KKO/1997/152

1997 false KKO:1997:152 Työntekijä oli jättänyt 1987 ammattiliiton tehtäväksi valvoa hänen palkkasaatavansa työnantajan konkurssissa. Kun palkkasaatavaa ei ollut valvottu täysimääräisesti, työvoimapiirin toimisto oli samana vuonna hylännyt työntekijän palkkaturvavaatimuksen siltä osalta kuin saatavaa ei ollut valvottu. Työvoimapiirin toimiston päätöstä palkkaturva-asiassa ei pidetty kauppakaaren 18 luvun 9 §:ssä tarkoitettuna tilinä. Kun liitto ei ollut tehnyt tiliä konkurssivalvontaa koskeneesta toimeksiannosta, vuonna 1995 vireille pantua virheelliseen konkurssivalvontaan perustuvaa vahingonkorvauskannetta ei ollut nostettu myöhään. KK 18 luku 9 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Helsingin käräjäoikeudessa A kertoi Puu- ja erityisalojen liitto r.y:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että hän oli ollut työsopimuslain 1 §:n tarkoittamassa työsuhteessa Saikkopuu Oy:öön. Yhtiö oli asetettu konkurssiin 30.1.1987 ja hänelle oli jäänyt maksamattomia palkkasaatavia. A oli jättänyt palkkaturvahakemuksensa Turun työvoimapiirin toimistolle, josta se oli toimitettu liitolle valvottavaksi Saikkopuu Oy:n konkurssissa. Hän oli myös yhdessä muiden yhtiön entisten työntekijöiden kanssa allekirjoittanut siirtokirjan, jossa hän oli siirtänyt yhtiöltä olleet saatavansa perittäviksi liitolle. Liiton suorittaman puutteellisen konkurssivalvonnan johdosta työvoimapiirin toimisto oli hylännyt osan hänen palkkaturvavaatimuksistaan. Tämän vuoksi A vaati, että liitto velvoitetaan suorittamaan korvauksena hänelle aiheutuneesta vahingosta 15 757 markkaa korkoineen. Vastaus Liitto, joka vastakanteella vaati A:n velvoittamista suorittamaan konkurssivalvonnan hoitamisesta 2 500 markkaa korkoineen, vaati A:n kanteen jättämistä tutkimatta tai sen hylkäämistä. Liiton mukaan mitään konkurssivalvonnasta huolehtimista koskevaa toimeksiantosopimusta liiton ja A:n välillä ei ole ollut eikä kannetta myöskään ollut nostettu kauppakaaren 18 luvun 9 §:n mukaisessa yhden yön ja vuoden määräajassa työvoimapiirin toimiston päätöksen antamisesta lukien. Käräjäoikeuden tuomio 13.12.1995 Käräjäoikeus totesi, että Turun työvoimapiirin toimistosta liittoon oli lähetetty 7.4.1987 muun muassa A:n palkkaturvahakemus. Lisäksi liitolle oli myöhemmin toimitettu 10.4.1987 allekirjoitettu siirtokirja, jolla A yhdessä muiden työntekijöiden kanssa on siirtänyt työnantajalta olevat saatavansa liitolle perittäväksi. Liitto oli myös valvonut A:n saatavia. A:n ja liiton välillä oli syntynyt toimeksiantosuhde A:n saatavien valvomiseksi yhtiön konkurssissa. Liiton asiamiestoiminnassa tapahtuneen virheen johdosta kaikkia A:n saatavia ei kuitenkaan ollut valvottu. Vuonna 1987 voimassa olleen konkurssisäännön mukaan valvonnat oli tullut riitauttaa velkojan toimesta. Valvontojen ja myös palkkaturvahakemusten viranomaistutkinta oli perustunut pitkälti työnantajalta hankittuihin lausuntoihin. Mikään seikka ei viitannut siihen, että A:n saatavien osalta olisi suoritettu sellaista viranomaistutkintaa, joka olisi johtanut A:n valvottaviksi ilmoittamien saatavien alenemiseen konkurssituomiossa. Päinvastoin käräjäoikeus katsoi, että mikäli A:n saatavat olisi valvottu palkkaturvahakemuksen mukaisena, hän olisi saanut nuo saatavansa myös konkurssipesästä etuoikeutettuna saatavana. Tätä kannanottoa tuki se, että tässä jutussa vastaajana ei ollut yhtiö, jolla olisi ollut käytettävissään mahdollisuus esittää vastanäyttöä saatavien oikeellisuudesta. Näin ollen jutussa ei ollut perustetta enemmälti tutkia vahingonkorvausvaatimusta alentavana tekijänä saatavien työoikeudellista luonnetta tai niiden perustetta. Käräjäoikeus piti oikeana A:n ilmoittamaa määrää. Käräjäoikeus totesi, että kun tässä tapauksessa ei ollut tehty mitään kauppakaaren 18 luvun 9 §:ssä tarkoitettua tilitystä, A ei ollut voinut tilityksen yhteydessä havaita valvontavirhettä. A ei siten ollut säännöksen säätelemällä tavalla menettänyt kanneoikeuttaan. Käräjäoikeus hylkäsi liiton vastakanteen ja A:n kanteesta velvoitti liiton suorittamaan A:lle vahingonkorvauksena 15 757 markkaa korkoineen. Helsingin hovioikeuden tuomio 8.10.1996 Liitto valitti hovioikeuteen. Hovioikeus totesi, että A oli 7.4.1987 Turun työvoimapiirin toimistolle jättämässään palkkaturvahakemuksessa yksilöinyt maksamattomat, Saikkopuu Oy:ltä olleet työsuhteesta johtuneet saatavansa yhteensä 23 436,28 markkaa. Työvoimapiirin toimisto oli 7.4.1987 oltuaan yhteydessä liittoon lähettänyt A:n ja eräiden muiden Saikkopuu Oy:n entisten työntekijöiden palkkaturvahakemukset liitolle konkurssivalvonnan suorittamiseksi. A oli 10.4.1987 päivätyllä siirtokirjalla siirtänyt Saikkopuu Oy:ltä olleet työsuhteesta johtuneet saatavansa perittäväksi liitolle tai sen määräämälle. Liitto, joka oli laatinut valvontakirjelmän A:n puolesta, oli 23.4.1987 valvonut Saikkopuu Oy:n konkurssissa A:n työsuhteesta johtuvina saatavina etuoikeusasetuksen mukaisine etuoikeuksineen lomakorvausta 5 782,80 markkaa ja odotusajan palkkaa 1 896 markkaa korkoineen. Mynämäen kihlakunnanoikeuden annettua 10.7.1987 konkurssituomion Saikkopuu Oy:n konkurssissa työvoimapiirin toimisto oli 15.10.1987 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n palkkaturvana hakemista saatavista sen osan, mitä ei ollut valvottu yhtiön konkurssissa. Hovioikeus katsoi, että A oli mainitulla työvoimapiirin toimiston päätöksellä 15.10.1987 saanut tiedon siitä, että liitto ei ollut valvonut hänen saataviaan palkkaturvahakemuksen mukaisina. Hovioikeus katsoi myös, että A:n palkkaturvaa koskevassa asiassa saama päätös oli rinnastettavissa kauppakaaren 18 luvun 9 §:ssä tarkoitettuun asiamiehen tiliin. Päätöksestä oli ilmennyt A:n vahingonkorvausvaatimuksen peruste niin, että sanotussa lainkohdassa säädetty asiamiehen tilityksen moittimista koskeva yön ja vuoden määräaika oli alkanut kulua. A:n olisi siten tullut nostaa toimeksiannon hoitamiseen perustunut kanteensa liittoa vastaan viimeistään 16.10.1988. A oli kuitenkin nostanut moitekanteensa vasta 9.6.1995. Sillä seikalla, että liitto oli nostanut vastakanteen vaatien A:lta palkkiota valvontatehtävän hoitamisesta, ei ollut merkitystä arvioitaessa A:n saaman tilin ajankohtaa. Tämän vuoksi hovioikeus hylkäsi A:n kanteen myöhään nostettuna. Liitto vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan hän vaati hovioikeuden tuomion kumoamista ja asian jättämistä käräjäoikeuden tuomion varaan. Liitto vastasi valitukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 7.10.1997 Perustelut A on 9.6.1995 vireille tulleella kanteellaan vaatinut liitolta vahingonkorvausta sillä perusteella, että liitto on aiheuttanut hänelle vahinkoa, kun se on laiminlyönyt täysimääräisesti valvoa A:n yhteensä 23 436,28 markan palkkasaatavat Saikkopuu Oy:n konkurssissa. Hovioikeuden tuomiossa kerrotuin tavoin työvoimapiirin toimisto on lähettänyt A:n ja eräiden muiden Saikkopuu Oy:n entisten työntekijöiden palkkaturvahakemukset liitolle konkurssivalvonnan suorittamiseksi. A on sen jälkeen siirtokirjalla siirtänyt yhtiöltä olevat työsuhteesta johtuvat saatavansa perittäväksi liitolle tai sen määräämälle. Liitto on laatimallaan valvontakirjelmällä 23.4.1987 valvonut yhtiön konkurssissa A:n puolesta lomakorvausta ja odotusajan palkkaa yhteensä 7 678,80 markkaa. Koska A:n palkkaturvana hakemia saatavia ei ollut valvottu työnantajan konkurssissa täysimääräisesti, työvoimapiirin toimisto on hylännyt A:n palkkaturvana hakemista saatavista 15 757,48 markkaa. Asiassa ei ole näytetty, että A:n ilmoittamia työsuhdesaatavia, jos ne olisi valvottu konkurssissa, ei myös tältä osin olisi vahvistettu maksettaviksi. Vaikka liiton ja A:n välillä ei ole nimenomaisesti sovittu konkurssivalvonnan suorittamisesta, niin liiton toiminta, sen saatua A:n palkkaturvahakemuksen ja työsuhdesaatavia koskevan siirtokirjan sekä valvottua A:n puolesta saatavia, osoittaa liiton ottaneen huolehtiakseen konkurssivalvonnasta. Liiton ja A:n välille on siten syntynyt kauppakaaren 18 luvun 1 §:ssä tarkoitettu toimeksiantosuhde. Sen perusteella liitto on tullut velvolliseksi huolehtimaan A:n työsuhdesaatavien valvonnasta Saikkopuu Oy:n konkurssissa. A:n ja työvoimapiirin toimiston välillä ei ole ollut toimeksiantosuhdetta eikä työvoimapiirin toimiston palkkaturva-asiassa antamaa päätöstä voida pitää liiton puolesta annettuna kauppakaaren 18 luvun 9 §:n tarkoittamana tilinä. Koska liitto ei ennen tämän asian vireille tuloa ole antanut toimeksiantosuhteen edellyttämää tiliä, sanotussa lainkohdassa kanteen nostamiselle säädetty määräaika ei ole aikaisemmin alkanut kulua. A:n kannetta ei siten ole nostettu myöhään. A:lle on virheellisen konkurssivalvonnan vuoksi aiheutunut 15 757,48 markan suuruinen vahinko. Kun liitto ei ole näyttänyt, että saatavan valvonta määrältään A:n ilmoittamaa pienempänä ei ole johtunut sen vastuulla tapahtuneesta laiminlyönnistä, liitto on velvollinen korvaamaan A:lle virheellisestä konkurssivalvonnasta aiheutuneen vahingon. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia jätetään käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen varaan. Asian on ratkaissut käräjätuomari Nousiainen. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Iirola, Kuningas ja Tuukkanen. Esittelijä Merja Söderström. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Taipale, Pellinen ja Hidén sekä ylimääräinen oikeusneuvos Tepora. Esittelijä Sari Ruokojärvi.