KKO/1997/130

1997 false KKO:1997:130 Vuokralleottajat olivat leasingsopimuksella vuokranneet rahoitusyhtiöltä sen myyjältä ostaman ranskanperunaautomaatin. Automaatti oli osoittautunut käyttökelvottomaksi siinä heti vuokrakauden alussa ilmenneiden vikojen johdosta. Myyjä ei ollut pystynyt korjaamaan näitä vikoja, jotka eivät olleet olleet havaittavissa automaattia ennalta tarkastettaessa. Leasingsopimuksen ehdoissa ei ollut määräystä vuokralleottajan oikeudesta purkaa sopimus eikä rahoitusyhtiön vastuusta tällaisen virhetilanteen varalta. Tapaukseen sovellettiin irtaimen esineen vuokraa koskevia periaatteita. Vuokralleottajilla oli oikeus purkaa sopimus. ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Riidattomat tosiseikat Helsingin käräjäoikeudessa Vastaajat A, B ja C tilasivat 20.9.1991 Suomen Myyntiautomaatti Oy:ltä ranskanperuna-automaatin hintaan 135 000 markkaa. Tilausasiakirjassa maksuehdoksi sovittiin neljän vuoden leasingsopimus ja Suomen Myyntiautomaatti Oy antoi automaatille raaka-aine- ja valmistusvikoja koskeneen kuuden kuukauden takuun. Tilaukseen liittyen Kansallisrahoitus Oy ja vastaajat solmivat 3.10.1991 automaattia koskeneen leasingvuokrasopimuksen, jossa vuokrakaudeksi sovittiin 48 kuukautta. Vuokrasopimuksen mukaan automaatti oli Kansallisrahoitus Oy:n omaisuutta. Vastaajat saivat automaatin haltuunsa lokakuun alussa

1. He reklamoivat laitteessa olevista virheistä Suomen Myyntiautomaatti Oy:lle ja Kansallisrahoitus Oy:lle ensin suullisesti ja sen jälkeen kirjallisesti 20.2.
2. Kansallisrahoitus Oy purki 22.5.1992 päivätyllä kirjeellään vuokrasopimuksen vastaajien maksulaiminlyöntien vuoksi. Kirjeessään Kansallisrahoitus Oy huomautti vastaajien vuokrasopimukseen perustuvasta velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta, jonka yhtiö tuli heiltä laskuttamaan vahingon määrän selvittyä. Vastaajat palauttivat automaatin Suomen Myyntiautomaatti Oy:lle touko - kesäkuussa
3. Kansallisrahoitus Oy myi automaatin 31.12.1992 edelleen 30 000 markan hinnalla. Automaatissa oli ollut jatkuvasti toimintahäiriöitä. Sen rahastuslaite oli rikkoutunut toimitusta seuranneena päivänä. Vuokrasopimuksen ehto 5 koski virhettä tai puutteellisuutta vuokratussa laitteessa. Ehto kuului: "Koska tämän leasingsopimuksen tarkoituksena on hankkia asiakkaan käyttöön etupuolella mainittu vuokrauskohde eikä rahoitusyhtiöllä rahoittajana ole sellaista asiantuntemusta vuokrauskohteen käyttötarkoitukseen ja teknisiin ominaisuuksiin liittyvistä seikoista kuin asiakkaalla on katsottava olevan, osapuolet ovat sopineet seuraavista menettelyistä ja vastuun jakamisesta: Asiakas valitsee tarvitsemansa vuokrauskohteen ja vakuuttaa, että hän on tutustunut vuokrauskohteeseen tai myyjän vuokrauskohteesta asiakkaalle antamiin tietoihin ja että vuokrauskohde ja siitä annetut tiedot vastaavat niitä vaatimuksia, joita asiakkaalla on vuokrauskohteen käyttöiästä, ominaisuuksista ja kunnosta leasingrahoitusta hankkiessaan ja tätä sopimusta allekirjoittaessaan. Rahoitusyhtiö ostaa asiakkaan valitseman vuokrauskohteen myyjän ja asiakkaan tekemän sopimuksen perusteella vuokrattavaksi asiakkaalle leasingperiaatteella. Rahoitusyhtiö vastaa edellä mainittuun kauppaan liittyvistä kauppahinnan maksuvelvoitteista myyjälle, sikäli kuin ne perustuvat edellä mainittuun sopimukseen. Asiakkaan on huolellisesti tarkistettava vuokrauskohde niin pian kuin se voidaan tehdä. Jos vuokrauskohteessa on vika tai puute toimitettaessa tai vika tai puute ilmenee vuokrauskauden kestäessä, asiakkaan on esitettävä näistä johtuvat vaatimuksensa vuokrauskohteen toimittaneelle myyjälle tai myyjän osoittamalle takuu- tai muun sen kaltaisen sitoumuksen antajalle ja ilmoitettava tästä välittömästi rahoitusyhtiölle. Mikäli myyjä tai takuu- tai muun sen kaltaisen sitoumuksen antaja kiistää asiakkaan oikeuden korjauttaa vika tai puute, rahoitusyhtiön on vaadittaessa käytettävä tai laitteen omistajana valtuutettava asiakas käyttämään puhevaltaa. Mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista vastaa asiakas. Rahoitusyhtiö ei vastaa laitteen sopivuudesta tarkoitukseensa." Kanne Kansallisrahoitus Oy vaati, että A ja hänen myötäpuolensa velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan yhtiölle vahingonkorvausta 86 821,45 markkaa 18 prosentin korkoineen 31.12.1992 lukien. Kanne perustui edellä kerrottuihin tosiseikkoihin ja vuokrasopimuksen ehtoihin. Vastaus A myötäpuolineen kiisti kanteen ja vaati sen hylkäämistä. Toissijaisesti vastaajat vaativat, että heidän korvausvelvollisuuttaan ainakin sovitellaan. Vastaajat olivat toimineet vuokrasopimuksen ehdon 5 mukaisesti ja siten vapautuneet maksuvelvollisuudestaan. Vastaajien mielestä vuokrauskohde oli ollut sopiva tarkoitukseensa. Vastaajat olivat laitteen vastaanottaessaan tarkastaneet sen. Laitteessa oli kuitenkin sen takuuaikana ilmennyt sellaisia teknisiä vikoja, joita ei ollut voitu tarkastuksessa havaita. Suomen Myyntiautomaatti Oy oli korjannut laitetta kolme - neljä kertaa saamatta sitä toimintakuntoon. Vastaajilla oli ollut oikeus kieltäytyä vuokranmaksusta laitteen toimimattomuuden vuoksi ja purkaa vuokrasopimus. Kansallisrahoitus Oy:n olisi pitänyt toimia aktiivisesti niin, että vuokrattu laite olisi tullut kuntoon, tai vaatia Suomen Myyntiautomaatti Oy:lle suorittamansa kauppahinnan palauttamista. Kansallisrahoitus Oy:n vastuu oli laajempi kuin rahoittajan vastuu. Vuokrasopimuksen ehdon 5 sisältämän vastuunrajoituslausekkeen soveltaminen johti asiassa joka tapauksessa kohtuuttomuuteen. Vuokrasopimuksessa ei ollut varauduttu tilanteeseen, jossa sopimuksen kohteena oleva esine osoittautui teknisiltä ominaisuuksiltaan käyttökelvottomaksi laitteen takuuaikana. Kansallisrahoitus Oy:n lausuma vastauksen johdosta Vastaajien reklamaatio 20.2.1992 ei ollut vapauttanut heitä vuokrasopimuksen mukaisesta vastuusta. Kysymys ei ollut vuokrasopimuksen ehdon 5 mukaisesta tilanteesta, jossa myyjä olisi kieltänyt korjausvelvollisuutensa. Tässä tapauksessa myyjä eli Suomen Myyntiautomaatti Oy ei ollut pystynyt korjaamaan vuokrasopimuksen kohteena olleessa laitteessa ollutta vikaa. Kansallisrahoitus Oy:llä ei ollut tilanteessa ollut toimimisvelvollisuutta. Sanottu sopimusehto sulki pois Kansallisrahoitus Oy:n vastuun laitteen virheestä. Vastaajilla ei ollut vuokrasopimuksen perusteella oikeutta tehdä väitteitä laitteen viallisuuden johdosta Kansallisrahoitus Oy:tä vastaan eikä myöskään purkaa vuokrasopimusta. Vuokrasopimus oli siten purkautunut vasta Kansallisrahoitus Oy:n kirjeellä 22.5.1992 vastaajien maksulaiminlyöntien vuoksi. Vuokrasopimuksen ehto 5 ei ollut myöskään kohtuuton eikä sen soveltaminen tässä tapauksessa johtanut kohtuuttomuuteen. Vuokrasopimuksen tarkoituksena ei ollut ollut, ettei Kansallisrahoitus Oy saisi laitteeseen sijoittamiaan varoja takaisin. Käräjäoikeuden tuomio 1.6.1995 Leasingvuokrasopimuksen kohdan 5 vapautuslauseke Leasingvuokrasopimuksen ehdon 5 mukaan asiakas valitsi sekä laitteen toimittajan että itse laitteen. Jos laitteessa oli virhe tai puute toimitettaessa tai virhe tai puute ilmeni vuokrakauden kestäessä, asiakkaalle oli siirretty ostajalle kuuluva oikeus esittää näistä johtuvat vaatimuksensa laitteen toimittajalle. Mikäli laitteen toimittaja ei korjannut virhettä tai puutetta, asiakkaalla oli oikeus käyttää rahoitusyhtiöltä saamansa valtuutuksen nojalla puhevaltaa laitteen toimittajaa vastaan esimerkiksi oikeudenkäyntiteitse. Ehdon lähtökohtana oli rahoitus- ja vakuusjärjestely, jossa rahoitusyhtiö oli verrattavissa luottolaitokseen, joka lainaa rahaa asiakkaan investointien rahoittamiseksi. Näin ollen rahoitusyhtiö ei vastannut asiakasta kohtaan toimituksen kohteessa olevasta virheestä tai puutteesta. Oikeus purkaa leasingvuokrasopimus ja vahingonkorvauksen määrän kohtuullistaminen Vuokrasopimuksen ehdoissa ei ollut annettu vuokralleottajalle oikeutta purkaa sopimusta, koska rahoitusleasingjärjestelmän lähtökohta oli, että rahoitusyhtiö ostamalla laitteiston oli sijoittanut siihen tietyn määrän varojaan, jotka sen tuli saada takaisin asiakkaalta perusvuokrakauden aikana. Tämän vuoksi sopimusehdon 5 mukaan vastuu laitteen virheistä ja puutteista oli kanavoitu laitteen toimittajalle. Vuokrasopimuksen purkuoikeuden kieltäminen vuokralleottajalta saattoi kuitenkin johtaa tämän kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Asiassa oli riidatonta, että laitteen käyttö vastaajien harjoittamaan normaaliin liiketoimintaan oli pysyvästi estynyt vastaajista riippumattomasta syystä eli laitteen teknisestä virheestä johtuneiden jatkuvien toimintahäiriöiden vuoksi. Myyjä eli Suomen Myyntiautomaatti Oy ei ollut pystynyt virhettä poistamaan. Kansallisrahoitus Oy ei ollut kiistänyt sitä, etteikö vastaajilla sinänsä olisi ollut riittävä peruste automaatin kaupan purkamiselle. Vastaajat olivat vaatineet laitteen virheen vuoksi vuokrasopimuksen purkamista kirjeellään 20.2.
4. Tämän reklamaation jälkeen vastuu asian selvittämisestä ja hoitamisesta oli siirtynyt Kansallisrahoitus Oy:lle. Yhtiö oli ainoastaan kehottanut vastaajia kääntymään myyjän puoleen. Myyjä ei kuitenkaan ollut pystynyt korjaamaan laitetta. Vaikka vuokrasopimus purkautui vasta Kansallisrahoitus Oy:n kirjeellä 22.5.1992, yhtiön oikeutta sopimuksen mukaiseen täysimääräiseen vahingonkorvaukseen oli pidettävä kohtuuttomana. Yhtiö oli purkanut vuokrasopimuksen vastaajien maksulaiminlyöntien vuoksi, vaikka sen tiedossa oli ollut vastaajien aikaisempi reklamaatio. Yhtiölle oli tässä tilanteessa vuokralleantajana ja laitteen omistajana asetettava aktiivinen toimimisvelvollisuus sen turvaamiseksi, että vuokrauskohde olisi vastaajilla käytössään ilman pitkäaikaista keskeytystä. Näin ollen käräjäoikeus, katsoen kohtuulliseksi, että vastaajat maksavat laitteen vuokrat ajalta tammi - toukokuu 1992 sekä lisäksi noin puolet noiden vuokrien ja Kansallisrahoitus Oy:n korvausvaatimuksen erotuksesta, velvoitti A:n myötäpuolineen suorittamaan Kansallisrahoitus Oy:lle 51 072 markkaa 18 prosentin korkoineen 28.7.1993 lukien. Helsingin hovioikeuden tuomio 15.10.1996 Hovioikeus, asianosaisten sinne valitettua, ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota muutoin kuin että se, Kansallisrahoitus Oy:n korvausmäärän laskentaperustetta koskeneen huomautuksen johdosta, alensi A:n ja hänen myötäpuoltensa Kansallisrahoitus Oy:lle maksettavan korvauksen pääomaltaan 44 137,20 markkaan. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA A:lle, B:lle ja C:lle myönnettiin valituslupa. Yhteisessä valituksessaan he vaativat, että kanne hylätään tai ainakin että heidän maksettavakseen tuomittu korvaus sitä sovitellen alennetaan 20 000 markkaan. Merita Rahoitus Oy Kansallisrahoitus Oy:n seuraajana vastasi valitukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 12.9.1997 Perustelut Asiassa on kysymys siitä, onko vuokralleottajalla leasingsopimuksen ehdosta 5 huolimatta oikeus rahoitusyhtiötä vastaan vedota vuokraesineen virheeseen ja purkaa leasingsopimus. Leasingsopimuksen kohta 5 on selostettu käräjäoikeuden tuomiossa. Jutussa on riidatonta, että ranskanperunaautomaatin toimittaja ei ollut useista yrityksistään huolimatta onnistunut korjaamaan laitteen teknisiä vikoja ja että vuokraesineen käyttö vuokralleottajien tarkoittamaan liiketoimintaan oli pysyvästi estynyt. Vuokran kohteessa on siten ollut olennainen virhe. Merita Rahoitus Oy:n mukaan vuokrasopimuksen kohtaa 5 on tulkittava sitä taustaa vasten, että rahoitusyhtiö on rahoitusleasingiä käytettäessä rahoittajana samassa asemassa kuin pankki, jonka asiakas on saamallaan luotolla ostanut koneen elinkeinotoiminnassaan käytettäväksi. Luotonsaaja on kaupan kohteen virheistä riippumatta velvollinen maksamaan velan pankille luottoehtojen mukaisesti. Suhteessa lainanantajaan luotonsaaja ei voi vedota ostamassaan tavarassa oleviin virheisiin. Leasingsopimuksen kohdassa 5 rahoitusyhtiön vastuu on siten rajoitettu, ettei se vastaa vuokraesineen virheistä vuokralleottajalle. Merita Rahoitus Oy on lisäksi vedonnut siihen, ettei leasingsopimuksessa ole määräystä, jossa vuokralleottaja oikeutettaisiin purkamaan sopimus vuokraesineen virheen perusteella. Rahoitusleasingissä rahoitusyhtiö ostaa itselleen vuokran kohteen ja vuokraa sen vuokralleottajalle. Sopimuskumppaneiden välillä on solmittu irtainta esinettä koskeva vuokrasopimus. Tähän sopimustyyppiin on turvauduttu sen takia, että rahoitusyhtiön omistusoikeus vuokraesineeseen on sen vuokrasaatavan vakuutena. Tämän vuoksi vuokralleantajan ja -ottajan väliseen oikeussuhteeseen sovelletaan - rahoitusyhtiön rahoittajan asemasta huolimatta - irtaimen esineen vuokraa koskevia säännöksiä ja periaatteita. Irtaimen esineen vuokrassa vuokralleantaja on sopimuskumppanilleen vastuussa vuokran kohteen virheistä. Vuokralleottajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus vuokraesineen olennaisen virheen perusteella. Käytetty leasingsopimuslomake on Kansallisrahoitus Oy:n laatima. Vakioehtoja ja erityisesti vastuunrajoitusmääräyksiä tulkitaan epäselvissä tapauksissa laatijansa vahingoksi. Sopimuksen 5 kohdan sanamuodon mukaan siinä on mainittaessa vuokrakohteen virhetapauksista tarkoitettu tilannetta, jossa myyjä tai ehdossa myyjään rinnastettava henkilö korjaa vuokratussa laitteessa vuokrakautena ilmenneen vian tai puutteen tai jossa myyjätaho kiistää asiakkaan oikeuden korjauttaa vika tai puute. Ehdossa ei ole määräystä siitä tilanteesta, että myyjä ei kykene korjaamaan vuokraesineessä olevaa virhettä, eikä siinä ole nimenomaisesti määrätty, ettei rahoitusyhtiö vuokralleantajana olisi vastuussa vuokratussa laitteessa ilmenevästä virheestä. Sopimusehto voidaan tulkita niin, ettei vuokralleantaja ole vastuussa laitteen soveltuvuudesta tarkoitukseensa yleensä eli silloin, kun soveltumattomuus ei johdu vuokraesineen virheistä. Käytetyssä sopimuslomakkeessa ei myöskään ole määräystä, jossa kiellettäisiin vuokralleottajaa purkamasta sopimusta vuokran kohteen virheellisyyden perusteella. Rahoitusyhtiö ei ole leasingsopimuksessa siirtänyt vuokralleottajalle sillä vuokraesineen ostajana myyjän virheelliseen suoritukseen perustuvia oikeuksiaan. Vuokralleottajan sopimuksen purkamisoikeuden epääminen nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa merkitsisi sitä, että vuokralleottaja olisi velvollinen suorittamaan leasingvuokrat koko vuokrakaudelta huolimatta siitä, ettei vuokralleottaja voi laitteen käyttökelvottomuuden takia käyttää sitä yritystoiminnassaan. Sopimuksen osapuolten suoritusten välillä ei tällöin vallitsisi tasapaino. Näistä syistä leasingsopimuksen 5 kohtaa ei voida tulkita Merita Rahoitus Oy:n esittämällä tavalla. Edellä esitetyn mukaisesti A:lla ja hänen myötäpuolillaan on ollut oikeus purkaa leasingsopimus ranskanperuna-automaatin olennaisen virheen johdosta. Vuokralleottajat eivät ole sopimuksen purkamisen jälkeen olleet velvollisia suorittamaan sovittuja vuokraeriä. Se, ettei leasingvuokria ole sopimuksen purkamisen jälkeen maksettu, ei oikeuta Merita Rahoitus Oy:tä purkamaan sopimusta ja saamaan vaatimaansa vahingonkorvausta. Tuomiolauselma Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan. Kanne hylätään. Asian on ratkaissut käräjätuomari Kurkinen. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Rosokivi, Nouro ja Hänninen. Esittelijä Arja Mäki. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Haarmann, Tulenheimo-Takki, Palaja ja Krogerus. Esittelijä Jyrki Rinnemaa.