KKO/1996/86

1996 false KKO:1996:86 Ään. Yksityiseen tiehen, jota vain asianomaisen tilan omistajalla oli oikeus käyttää, kuului silta. Maanomistaja oli antanut luvan käyttää siltaa tilapäisesti tienä puutavarakuljetuksiin. Yleinen tuomioistuin oli toimivaltainen tutkimaan kanteen sillan käyttäjän velvoittamisesta korjaamaan käytöstä vaurioituneeksi väitetty silta. YksitTieL 1 § YksitTieL 83 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Orimattilan kihlakunnanoikeudessa ja Tehdaspuu Oy:n oikeudenkäyntiväite A ja B kertoivat X:n oikeudenomistajina Tehdaspuu Oy:lle tiedoksi toimituttamansa haasteen nojalla, että X oli antanut yhtiölle luvan käyttää omistamallaan tilalla Isoaro RN:o 11:50 Orimattilan Niinikosken kylässä kulkevaan yksityistiehen kuuluvaa siltaa puutavarakuljetuksiin naapurikiinteistöltä edellyttäen, ettei siltaa ylitettäisi raskaan lastin kanssa. Sillan yli oli kuitenkin kuljettu raskailla metsätyökoneilla ja painavan lastin kanssa niin, että silta oli vaurioitunut. Tämän vuoksi A ja B vaativat yhtiön velvoittamista korjaamaan silta määräajassa uhalla, että he saisivat esittämänsä suunnitelman mukaisesti itse korjauttaa sillan yhtiön kustannuksella. Tehdaspuu Oy vaati kanteen jättämistä tutkimatta, kun asia kuului yksityisistä teistä annetun lain 52 §:n 1 momentin 11 kohdan ja 83 §:n mukaan tielautakunnan ratkaistavaksi eikä yleinen tuomioistuin siten ollut asiassa toimivaltainen. Kihlakunnanoikeuden väitepäätös 30.6.1993 Katsoen, ettei silta sijainnut sellaisella yksityisistä teistä annetun lain 1 §:ssä tarkoitetulla yksityisellä tiellä, jonka käyttämiseen muulla kuin asianomaisen kiinteistön omistajalla tai haltijalla oli oikeus, kihlakunnanoikeus hylkäsi oikeudenkäyntiväitteen. Kihlakunnanoikeuden päätös pääasiassa 26.10.1993 Lausumillaan perusteilla kihlakunnanoikeus velvoitti yhtiön määräajassa korjaamaan sillan kuntoon, jossa se oli ollut ennen puutavarakuljetuksia, uhalla, että A ja B saisivat sen teettää esittämänsä suunnitelman mukaisesti yhtiön kustannuksella. Kouvolan hovioikeuden tuomio 25.1.1995 Yhtiö valitti hovioikeuteen, joka ei muuttanut kihlakunnanoikeuden väitepäätöstä eikä päätöstä pääasiassa. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Yhtiölle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan yhtiö vaati ensisijaisesti kanteen tutkimatta jättämistä ja toissijaisesti kanteen hylkäämistä. A ja B vaativat vastauksessaan valituksen hylkäämistä. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 26.6.1996 Perustelut Silta, jonka korjaamista kanteessa vaaditaan, sijaitsee yhden kiinteistön alueella kulkevalla yksityisellä tiellä, jota vain asianomaisen kiinteistön omistajalla on oikeus käyttää. Kysymys ei siten ole sellaisesta tiestä, jota yksityisistä teistä annettu laki 1 §:nsä ensimmäisen virkkeen mukaan koskee. Mainitun säännöksen toisen virkkeen mukaan lakia sovelletaan kuitenkin kohdissa, joissa niin on nimenomaan säädetty, sellaiseen tiehen, jota myös muulla kuin omistajalla on oikeus käyttää, mutta johon kenelläkään ei ole pysyvää käyttöoikeutta. Lain 10 luvussa säädetään tien tilapäisestä käyttämisestä ja muun alueen käyttämisestä tilapäisesti tienä. Korvaus tällaisesta tien tai alueen käyttämisestä sekä mahdollisesta vahingosta on silloin, kun asianosaiset eivät ole korvauksesta sopineet eikä asiassa vaadita rangaistusta luvattomasta käytöstä, lain 83 §:n mukaan tielautakunnan vahvistettava. X on antanut yhtiölle luvan käyttää tietä ja sillä olevaa siltaa puutavarakuljetuksiin. X:n ja yhtiön välillä on näin ollen sovittu sillan käyttämisestä tilapäisesti tienä. Tuosta käyttämisestä sekä mahdollisesta vahingosta maksettava korvaus on siten yksityisistä teistä annetun lain 83 §:n ja 52 §:n 1 momentin 11 kohdan mukaan tielautakunnan vahvistettava. Lain 83 §:n sanamuodosta kuitenkin ilmenee, että tielautakunnan tehtäviin lainkohdan nojalla kuuluu ainoastaan vahingon määrän selvittäminen ja sen perusteella korvauksen vahvistaminen. Myöskään lain esityöt eivät osoita, että tielautakunnan toimivalta tältä osalta olisi tarkoitettu säätää sanamuodon osoittamaa laajemmaksi. Kun Tehdaspuu Oy on kiistänyt sillan vaurioituneen sen käytön seurauksena, asiassa on ensisijaisesti kysymys korvausvelvollisuuden perusteen toteamisesta. Kanteessa esitetty vaatimus, että Tehdaspuu Oy velvoitetaan korjaamaan silta, ei siten tässä tapauksessa rajoitu tien käyttämisestä aiheutuneesta vahingosta maksettavan korvauksen vahvistamiseen. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että A:n ja B:n kanteen tutkiminen kuuluu yleisen tuomioistuimen toimivaltaan. Pääasiaratkaisun osalta Korkein oikeus hyväksyy alempien oikeuksien perustelut. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot Nuorempi oikeussihteeri Liukkonen esitti alueen tienä käyttämisestä sopimisen ja yksityisistä teistä annetun lain asiaan soveltumisen osalta Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaisen mietinnön. Toimivaltakysymyksestä hän lausui: Kanteessaan A ja B ovat vaatineet Tehdaspuu Oy:n velvoittamista korjaamaan sen puutavarakuljetuksista vaurioitunut silta uhalla että he saisivat itse korjauttaa sen yhtiön kustannuksella. Yksityisistä teistä annetun lain 83 §:ssä säädetään alueen käyttämisestä tilapäisesti tienä aiheutuneesta vahingosta suoritettavaksi kohtuullinen korvaus, joka on tielautakunnan vahvistettava silloin, kun asiasta ei sovita eikä toisaalta samalla vaadita rangaistusta luvattomasta käytöstä. Tarkastellessaan sitä, onko A:n ja B:n kanteessa kysymys lainkohdan mukaisesta vahingon korvaamisesta, Korkein oikeus todennee, että lakiin sisältyy säännöksiä, joiden nojalla tielautakunta voi velvoittaa tieosakkaan tai jonkun sivullisen työsuoritukseen, joka voidaan laiminlyötynä teettää laiminlyöjän kustannuksella. Lain 89 §:ssä säädetään, että tielautakunta voi velvoittaa tieosakkaan täyttämään tienpitovelvollisuutensa ja asettaa tehosteeksi teettämisuhan, 17 §:n 2 momentissa verrattuna 52 §:n 1 momentin 1 kohtaan valtuutetaan lautakunta määräämään poistettaviksi liikenneturvallisuutta vaarantavia puita, pensaita ja niiden oksia sekä 81 §:ssä verrattuna 52 §:n 1 momentin 11 kohtaan perustamaan kiertotie toisen alueelle. Edelleen tieosakas tai sivullinen luvansaaja on 31 §:n mukaan velvollinen korvaamaan tien kuntoon panemisen tielle hänen oletettua raskaammasta tienkäytöstään aiheutuneen vaurion jäljiltä. Tämän velvoitteen täyttämiseksi tielautakunta voi varata osakkaalle tai luvansaajalle tilaisuuden itse huolehtia tien kuntoonpanosta. Asiassa esitetty vaatimus ei laadultaan eroa selostetuista muista asiaryhmistä, joissa myös voi tulla tielautakunnassa velvoitettavaksi joku työsuoritukseen, sillä tavoin, ettei sitä voitaisi käsitellä tielautakunnassa. A:n ja B:n vaatimus sillalleen aiheutuneeksi väitetyn vahingon korvaamisesta kuuluu siten yksityisistä teistä annetun lain 83 §:n ja 52 §:n 1 momentin 11 kohdan mukaan tielautakunnan käsiteltäväksi. Tämän vuoksi yleinen tuomioistuin ei ole toimivaltainen käsittelemään kanteessa esitettyä vaatimusta. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio ja kihlakunnanoikeuden päätökset kumottaneen. Kanne jätettäneen tutkimatta. Oikeusneuvos Raulos: Yhdyn Korkeimman oikeuden tuomion perusteluihin niiden kolmen ensimmäisen kappaleen osalta. Katson niiden perusteella, ettei yleinen tuomioistuin ole toimivaltainen käsittelemään kanteessa esitettyä vaatimusta. Tuomiolauselman osalta hyväksyn mietinnön. Oikeusneuvos Nikkarinen: Olen enemmistön perusteluin samaa mieltä siitä, että A:n ja B:n kanteessa tarkoitetun yhden kiinteistön alueella kulkevan yksityisen tienkin käyttämisestä aiheutuneeksi väitetyn vahingon korvauksen vahvistaminen kuuluu tielautakunnalle. A ja B ovat kanteessaan kuitenkin vaatineet, että Tehdaspuu Oy velvoitetaan korjaamaan yhtiön edellä mainittua tietä käyttäessään vaurioittama tiellä ollut silta määräajassa uhalla, että jos yhtiö ei sitä tee, he saisivat esittämänsä suunnitelman mukaisesti korjauttaa sillan yhtiön kustannuksella. Yksityisistä teistä annetun lain 83 §:n mukaan, jollei sanotussa laissa tarkoitetun tien tai alueen käyttämisestä suoritettavasta sekä mahdollisesti aiheutuneen vahingon korvauksesta ole määrätty käyttämisoikeutta annettaessa tai siitä ole sovittu, on korvaus tielautakunnan erikseen vahvistettava. Tulkitsen tätä lainkohtaa siten, että kysymys on tällöin vain korvauksen määrää koskevan erimielisyyden ratkaisemisesta riippumatta siitä, vaaditaanko korvausta tien käyttämisestä tai siitä aiheutuneesta vahingosta. A:n ja B:n kanteessa ei ole kysymys tällaisesta riitaiseksi käyneen korvauksen määrän vahvistamisesta, vaan siinä vaaditaan ulosottolain 2 luvun 2 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettua tuomiota, jolla velvoitetaan tappiopuoli jotakin täyttämään sillä uhalla että, jos hän niskoittelee, vastapuoli saa sen toimituttaa. Yksityisistä teistä annetun lain 83 §:n sanamuoto ei anna tielautakunnalle oikeutta tämänsisältöisen tuomion antamiseen. Tukea toisenlaisen johtopäätöksen tekemiseen ei saada myöskään sanottua lainkohtaa koskevien hallituksen esitysten perusteluista (HE:t 36/61 vp. ja 19/74 vp.), laintarkastuskunnan lausunnosta ehdotuksesta hallituksen esitykseksi yksityisiä teitä koskevan lainsäädännön uudistamisesta (N:o 1/61) sen paremmin kuin muualtakaan lainsäädännöstä. Kiinnitän erityistä huomiota sanottuun laintarkastuskunnan lausuntoon, jossa tehdystä esityksestä yksityisistä teistä annetun lain tien tilapäistä käyttämistä ja muun alueen käyttämistä tilapäisesti tienä koskevaa 10 lukua täydennettiin ja siihen sisältyvä lain 83 § vasta otettiin hallituksen esitykseen. Tielautakunnalle laintarkastuskunta ehdotti (lausunto s. 69) vain oikeutta korvauksen vahvistamiseen, mutta ei toimivaltaa muunlaisten tien tilapäisestä käyttämisestä tai alueen käyttämisestä tilapäisesti tienä johtuvien vaatimusten ratkaisemiseen. Ehdotus tällaisenaan on eduskunnassa hyväksytty laiksi. Näillä perusteilla katson, että A:n ja B:n kanteen tutkiminen kuuluu yleisen tuomioistuimen toimivaltaan. Tämän vuoksi tutkin valituksen ja päädyn samaan lopputulokseen kuin enemmistö. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pöntinen, Pasila ja Ketola. Esittelijä Helena Metso. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen (eri mieltä), Taipale, Raulos (eri mieltä), Tulokas ja Hidén. Esittelijä Iiro Liukkonen (mietintö).