1997 false KKO:1997:122 Vastaaja oli panttaussopimuksen pätemättömäksi julistamista koskevassa asiassa vedonnut kanteen kiistämisen perusteeksi siihen, että kantajayhtiön yhtiökokouksessa tehtyä panttauspäätöstä ei ollut moitittu osakeyhtiölain 9 luvun 17 §:ssä säädetyssä määräajassa. Väitettä pidettiin asiaväitteenä. ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Turun käräjäoikeudessa Kiinteistö Oy Jäspilän Liikekeskus lausui 18.2.1994 Turun käräjäoikeudelle toimitetussa haastehakemuksessa, että Järvenpäästä oleva Kespond Oy ja TTSP-Kiinteistöt Oy, nyk. Turun ja Ympäristön Kiinteistöt Oy, olivat 9.5.1991 tehneet eräitä Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa sijaitsevia tontteja ja niille rakenteilla olleita Ashford-tyyppisiä omakotitaloja koskevan sopimuksen. Sopimuksen mukaan Kespond Oy mm. oli sitoutunut ostamaan edellä mainitut omakotitalot 9.11.1991 yhteishintaan 550 000 USD. Sopimuksen vakuudeksi oli luovutettu Kiinteistö Oy Jäspilän Liikekeskus-yhtiön omistamaan tonttiin nro 12 Keravan kaupungin
(245)Alikeravan
(9)kaupunginosassa, korttelissa nro 330 kiinnitetyt haltijavelkakirjat 1-4, kukin määrältään 250 000 markkaa ja 1-2 kumpikin määrältään 500 000 markkaa. Haltijavelkakirjojen luovuttamista koskeva päätös oli tehty Kiinteistö Oy Jäspilän Liikekeskuksen ylimääräisessä yhtiökokouksessa 10.5.
- Mainittu ylimääräinen yhtiökokous ei kuitenkaan ollut ollut laillisesti koolle kutsuttu eikä päätösvaltainen, koska Ilego Oy -niminen yhtiön osakkeenomistaja ei ollut saanut kokouskutsua. Lisäksi vakuuksien antaminen toisen yhtiön sitoumusten täyttämisestä oli Kiinteistö Oy Jäspilän Liikekeskuksen tarkoituksen ja toimialan vastaista eikä pantinsaaja ollut ollut vilpittömässä mielessä pantin saadessaan. Näillä perusteilla Kiinteistö Oy Jäspilän Liikekeskus vaati, että edellä mainittu panttaussitoumus julistetaan pätemättömäksi ja kantajaa sitomattomaksi ja Turun ja Ympäristön Kiinteistöt Oy velvoitetaan luovuttamaan haltijavelkakirjojen hallinta kantajalle välittömästi. Turun ja Ympäristön Kiinteistöt Oy:n vastaus Turun ja Ympäristön Kiinteistöt Oy antoi vastauksen 5.5.1994, vastusti kannetta ja vaati, että se hylätään tai jätetään tutkittavaksi ottamatta. Vaatimuksensa perusteeksi yhtiö vetosi siihen, että Kiinteistö Oy Jäspilän Liikekeskuksen 10.5.1991 pidetyssä yhtiökokouksessa olivat kaikki osakkeenomistajat olleet edustettuina. Ilego Oy:tä, jonka nimi oli tuolloin ollut Oy Scoutinvest Ab, oli edustanut yhtiön toiminimen kirjoittaja ja toimitusjohtaja Jarkko Juhani Otva, joka oli edustanut yhtiökokouksessa myös Kespond Oy:tä. Koska kaikki osakkeenomistajat olivat siten olleet edustettuina yhtiökokouksessa ja tehneet siellä yksimielisiä päätöksiä, voitiin yhtiökokous pitää, vaikka kokouskutsua ei ollut toimitettukaan. Kaikki osakkeenomistajat olivat myös yksimielisinä voineet pätevästi päättää yhtiön tarkoituksen ja toimialan vastaisen panttaussitoumuksen antamisesta. Vastaaja katsoi myös täyttäneensä selonottovelvollisuutensa saadessaan haltijavelkakirjat hallintaansa. Vastaaja vetosi vielä siihen, että yhtiökokouksen päätöksen osalta ei ollut Ilego Oy:n tai muun osakeyhtiölain 9 luvun 17 §:ssä mainitun kannevaltaisen tahon toimesta pantu vireille moitekannetta pykälässä mainitussa määräajassa tai sen jälkeenkään. Käräjäoikeuden tuomio 11.10.1994 Käräjäoikeus lausui, että vastaaja oli jo kirjallisessa vastauksessaan ja suullisessa valmisteluistunnossa eli siten ennen pääasiaan vastaamistaan tehnyt väitteen, jonka mukaan kannetta 10.5.1991 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen osalta, jossa puheenaoleva velkakirjojen panttauspäätös oli tehty, ei ollut nostettu osakeyhtiölain 9 luvun 17 §:n edellyttämässä määräajassa. Kantaja oli saattanut kanteensa vireille 18.2.
- Oikeudelle oli osoitettu, että kantajayhtiön kaikki osakkaat olivat 10.5.1991 kokouksessa siitä pidetyssä pöytäkirjassa olevasta merkinnästä huolimatta olleet edustettuina, koska myös yhtiön osakkaan Oy Scoutinvest Ab:n toimitusjohtaja ja nimenkirjoittaja Otva oli ollut mukana. Yhtiökokouksen panttauspäätös ei ollut myöskään ollut sellainen, etteikö sitä olisi voitu tehdä kaikkien osakkaiden suostumuksella. Edellä olevan nojalla voitiin todeta, että kantajayhtiön hallituksen moitekanne olisi ollut nostettava yhtiötä vastaan kolmen kuukauden kuluessa kokouksesta. Kanne oli liian myöhään nostettuna hylättävä. Oikeudenkäymiskaaren 16 luvun 1 ja 2 §:ää sekä osakeyhtiölain 9 luvun 17 §:ää soveltaen käräjäoikeus hylkäsi kanteen. Turun hovioikeuden päätös 23.1.1996 Kiinteistö Oy Jäspilän Liikekeskus valitti hovioikeuteen ja vaati kanteensa toistaen, että asia palautetaan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi tai että hovioikeus järjestää asiassa suullisen käsittelyn. Hovioikeus lausui perusteluinaan, että Turun ja Ympäristön Kiinteistöt Oy oli vastauskirjelmässään eli ensimmäisen kerran asiassa puhevaltaa käräjäoikeudessa käyttäessään vastattuaan pääasiaan lisäksi esittänyt asiallisesti, että moitekannetta 10.5.1991 pidetyn Kiinteistö Oy Jäspilän Liikekeskuksen ylimääräisen yhtiökokouksen osalta ei ollut nostettu määräajassa. Se ei kuitenkaan ollut silloin tehnyt asiassa oikeudenkäyntiväitettä eli väitettä siitä, ettei käräjäoikeus olisi voinut ottaa asiaa tutkittavakseen sanotusta syystä. Turun ja Ympäristön Kiinteistöt Oy oli vasta suullisessa valmisteluistunnossa esittänyt varsinaisen oikeudenkäyntiväitteen. Oikeudenkäymiskaaren 16 luvun 1 §:n mukaan oikeudenkäyntiväite on tehtävä silloin, kun vastaaja ensimmäisen kerran käyttää asiassa puhevaltaa. Jos oikeudenkäyntiväite tehdään myöhemmin, sitä ei ole otettava tutkittavaksi, ellei se koske seikkaa, jonka oikeus on velvollinen ottamaan huomioon omasta aloitteestaan. Sen vuoksi käräjäoikeuden ei olisi tullut ottaa tutkittavaksi Turun ja Ympäristön Kiinteistöt Oy:n oikeudenkäyntiväitettä, joka ei ole koskenut seikkaa, jonka oikeus olisi ollut velvollinen ottamaan huomioon omasta aloitteestaan. Kiinteistö Oy Jäspilän Liikekeskus oli kanteensa perusteena vedonnut vielä käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän lisäksi siihen, että pantin luovutuksensaaja eli Turun ja Ympäristön Kiinteistöt Oy ei ollut voinut vedota vilpittömään mieleensä, joten luovutukset ja panttaukset olivat olleet kantajaa kohtaan pätemättömiä ja siten haltijavelkakirjojen hallinta olisi tullut palauttaa kantajayhtiölle. Käräjäoikeus ei ollut ottanut tämän väitteen osalta vastaan tarjottua näyttöä asiassa eikä myöskään lausunut väitteestä pääasiaa ratkaistessaan. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:ssä todetaan muun muassa, että tuomari älköön sivuuttako mitään asianhaaraa, jonka kantaja haasteen nojalla on asiassa tuonut esiin taikka mitä vastaaja tavalla tai toisella on sitä vastaan väittänyt, vaan antakoon siitä päätöksen sen laadun mukaan. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, että asiassa oli tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, joka oli olennaisesti vaikuttanut asian lopputulokseen. Käräjäoikeuden tuomio oli tämän vuoksi kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuden käsiteltäväksi. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Valituslupa on myönnetty Turun ja Ympäristön Kiinteistöt Oy:lle 10.9.
- Valituksessaan yhtiö on vaatinut, että Korkein oikeus kumoaa hovioikeuden päätöksen ja jättää tutkimatta tai hylkää Kiinteistö Oy Jäspilän Liikekeskuksen kanteen. Kiinteistö Oy Jäspilän Liikekeskus on vastannut valitukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 26.8.1997 Perustelut Kiinteistö Oy Jäspilän Liikekeskus on kanteessaan vaatinut, paitsi muuta, sen omistamaan kiinteistöön kiinnitettyjä haltijavelkakirjoja koskevan panttaussitoumuksen julistamista pätemättömäksi muun muassa sillä perusteella, että sitä ylimääräistä yhtiökokousta, jossa päätös panttauksesta oli tehty, ei ollut kutsuttu koolle laillisesti ja että panttaus oli yhtiön tarkoituksen ja toimialan vastainen ja siten yhtiöjärjestyksen ja osakeyhtiölain vastainen, mistä vastaaja oli myös ollut tietoinen. Turun ja Ympäristön Kiinteistöt Oy on vaatinut kanteeseen vastatessaan, että kanne hylätään tai jätetään tutkittavaksi ottamatta myöhään nostettuna, koska Kiinteistö Oy Jäspilän Liikekeskus oli 10.5.1991 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa hyväksynyt haltijavelkakirjojen panttauksen eikä kukaan osakkeenomistajista tai muista osakeyhtiölain 9 luvun 17 §:n mukaan kannevaltaisista tahoista ollut lainkohdassa mainitun määräajan kuluessa tai sen jälkeenkään pannut vireille moitekannetta yhtiökokouksen päätöksen kumoamiseksi. Käräjäoikeus on todennut vastaajan ennen pääasiaan vastaamistaan tehneen väitteen, että kannetta ei ollut nostettu osakeyhtiölain 9 luvun 17 §:n edellyttämässä kolmen kuukauden määräajassa siitä yhtiökokouksesta, jossa päätös velkakirjojen panttauksesta oli tehty. Kun oli osoitettu, että kaikki osakkeenomistajat olivat pöytäkirjaan tehdystä toisensisältöisestä merkinnästä huolimatta olleet läsnä yhtiökokouksessa eikä panttauspäätös ollut sellainen, ettei sitä olisi voitu tehdä kaikkien osakkaiden suostumuksella, käräjäoikeus on soveltaen oikeudenkäymiskaaren 16 luvun 1 ja 2 §:ää sekä osakeyhtiölain 9 luvun 17 §:ää hylännyt kanteen liian myöhään nostettuna. Hovioikeus on oikeudenkäymiskaaren 16 luvun 1 §:ään viitaten katsonut, että käräjäoikeuden ei olisi tullut ottaa tutkittavaksi vastaajan tekemää oikeudenkäyntiväitettä, jota ei ollut tehty silloin, kun vastaaja ensimmäisen kerran käytti puhevaltaa asiassa. Kannemääräaikaa koskeva väite Kiinteistö Oy Jäspilän Liikekeskus on kanteessaan vaatinut sen omaisuutta koskevan panttaussitoumuksen julistamista pätemättömäksi. Kanteen perustelut huomioon ottaen asian ratkaiseminen saattaa edellyttää, että esikysymyksenä otetaan kantaa siihen, onko päätös panttauksesta tehty kantajayhtiössä laillisesti tai onko se muutoin yhtiöjärjestyksen tai osakeyhtiölain vastainen. Kysymys ei kuitenkaan ole välittömästi osakeyhtiölain 9 luvun 17 §:ssä tarkoitetusta, yhtiökokouksen päätöksen moitekanteesta, jonka lainkohdassa mainitut tahot voivat kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä panna vireille yhtiötä itseään vastaan. Turun ja Ympäristön Kiinteistöt Oy on vastustaessaan kannetta vedonnut tuossa lainkohdassa säädettyyn kannemääräaikaan. Tämä merkitsee väitettä, että vaatimus panttaussitoumuksen pätemättömäksi julistamisesta ei voi menestyä, koska yhtiökokouksen päätös panttauksesta on kannemääräajan päättymisen vuoksi pätevöitynyt. Kysymys ei ole oikeudenkäynnin edellytyksestä. Kannemääräaikaan vetoaminen ei siten ole oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 10 §:n 1 momentin 6 kohdassa ja 16 luvun 1 §:ssä tarkoitettu oikeudenkäyntiväite, vaan kanteen kiistämisen perusteeksi esitetty, oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 10 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu asiaväite. Asian käsittely käräjäoikeudessa Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 19 §:n mukaan riita-asian valmistelussa on selvitettävä muun muassa asianosaisten vaatimusten perusteet, mitä todisteita asiassa tullaan esittämään ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen. Saman luvun 21 §:n 3 momentin mukaan tuomioistuimen on valmistelussa huolehdittava siitä, että asianosaiset mainitsevat kaikki seikat, joihin haluavat vedota. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n mukaan tuomari ei saa tuomiossaan sivuuttaa mitään asianhaaraa, jonka kantaja on haasteen nojalla tuonut asiassa esiin taikka mitä vastaaja on tavalla tai toisella sitä vastaan väittänyt. Kanne on perustunut ensiksikin siihen väitteeseen, että 10.5.1991 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa tehty panttauspäätös oli pätemätön, koska kokousta ei ollut kutsuttu koolle laillisesti ja koska vakuuksien antaminen toisen yhtiön sitoumusten täyttämisestä oli kantajayhtiön tarkoituksen ja toimialan vastainen ja sen vuoksi sen yhtiöjärjestyksen ja osakeyhtiölain vastainen. Kanteessa esitetty huomioon ottaen asian valmistelussa olisi pitänyt selvittää, onko Kiinteistö Oy Jäspilän Liikekeskus kantajana tarkoittanut päätöksen pätemättömyydellä myös yhtiökokouksen tekemän panttauspäätöksen mitättömyyttä. Käräjäoikeuden suullisen valmistelun pöytäkirjasta ei ilmene näin tapahtuneen. Kanne on lisäksi perustunut siihen väitteeseen, että laillista panttausta ei ollut syntynyt vastaajan vilpittömän mielen puuttumisen vuoksi. Käräjäoikeus ei ole ottanut tämän väitteen osalta tai muutoinkaan vastaan asianosaisten tarjoamaa näyttöä eikä myöskään lausunut kaikista kantajan perusteista ja vastaajan väitteistä pääasiaa ratkaistessaan. Edeltä ilmenevistä syistä asia on käsiteltävä käräjäoikeudessa uudelleen. Päätöslauselma Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Asian on ratkaissut laamanni Pihlaja. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Impivaara, Olli ja Suvanto. Esittelijä Elisa Mäntysaari. Asian ovat ratkaisseet presidentti Heinonen, oikeusneuvokset Paasikoski, Raulos ja Hidén sekä ylimääräinen oikeusneuvos Tepora. Esittelijä Sakari Laukkanen.