkiään ja että yhtiö oli korvannut siitä aiheutuneen vahingon, yhtiölle on syntynyt tarve selvittää asiaa ja sen mukaisesti täydentää vastaustaan. Tämän vuoksi yhtiön lisäkirjelmä otetaan oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 7 §:n 1 momentin ja 18 §:n nojalla huomioon. Pääasiaratkaisun perustelut Vakuutusyhtiön koti- ja huvilavakuutuksen ehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta johtuva vahinko. Ehtojen mukaan ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka aiheutuu tulvasta. Lapin vesi- ja ympäristöpiirin lausunnon mukaan lähes poikkeuksetta joka kevät Tornionjoen jäät tarttuvat Turtolan kylän kohdalle muodostaen vettä nostavan padon. Jääpato ja veden nousu aiheuttavat puolestaan jäiden kasaantumista ja kulkeutumista rannalle. Esitetyn selvityksen mukaan ainakin vuosina 1984 ja 1986 tulvavesi on noussut A:n kesämökin korkeudelle ja vuonna 1985 jäät ovat aiheuttaneet mökille vahinkoa. Kanteessa tarkoitetut rannalle nousseiden jäiden ja veden aiheuttamat vahingot ovat siten johtuneet tulvasta, joka vakuutusehtojen mukaan ei enempää sellaisenaan kuin tässä tapauksessa ennalta arvattavissa olleena tapahtumanakaan ole oikeuttanut vakuutuskorvaukseen. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Tyyne Repo, Kankkunen ja Lindström. Esittelijä Auli Vähätörmä. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riihelä, Paasikoski, Krook, Pellinen ja Vuori. Esittelijä Kristiina Laakso.