KKO/1996/98

1996 false KKO:1996:98 Yleisistä teistä annetun lain mukaisessa tietoimituksessa oli edunvalvontakustannusten korvausta määrättäessä otettava huomioon ansion menetys, matkakustannukset, esitettyjen selvitysten laatu ja laajuus sekä tarve käyttää asiamiestä. Merkitystä ei ollut sillä, määrättiinkö lunastuskorvaus viran puolesta tai asianosaisen vaatimuksen johdosta taikka määrättiinkö korvausta lainkaan. TieL 62 § 2 mom ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Toimitus A tilojen RN:ot 1:135 ja 1:138 yhteisen alueen osakastilan Haapasalo RN:o 1:135 osaomistajana, B Petäjäisen tilan RN:o 4:644 osaomistajana, Yhtyneet Paperitehtaat Oy Haaparannan tilan RN:o 11:48 omistajana, C Kesärannan tilan RN:o 55:30 omistajana, D Kankaan tilan RN:o 6:41 omistajana, E tilojen Suomäki RN:o 55:4 ja Suomäki I RN:o 55:5 omistajana, F Niemisen tilan RN:o 55:23 omistajana sekä G tilojen Liiketontti I RN:o 7:90 ja Liiketontti II RN:o 7:88 omistajana vaativat Keuruun kaupungin Haapamäen ja Pihlajaveden kylissä suoritetussa, 14.6.1993 lopetetussa tietoimituksessa, paitsi muuta, edunvalvontakulujensa korvaamista. Toimitusmiehet päättivät, että välttämättömiä ja korvattavia kustannuksia olivat ne, jotka olivat aiheutuneet sellaisten aiheellisten vaatimusten tekemisestä, jotka olivat olleet välttämättömiä asian käsittelemiseksi toimituksessa. Toimituksessa määrätyt korvaukset koskivat lähes yksinomaan viran puolesta käsiteltäviä asioita. Korvausvaatimuksissa ei ollut esitetty sellaisia käyttökelpoisia hintaperusteita, joita toimitusmiehillä ei olisi ollut muutoinkin tiedossa. Muita kuin luovutuksen korvauksia koskevat vaatimukset olivat olleet suurimmalta osalta aiheettomia. Korvaamisen välttämättömyyttä harkitessaan toimitusmiehet ottivat huomioon myös sen, että tietyön perustarkoitus oli ollut paikkakunnan tieolojen parantaminen, josta olivat erityisesti hyötyneet tienvarsikiinteistöjen omistajat. Toimitusmiehet päättivät korvata välttämättöminä edunvalvontakustannuksina ainoastaan D:lle 500 markkaa. Muiden vaatimukset hylättiin. Pohjois-Suomen maaoikeuden tuomio 28.9.1994 Maaoikeus lausui, että yleisistä teistä annetun lain 62 §:n 2 momentin mukaan kiinteistön omistajalla oli oikeus saada tienpitäjältä korvaus välttämättömistä edunvalvontakustannuksista, jotka olivat aiheutuneet hänen oikeutensa valvomisesta tietoimituksessa. Hallituksen esityksessä nro 138 vuodelta 1987 laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta todettiin tarkoituksena olleen saattaa asianosainen tältä osalta tietoimituksessa samanvertaiseen asemaan kuin lunastustoimituksessa. Kustannusten määrää arvioitaessa oli otettava huomioon ansionmenetys, matkakustannukset sekä tarvittavien selvitysten laatu ja laajuus samoin kuin asiamiehen käyttämisen tarve. Laissa tai lainvalmistelutöissä ei ollut todettu, että oikeus korvaukseen olisi riippuvainen siitä, määrätäänkö korvaus viran puolesta vai ei. Asianosaisella ei myöskään ollut mahdollisuutta pelkän kokousilmoituksen perusteella tietää, oliko hänen osallistumisensa kokoukseen välttämätöntä. Asiamiehen käyttämisen tarve oli harkittava asianomaisen oikeusturvan kannalta eikä tässä harkinnassa voitu ottaa huomioon, että tietoimituksesta saattoivat eräät kiinteistön omistajat hyötyä. Kiinteistön omistaja oli oikeutettu saamaan korvauksen etunsa valvomisesta siinäkin tapauksessa, että osa korvauksista määrättiin viran puolesta ja siitä huolimatta, että toimituksessa esitetyt vaatimukset eivät johtaneet tulokseen. Maaoikeus totesi, että B, Yhtyneet Paperitehtaat Oy ja C olivat olleet asiamiehen välityksellä läsnä yhdessä toimituskokouksessa. D oli ollut edustettuna kahdessa kokouksessa, E oli ollut itse läsnä kahdessa kokouksessa, F oli ollut kahdessa kokouksessa asiamiehen edustamana ja G oli ollut yhdessä kokouksessa itse ja yhdessä asiamiehen edustamana. A:lle tuli korvata edunvalvonnasta aiheutuneet kustannukset vaatimuksen mukaisesti. Näillä perusteilla maaoikeus määräsi edunvalvontakuluina korvattavaksi A:lle 3 210 markkaa, B:lle 1 000 markkaa, Yhtyneet Paperitehtaat Oy:lle 1 000 markkaa, C:lle 1 000 markkaa, D:lle 1 250 markkaa, E:lle 1 500 markkaa, F:lle 1 250 markkaa ja G:lle 1 500 markkaa. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Tielaitokselle myönnettiin valituslupa edunvalvontakustannusten osalta. Valituksessaan tielaitos vaati, että maaoikeuden tuomio kumotaan ja asia jätetään toimitusmiesten ratkaisun varaan. A antoi vastauksen ja pyysi valituksen hylkäämistä. Yhtyneet Paperitehtaat Oy, F, G, C, D:n kuolinpesän pesänselvittäjä ja B antoivat yhteisen vastauksen ja pyysivät valituksen hylkäämistä. E ei käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen. Maanmittauslaitoksen keskushallinto antoi lausunnon. Yhtyneet Paperitehtaat Oy ja sen asiakumppanit yhteisesti sekä tielaitos erikseen antoivat lausunnon johdosta selityksen. A ei käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta selityksen antamiseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 22.8.1996 Perustelut Kiinteistön omistajan oikeus saada tienpitäjältä korvaus etunsa valvomisesta tietoimituksessa aiheutuneista välttämättömistä kustannuksista perustuu, kuten maaoikeus on todennut, yleisistä teistä annetun lain 62 §:n 2 momentin (334/88) säännökseen. Mainitun säännöksen esitöissä (hallituksen esitys 138/87 s. 4) on perusteltu edunvalvontakustannusten korvaamista asianosaisten saattamisella yleisistä teistä annetun lain mukaisissa tietoimituksissa samanvertaiseen asemaan kuin kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (lunastuslain) mukaisissa lunastustoimituksissa. Lunastuslain esitöissä (hallituksen esitys 179/75 s. 44) on puolestaan katsottu, että koska lunastus tyypillisesti kohtaa luovuttajan omaisuutta luovuttajasta riippumattomista syistä, on oikeudenmukaista ja kohtuullista, että hakijan olisi maksettava luovuttajalle lunastuksen vuoksi aiheutuneet hyväksyttävät kustannukset. Tätä on pidetty perusteltuna siitäkin huolimatta, että luovuttajan oikeusturvan kannalta tärkeä lunastuskorvaus on määrättävä pääsääntöisesti luovuttajan vaatimuksista riippumatta laissa säädettyjä perusteita noudattaen. Myöskään yleisistä teistä annetun lain mukaisessa tietoimituksessa ei näin ollen tule ottaa edunvalvontakustannusten korvausta harkittaessa huomioon sitä, määrätäänkö kiinteistön omistajalle lunastuskorvaus viran puolesta vai ainoastaan hänen vaatimuksensa johdosta taikka määrätäänkö tällaista korvausta lainkaan. Yleisistä teistä annetun lain 62 §:n 2 momentissa ei ole määräyksiä siitä, minkälaiset kustannukset asianosaisille on tietoimituksessa korvattava edunvalvontakustannuksina. Säännöksen edellä mainituissa esitöissä todetaan, että kustannusten määrää arvioitaessa on otettava huomioon ansion menetys, matkakustannukset, tarvittavien selvitysten laatu ja laajuus sekä asiamiehen käytön tarve. Kysymyksessä olevan tietoimituksen asianosaisista A on ollut läsnä kolmessa toimituskokouksessa, joista yhdessä hänellä on ollut mukanaan avustaja. Maaoikeus on määrännyt A:lle maksettavaksi korvauksen edunvalvontakustannuksista hänen vaatimuksensa mukaisesti. Yhtyneet Paperitehtaat Oy, F, G, C, D ja B ovat olleet maaoikeuden tuomiosta ilmenevällä tavalla läsnä toimituksessa joko itse tai asiamiehen edustamana. E on itse ollut läsnä kahdessa toimituskokouksessa. Tielaitoksen valitus ei anna aihetta muuttaa maaoikeuden ratkaisua määrätä mainituille asianosaisille maksettavaksi korvaus välttämättömistä edunvalvontakustannuksista. Tuomiolauselma Maaoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Asian ovat ratkaisseet maaoikeustuomari Leino ja maaoikeusinsinööri Markkola sekä lautamiehet X ja Y. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Lindholm, Raulos, Pellinen ja Palaja. Esittelijä Marja-Leena Honkanen.