KKO/1997/126

1997 false KKO:1997:126 Vajaavaltaisen veli pyysi, että virkaholhooja vapautetaan holhoojan tehtävästä ja että hänet määrätään veljensä holhoojaksi. Vaikka virkaholhooja ei ollut osoittautunut tehtävään sopimattomaksi, hakemukseen suostuttiin, koska veli oli sopiva holhoojaksi eikä holhousta enää ollut tarvetta järjestää holhouksen järjestämisestä eräissä tapauksissa annetun lain nojalla ja edellytykset virkaholhoojan toimimiselle holhoojana olivat siten lakanneet. L holhouksen järjestämisestä eräissä tapauksissa 1 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Hakemus Ikaalisten käräjäoikeudessa X:n kaupungin holhouslautakunta lausui, että virkaholhooja oli määrätty vuonna 1932 syntyneen kehitysvammaisen A:n uskotuksi mieheksi ja sittemmin holhoojaksi. A:n veli B, joka oli tähän saakka hoitanut A:ta kotonaan, oli halukas ottamaan holhoojan tehtävät hoitaakseen. Veljekset olivat tottuneet asumaan yhdessä ja tulivat hyvin toimeen keskenään. A:n hoidossa ei ollut todettu puutteita. Sosiaalilautakuntakin oli lausunnossaan esittänyt holhouksen uskomista B:lle. Sen vuoksi holhouslautakunta pyysi, että A:n holhous siirretään virkaholhoojalta B:lle. Asiaan osallisten kuuleminen B yhtyi hakemukseen. A halusi asua kotonaan, jossa B oli häntä lapsesta asti hoitanut. Virkaholhooja oli yhdessä kaupungin sosiaalijohtajan kanssa päättänyt, että A sijoitetaan palvelutaloon asumaan. Virkaholhooja oli näin päättäessään toiminut A:n edun vastaisesti. Lisäksi B lausui, että häntä ei ollut lainkaan kuultu holhoojaa A:lle määrättäessä. Virkaholhooja vaati hakemuksen hylkäämistä. Olosuhteet eivät olleet muuttuneet ja edellytykset virkaholhoojan toimimiseksi holhoojana olivat edelleen olemassa. A:n hoidossa veljensä luona oli lääninhallituksen kuntaosaston tarkastuskäynnillä todettu puutteita muun ohessa henkilökohtaisessa hygieniassa, vaatetuksessa, asumisviihtyisyydessä ja ravinnossa. Lisäksi lähiaikoina suoritettuun perinnönjakoon liittyvässä halkomistoimituksessa saattoi syntyä eturistiriitaa A:n ja B:n välille. Lähisukulaisista A:n toinen veli C puolsi hakemuksen hyväksymistä. Kaksi sisarusta veljesten isän aikaisemmasta avioliitosta vastustivat hakemusta. Käräjäoikeuden päätös 18.8.1995 Käräjäoikeus totesi, että virkaholhooja oli A:n vähävaraisuuden vuoksi ja kun tälle ei muuten ollut sopivasti saatavissa holhoojaa, holhouksen järjestämisestä eräissä tapauksissa annetun lain 1 §:n mukaisesti määrätty A:n holhoojaksi. Holhouksen aikana A oli asunut veljensä B:n kotona. Lääninhallituksen kuntaosasto oli havainnut tarkastuksessaan A:n hoidossa virkaholhoojan mainitsemia puutteita. Holhouslain 28 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimen on vapautettava holhooja tehtävästään, jos hän osoittautuu siihen sopimattomaksi. Virkaholhoojaa ei ollut osoitettu sopimattomaksi holhoojan tehtävään. Myöskään holhouslautakunnalla ei ollut ollut huomautettavaa virkaholhoojan tehtävän hoidosta. A:n vähävaraisuuden sekä hänen hoitoonsa ja asumiseensa liittyvien erityisten syiden vuoksi oli edelleen holhouksen järjestämisestä eräissä tapauksissa annetun lain 1 §:n mukaiset edellytykset sille, että virkaholhooja toimi hänen holhoojanaan. Näillä perusteilla käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen. Turun hovioikeuden tuomio 9.2.1996 B valitti hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä. Eri mieltä olleen jäsenen, hovioikeudenneuvos Aarnion lausunto: Holhouksen järjestämisestä eräissä tapauksissa annetun lain 1 §:n mukaan järjestetään vain sellaisen henkilön holhous, jolle vähävaraisuuden tai muun erityisen syyn takia ei muuten sopivasti ole saatavissa holhoojaa. B oli lausunut, ettei A:n holhousta järjestettäessä hänen suostumustaan holhoojaksi ollut tiedusteltu. Käräjäoikeuden uskotun miehen määräämistä koskevasta päätöksestä tai holhoojan määräämistä koskevasta päätöksestä ei ilmennyt, että B:tä olisi asiassa kuultu. A asui B:n luona. Käräjäoikeudessa kuullun sosiaalijohtajan mukaan heidän asumisolonsa olivat kohtuulliset. Ne puutteet, joita lääninhallituksen kuntaosaston tarkastuskäynnillä oli todettu eivät olleet sellaisia, että ne vaikuttaisivat B:n sopivuuteen holhoojaksi. A:lle oli muutoin kuin sanotun lain tarkoittamin tavoin sopivasti saatavissa holhooja. Tämän vuoksi ja vaikka virkaholhoojaa ei ollut osoitettu sopimattomaksi tehtäväänsä, eri mieltä ollut jäsen katsoi, ettei ollut enää tarvetta holhouksen järjestämiseen tuon lain tarkoittamalla tavalla. Eri mieltä ollut jäsen vapautti siten virkaholhoojan holhoojantehtävästään ja määräsi B:n A:n holhoojaksi hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien ja määräsi holhouslain 51 §:n nojalla, että B:n on tehtävä kultakin kalenterivuodelta tili holhouslautakunnalle holhoustoimen hoitamisesta. MUUTOKSENHAKU JA VÄLITOIMET KORKEIMMASSA OIKEUDESSA B pyysi valituslupaa ja vaati valituksessaan, että hovioikeuden tuomio ja käräjäoikeuden päätös kumotaan ja että virkaholhooja vapautetaan toimimasta A:n holhoojana ja B määrätään holhoojan tehtävään. Korkein oikeus päätti 13.9.1996 pyytää X:n kaupungin holhouslautakunnalta lausunnon B:n sopivuudesta A:n holhoojaksi ja A:n kotioloista sekä sosiaalilautakunnalta lausunnon A:n kotioloista. Holhouslautakunnan puheenjohtaja sekä X:n kaupungin sosiaalijohtaja ja sosiaalisihteeri toimittivat pyydetyt selvitykset. B antoi pyydetyn vastauksen selvitysten johdosta. Valituslupa myönnettiin 5.2.

1. Virkaholhooja antoi pyydetyn vastauksen muutoksenhakemuksen, selvitysten ja B:n vastauksen johdosta. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 8.9.1997 Perustelut Holhouksen järjestämisestä eräissä tapauksissa annetun lain mukaan voidaan järjestää sellaisen henkilön holhous, jolle vähävaraisuuden tai muun erityisen syyn takia ei muutoin ole sopivasti saatavissa holhoojaa. Lain esitöissä todetaan, että henkilökohtainen kosketus holhoojaan on säännönmukaisesti toivottavaa ja että yksityishenkilö on yleensä sopivampi kuin erityinen virkamies hoitamaan holhoojantointa. Sen vuoksi esitöissä edellytetään, että myös käytännössä yritetään mahdollisimman pitkälle tulla toimeen holhouslain mukaan määrättyjen tai lakiehdotuksen 2 §:ssa tarkoitettujen yksityishenkilöiden avulla. (HE n:o 96/1970, s. 1 ja LaVM n:o 15/1970, s. 1). Holhouslain 28 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimen on vapautettava holhooja tehtävästään, jos hän osoittautuu siihen sopimattomaksi. Laissa ei ole säännöstä sen varalta, että edellytykset virkaholhoojan toimimiselle holhoojana lakkaavat esimerkiksi sen vuoksi, että sopiva lähisukulainen ilmoittaa olevansa halukas ottamaan holhoojan tehtävän hoitaakseen. Virkaholhooja voidaan määrätä holhoojaksi vain silloin, kun muuta holhoojaa ei ole sopivasti saatavissa. Sen vuoksi on perusteltua katsoa, että virkaholhooja voidaan tällaisessa tilanteessa holhouslain 28 §:n 1 momentista riippumatta vapauttaa holhoojan tehtävästä. Holhouslain 27 §:n mukaan holhoojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka antaa tähän suostumuksensa ja joka kykenee hoitamaan sen moitteettomasti ja vajaavaltaisen etua silmällä pitäen. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon holhoojaksi esitetyn henkilön taito ja kokemus sekä holhoukseen kuuluvien tehtävien laatu ja laajuus. A:n olosuhteista ja B:n sopivuudesta holhoojan tehtävään on esitetty seuraavaa selvitystä: Turun ja Porin lääninhallituksen kuntaosasto on sosiaalilautakunnalle antamassaan lausunnossa esittänyt, että A:n hoito turvataan parantamalla hänen nykyisiä elämänolosuhteitaan veljensä luona muun muassa kotipalvelujen avulla. Lääninhallitus on katsonut, että holhouksen säilyttäminen edelleen virkaholhoojalla näyttäisi olevan tarkoituksenmukaisin vaihtoehto A:n taloudellisten ja omaisuutta koskevien seikkojen kannalta sekä hänen perintöoikeudellisten etujensa turvaamiseksi. Sosiaalilautakunta on kuitenkin äänestyksen jälkeen esittänyt lausuntonaan holhouslautakunnalle, että A:n holhous uskottaisiin B:lle. Holhouslautakunta on yksimielisesti päättänyt esittää B:n määräämistä holhoojaksi. Holhouslautakunnan puheenjohtaja on ilmoittanut holhouslautakunnan pitävän B:n ja A:n asuinoloja hyvin tyydyttävinä ja B:tä sopivana holhoojan tehtävään. Hovioikeuteen ja Korkeimpaan oikeuteen annetuista lääkärinlausunnoista ilmenee, että vaikeasti kehitysvammainen A tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja että hänellä on veljiensä luona turvallinen, joskin vaatimaton ja yksinkertainen koti. Tutusta ympäristöstä ja veljien luota poisvieminen olisi lääkärinlausunnon mukaan A:n terveydelle huomattavasti suurempi uhka kuin mahdolliset lievät puutteet hygieniatasossa. Toisen lääkärin mukaan A on vastaanotolla ollut puhdas ja siististi pukeutunut ja vaikuttanut tyytyväiseltä elämäänsä. X:n kaupungin sosiaalilautakunta on toimittanut Korkeimpaan oikeuteen kotipalvelun ohjaajan ja sosiaalityöntekijän 25.11.1996 päiväämän lausunnon A:n kotioloista. He ovat kertoneet suorittaneensa kotikäynnin B:n luokse ja yleisvaikutelman asunnosta olleen epäsiistin ja sekaisen. Korkein oikeus toteaa, että A on koko ikänsä asunut samassa taloudessa veljensä B:n kanssa. Asuntona on vuonna 1979 rakennettu omakotitalo, jossa on kaikki mukavuudet. A:n hoidossa B:n luona ei ole näytetty olevan hänen hyvinvointiinsa vaikuttavia olennaisia puutteita. B:tä ei siten A:n hoitoon ja huolenpitoon liittyvien seikkojen vuoksi ole pidettävä sopimattomana holhoojan tehtävään. A saa 2 696 markkaa eläkettä kuukaudessa eikä hänellä ole huomattavaa omaisuutta. Holhoojan pitää tehdä holhouslautakunnalle vuosittain tili vajaavaltaisen omaisuuden hoidosta. Mahdollisessa eturistiriitatilanteessa vajaavaltaiselle voidaan määrätä uskottu mies valvomaan hänen etujaan. Asiassa esiintulleista seikoista on pääteltävissä, että B:llä on edellytykset selviytyä myös A:n taloudellisten asioiden hoitamisesta. Korkein oikeus pitää B:tä sopivana holhoojantehtävään. Edellä lausutuilla perusteilla A:n holhousta ei ole enää tarvetta järjestää holhouksen järjestämisestä eräissä tapauksissa annetun lain nojalla ja edellytykset virkaholhoojan toimimiselle A:n holhoojana ovat lakanneet. Päätöslauselma Käräjäoikeuden päätös ja hovioikeuden tuomio kumotaan. X:n kaupungin virkaholhooja vapautetaan toimimasta A:n holhoojana ja B määrätään A:n holhoojaksi tämän päätöksen antopäivästä lukien. Virkaholhoojan tulee heti tehdä tili A:n omaisuuden hoidosta B:lle ja luovuttaa omaisuus tämän hallintaan. B:n on hoidettava A:n omaisuutta tunnollisesti ja A:n parhaaksi. Hänen on tehtävä kultakin kalenterivuodelta tili omaisuuden hoidosta holhouslautakunnalle ennen seuraavan vuoden huhtikuun
2. päivää. Asian ovat ratkaisseet laamanni Rokala sekä lautamiehet Välisalo, Järvinen ja Mäenpää. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Särkilä, Aarnio (eri mieltä) ja Kyllästinen. Esittelijä Pirjo Tammio. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Haarmann, Wirilander, Möller, Tulokas ja Krogerus. Esittelijä Mirja-Leena Nurmi.