KKO/1997/123

1997 false KKO:1997:123 Kysymys siitä, olivatko kuolinpesän osakkaat ryhtyneet sellaisiin pesää koskeviin toimiin, että he olivat tulleet henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan ja pesän veloista. PK 21 luku 1 § PK 21 luku 18 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Orimattilan käräjäoikeudessa A lausui E:n oikeudenomistajiin B:hen, C:hen ja D:hen kohdistamassaan kanteessa, että hän oli vuodesta 1976 elänyt avoliitossa 25.9.1992 kuolleen E:n kanssa. A oli maksanut E:n kuolinpesän velkaa 10 372,80 markkaa ja E:n puolesta lainan lyhennyksiä ja korkoja yhteensä 20 724,30 markkaa. Kuolinpesä oli ylivelkainen, eivätkä pesän osakkaat olleet luovuttaneet sitä pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin. B oli pyytänyt Mäntsälän piirin nimismieheltä virka-apua vainajan auton poisottamiseksi A:lta. B, C ja D olivat antaneet A:lle kuolinpesään kuuluvaa kiinteistöä koskeneen myyntivaltakirjan. Vastaajat olivat lisäksi kirjallisesti ilmoittaneet luopuvansa perinnöstään A:n hyväksi. Mainituilla toimilla B, C ja D olivat ryhtyneet perintökaaren 21 luvun 18 §:ssä tarkoitettuihin pesää koskeviin toimiin ja olivat siten joutuneet henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan ja kuolinpesän velasta. Sen vuoksi A vaati B:n, C:n ja D:n velvoittamista suorittamaan hänelle edellä sanotut summat korkoineen. Toissijaisesti A vaati, että vastaajat velvoitetaan maksamaan kanteessa tarkoitetut määrät kuolinpesän varoista. Käräjäoikeuden tuomio 3.6.1994 Käräjäoikeus lausui, että kuolinpesän osakkaat olivat antaneet pesään kuuluvaa kiinteistöä koskeneen myyntivaltakirjan A:lle. Myöhemmin he olivat peruuttaneet valtakirjat, kun heille oli selvitetty, että he voivat joutua pesän veloista velkavastuuseen. Vastaajat olivat ilmoittaneet kirjallisesti haluavansa luopua perinnöstä A:n hyväksi, joka ei kuitenkaan ollut hyväksynyt luovutusta. B oli vaatinut pesästä E:n omistuksessa olevaa autoa, jota hän ei ollut saanut. Auto oli edelleen pesässä kantajan hallussa. E:n pesän hoitajana oli perunkirjoitustilaisuuteen saakka toiminut hänen avovaimonsa A. Perunkirjoituksen jälkeen kaikki omaisuus ja pesän velat olivat edelleen olleet A:n hoidossa ja vastuulla. Vastaajien ei ollut näytetty osallistuneen pesän asioiden hoitoon eikä saaneen pesästä mitään etua. Käräjäoikeus katsoi, etteivät vastaajat, jotka lisäksi olivat ottaneet osaa vain perunkirjoitustilaisuuteen, olleet edellä mainituilla toimillaan ryhtyneet E:n pesään niin, että he olisivat tulleet henkilökohtaiseen vastuuseen pesän veloista. Käräjäoikeus hylkäsi kantajan ensisijaisen vaatimuksen ja velvoitti vastaajat suorittamaan kuolinpesän varoista kantajalle yllä mainitut määrät korkoineen. Kouvolan hovioikeuden tuomio 7.2.1996 A valitti hovioikeuteen. Hovioikeus totesi, että kuolinpesän osakas voi perintökaaren 21 luvun 18 §:n perusteella vapautua perintökaaren 21 luvun 1 §:n mukaisesta pesän luovuttamisen laiminlyönnistä johtuvasta vastuusta, mikäli osakas ei ollut saanut mitään etua pesästä eikä myöskään ryhtynyt muihin sitä koskeviin toimenpiteisiin kuin mitkä perintökaaren 18 luvun 3 §:n nojalla olivat olleet hänen velvollisuutenaan ja osallistunut perunkirjoitukseen. E:n kuolinpesän osakkaat B, C ja D olivat antaneet A:lle valtuutuksen ryhtyä myymään kuolinpesään kuuluvaa kiinteistöä. Valtuutuksen perusteella A oli antanut myyntitoimeksiannon kiinteistöstä kiinteistönvälittäjälle. Myyntitoimeksianto oli sittemmin peruttu. Hovioikeus katsoi, ettei myyntitoimeksiannon antamista voitu pitää perintökaaren 18 luvun 3 §:ssä mainittuna toimenpiteenä, eivätkä B, C ja D olleet näin ollen perintökaaren 21 luvun 18 §:n perusteella vapautuneet perinnön luovuttamisen laiminlyönnistä syntyneestä vastuusta. Tällä perusteella he olivat henkilökohtaisessa vastuussa kysymyksessä olevista, perunkirjoitusta toimitettaessa tietämistään E:n ja pesän veloista. Hovioikeus velvoitti B:n, C:n ja D:n suorittamaan henkilökohtaisesti tai kuolinpesän varoista A:lle kanteessa vaaditut määrät korkoineen. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA B:lle, C:lle ja D:lle on myönnetty valituslupa. Valituksessaan he ovat vaatineet hovioikeuden tuomion kumoamista ja heidän vapauttamistaan kaikesta henkilökohtaisesta maksuvelvollisuudesta. A on antanut vastauksen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 28.8.1997 Perustelut Pirjo A on elänyt avoliitossa 25.9.1992 kuolleen E:n kanssa noin 15 vuotta ennen E:n kuolemaa. E:n kuolinpesä on ollut yksin A:n hallinnassa ja hoidossa. B on pyytänyt Mäntsälän piirin nimismiestä ryhtymään toimenpiteisiin vainajan auton poisottamiseksi A:lta. Nimismies ei ole pyynnön johdosta ryhtynyt minkäänlaisiin pesän omaisuutta koskeviin toimiin. B, C ja D ovat ilmoittaneet antaneensa A:lle E:n ja A:n yhteisesti omistamaa kiinteistöä koskevan myyntivaltakirjan. Kiinteistöä ei ole valtuutuksen perusteella myyty ja B, C ja D ovat peruuttaneet antamansa valtuutuksen. B, C ja D eivät ole hoitaneet pesän asioita. He eivät ole saaneet pesästä mitään etua. B, C ja D ovat ilmoittaneet A:lle luopuvansa perinnöstään tämän hyväksi. A ei ole osaltaan hyväksynyt toimenpidettä. Tällainen ilmoitus perinnöstä luopumisesta ei ole luonteeltaan sellainen toimenpide, että siitä syntyisi perintökaaren 21 luvun 18 §:n mukainen pesän osakkaan henkilökohtainen velkavastuu. Sanotuilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, etteivät B, C ja D ole ryhtyneet E:n kuolinpesään sellaisella tavalla, että he olisivat tulleet henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan ja pesän veloista. Lainkohdat Perintökaari 21 luku 1 § ja 18 § Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio kumotaan. Asia jätetään käräjäoikeuden tuomion varaan. Asian on ratkaissut käräjätuomari Toivola. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Heikkilä, Kartimo ja Häkämies. Esittelijä Hanna Paronen. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Taipale, Tulokas, Hidén ja Palaja. Esittelijä Susanne Möller.