KKO/1997/164

1997 false KKO:1997:164 Veikkausyhtiön järjestämän uuden vedonlyöntipelin eräässä veikkauskohteessa oli ottelun tilanne ollut varsinaisen peliajan jälkeen tasan, mutta jatkoajan jälkeinen lopputulos oli ollut kotivoitto niin kuin A oli veikannut. Pelioppaassa ilmoitettiin oppaan kertovan kaiken oleellisen pelistä. Pelikupongin kääntöpuolella olevan maininnan mukaan peliin sovellettiin Vedonlyönnin sääntöjä. Noiden sääntöjen mukaan ottelun tuloksena otettiin huomioon varsinaisen peliajan lopputulos, kun taas oppaassa ei ollut mainintaa siitä, miten ottelun lopputulos määräytyi. Ään. Kun pelikupongissa ja oppaassa käsiteltiin teknisluonteisia seikkoja ja Vedonlyönnin säännöissä sopimusehtoja koskevia kysymyksiä, ei näiden pelisääntöasiakirjojen välillä ollut ristiriitaa. Määräys siitä, että ottelun varsinaisen peliajan lopputulos oli ratkaiseva, oli niin ollen voimassa pelaajan ja veikkausyhtiön välisessä sopimussuhteessa. Tätä sopimusehtoa ei pidetty ankarana eikä yllättävänä eikä A:lla ollut oikeutta saada voittoa. ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Vantaan käräjäoikeudessa A kertoi Oy Veikkaus Ab:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että hän oli pelannut mainitun yhtiön toimeenpanemaa uutta Pitkäveto-nimistä vedonlyöntipeliä sen ensimmäisellä pelikierroksella marraskuussa

1. Peliohjeet A oli saanut Oy Veikkaus Ab:n julkaisemasta Pitkävetoa esittelevästä Vetoapu-vihkosesta, jonka kansilehdellä ilmoitettiin vihkosen kertovan pelaajalle kaiken oleellisen Pitkävedosta. Sittemmin A oli todennut voittaneensa vedon, mikä oli oikeuttanut 12 366 markan voitto-osuuteen. A:n yrittäessä lunastaa voitto-osuutensa Oy Veikkaus Ab oli kieltäytynyt maksamasta sitä vedoten vedonlyönnin pelisääntöihin. Sääntöjen mukaan ratkaiseva oli varsinaisen peliajan lopputulos eikä jatkoajan osoittama todellinen tulos. A:n pelikupongin merkintä oli ollut jatkoajalla syntyneen lopullisen tuloksen mukainen. Edelleen A kertoi Pitkävetokupongissa todetun, että kupongin täyttö- ja peliohjeet olivat kupongin kääntöpuolella ja Vetoapu-vihkosessa. Vihkosessa ei sanallakaan viitattu siihen, että ottelutuloksena pidettäisiin poikkeuksellisesti jotain muuta kuin todellista lopputulosta. Jälkeenpäin asiaa selvitellessään A oli havainnut, että Pitkävetokupongin kääntöpuolella oli todettu: "Muiden määräysten osalta pätevät vedonlyönnin säännöt, jotka saat online-myyjältä". A ei kuitenkaan kupongin täyttövaiheessa ollut nähnyt mitään syytä tutkia kupongin kääntöpuolta, koska hän oli tutustunut Vetoapu-vihkoseen, jonka antamien ohjeiden mukaan hän oli toiminut. Ohjeiden piti olla yhteneväiset Pitkävetokupongin kääntöpuolella olevien ohjeiden kanssa. Mainituilla perusteilla muut kuin Vetoapu-vihkosessa kerrotut säännöt eivät voineet tässä tapauksessa tulla sovellettaviksi eikä Oy Veikkaus Ab:llä ollut perusteltua syytä jättää voitto-osuutta maksamatta. Tämän vuoksi A vaati Oy Veikkaus Ab:n velvoittamista suorittamaan hänelle hänen voittoosuutensa korkoineen. Vastaus Oy Veikkaus Ab kiisti kanteen vedoten pelikupongissa mainittuihin, kaikkien saatavilla olleisiin vedonlyönnin pelisääntöihin, joista ilmeni, miten lopputulos määräytyi. Käräjäoikeuden tuomio 17.10.1994 Käräjäoikeus totesi, että A:n mainitseman opasvihkosen "Vetoapu" kansilehdellä mainittiin: "Tämä Vetoapu-vihkonen kertoo sinulle kaiken oleellisen Vedonlyönnistä". Pitkävetokupongin etupuolella mainittiin: "kupongin täyttö- ja peliohjeet kääntöpuolella ja Vetoapuvihkosessa". Tästä virkkeestä pelaajalla oli oikeus tehdä johtopäätös, että täyttö- ja peliohjeet oli tyhjentävästi mainittu Vetoapu-vihkosessa. A:n pelatessa käytössä olleessa vihkosessa ei ollut mainintaa siitä, minkä hetken lopputulos oli ratkaiseva. Sellainen maininta oli myöhemmin julkaistussa vihkosessa. Vaikka Oy Veikkaus Ab:n esittämät seikat pitivät paikkansa, A:n puolesta esitettyjä perusteluja oli hänen tulkintansa tueksi pidettävä niin painavina, että ristiriitaisten perusteltujen näkemysten vallitessa tilannetta tuli tulkita ohjeiden laatijan eli yhtiön vahingoksi. Mainituilla perusteilla käräjäoikeus hyväksyi kanteen ja velvoitti Oy Veikkaus Ab:n maksamaan A:lle hänen voitto-osuutensa 12 366 markkaa korkoineen. Helsingin hovioikeuden tuomio 13.6.1996 Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Oy Veikkaus Ab valittamalla saattoi jutun, totesi, että valtioneuvoston Oy Veikkaus Ab:lle myöntämän toimiluvan mukaisten osallistumisehtojen kohdan 1 mukaan "veikkaus on veikkausyhtiön ja veikkaajan välinen sopimus". Pelaaja osallistui peliin voimassa olevilla säännöillä. Pitkäveto-peliin sovellettiin Vedonlyönnin pelisääntöjä, joihin oli viitattu pelikupongissa ja pelitositteessa. Nämä säännöt olivat olleet pelaajien saatavilla asiamiespisteissä. Sääntöjen 12 kohdan mukaan "Ottelutuloksina huomioidaan varsinaisen peliajan ottelutulos". A ei kuitenkaan oman ilmoituksensa mukaan kupongin täyttövaiheessa ollut pitänyt enää tarpeellisena eikä nähnyt mitään syytä tutkia kupongin kääntöpuolta, jolloin mainittu viittaus oli jäänyt häneltä huomaamatta. Yhtiön pitkävetoa koskevat esitteet eivät olleet antaneet ristiriitaista tietoa sen suhteen miten lopputulos määriteltiin. Tällä perusteella A:lla ei ollut oikeutta voittoon. Hovioikeus hylkäsi kanteen ja vapautti yhtiön kaikesta suoritusvelvollisuudesta A:lle. Hovioikeudenneuvos Hyrkäs lausui eriävässä mielipiteessään seuraavaa: Asiassa on selvitetty, että Pitkäveto on aloitettu uutena vedonlyöntipelinä marraskuussa 1993 ja A on osallistunut peliin sen ensimmäisellä kierroksella. Pitkävetoa varten Oy Veikkaus Ab on julkaissut Vetoapu nimisen oppaan, joka kansilehtensä mukaan kertoo pelaajalle kaiken oleellisen vedonlyönnistä. Kun pelissä voittamisen edellytyksenä on veikata oikein Pitkävedon kohteeksi otettujen otteluiden lopputuloksia, on pelissä noudatettu ottelun lopputuloksen määräytymisen periaate: ottelutuloksena huomioidaan varsinaisen peliajan tulos, pelin kannalta mitä oleellisin pelin ehto. Ensimmäisellä kierroksella pelaajien käytettävissä olleeseen Vetoapu oppaaseen ei vielä ollut sisällytetty mainintaa ottelun lopputuloksen määräytymisperiaatteesta. Mainintaa periaatteesta ei ollut sisällytetty myöskään itse pelikuponkiin eikä peliä varten Vetoapu oppaan ja pelikupongin lisäksi tarvittavaan vedonlyönnin kohteena olevien otteluiden luetteloon, johon viimeksi mainittuun merkintä periaatteesta myös on sittemmin sisällytetty. Huomioon ottaen, että kysymys on ollut uudesta vedonlyöntipelistä, ottelun lopputuloksen määräytyminen muun periaatteen kuin ottelun tosiasiallisen ja virallisen lopputuloksen mukaan on ollut pelin ehtona yllättävä. Oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä (Thomas Wilhelmsson: Vakiosopimus, 1995, s 79 ss) tuollaiseen ehtoon vetoavalla osapuolella on katsottu olevan velvollisuus erityisesti kiinnittää vastapuolen huomiota yllättävään sopimusehtoon, jotta ehtoa olisi pidettävä vastapuolta sitovana. Tätä erityistä velvoitetta Oy Veikkaus Ab:n ei voida katsoa täyttäneen sillä, että pelikupongin takasivulle on otettu viittaus Vedonlyönnin sääntöihin, joissa periaate ottelun lopputuloksen määräytymisestä on eräänä sääntökohtana mainittu. Kysymyksessä olevaa sopimusehtoa ei sen vuoksi ole pidettävä A:ta sitovana. Näillä ja muutoin käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katson, ettei syytä käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ole. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Valituslupa myönnettiin. A vaati valituksessaan hovioikeuden tuomion kumoamista ja asian jättämistä käräjäoikeuden tuomion varaan. Oy Veikkaus Ab vastasi valitukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 21.10.1997 Perustelut A on osallistunut Oy Veikkaus Ab:n järjestämään uuteen Pitkäveto-nimiseen veikkaustyyppiseen vedonlyöntipeliin kierroksella 45/
2. Eräässä veikkauskohteessa, jota A on veikannut, oli ottelun tilanne ollut varsinaisen peliajan päätyttyä tasan, mutta jatkoajan jälkeinen lopputulos oli ollut kotijoukkueen voitto. A on tuossa kohteessa tehnyt merkintänsä pelikupongin ruutuun 1 tarkoittaen veikata kotivoittoa. Pelikupongeissa on ollut painettuna seuraava teksti: "Kupongin täyttö- ja peliohjeet kääntöpuolella ja Vetoapu-vihkosessa, jonka saat kaikilta online-myyjiltä." Kääntöpuolella on ollut joitakin ohjeita ja lopuksi maininta: "Muiden määräysten osalta pätevät Vedonlyönnin säännöt, jotka saat online-myyjältä." Viimeksi mainittu merkintä osoittaa, että vedonlyönnin säännöt ovat tulleet pelaajan ja veikkausyhtiön välisen sopimuksen osaksi. Osallistuessaan peliin A ei ole tutustunut sääntöihin. Pelikuponkeihin ja Vetoapu-vihkoseen on sisältynyt teknisluonteisia ohjeita siitä, miten pelaajan on meneteltävä, kun hän osallistuu Pitkäveto-peliin. Veikkausyhtiön ja pelaajan välisen sopimuksen ehtoja on käsitelty Vedonlyönnin säännöissä. Näiden sääntöjen mukaan ottelutuloksena otettiin huomioon varsinaisen peliajan lopputulos. Kun pelikupongissa ja Vetoapu-vihkosessa käsiteltiin teknisluonteisia seikkoja ja Vedonlyönnin säännöissä sopimusehtoja koskevia kysymyksiä, näiden eri pelisääntöasiakirjojen välillä ei ollut ristiriitaa. Määräys siitä, että varsinaisen peliajan lopputulos on ratkaiseva, on niin ollen voimassa asianosaisten välisessä sopimussuhteessa. Yleisiin sopimusehtoihin sisältynyt sopimusehto voidaan jättää soveltamatta, jos se on asianosaista kohtaan ankara ja yllättävä. Määräys siitä, että varsinaisen peliajan lopputulos on ratkaiseva, on luonteva siitä syystä, että veikkauskohteiksi on otettu myös sellaisia otteluita, joiden voittaja käy selville vasta jatkoajan jälkeisen rangaistuspotkukilpailun jälkeen (esimerkiksi jalkapallon eräät cup-ottelut) tai jotka voivat ratketa toisen joukkueen voittoon jatkoajalla ilman että jatkoaika pelataan loppuun (esimerkiksi jääkiekon niin sanotut äkkikuolemamaalit). Jos tällaisissa pelattavissa otteluissa määräävänä olisi lopullinen pelitulos, jäisi tasapelivaihtoehto kokonaan pois. Sen vuoksi ottelun lopputuloksen määräävää ehtoa ei ole jätettävä soveltamatta. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei A:lla ole oikeutta saada vaatimaansa voittoa. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot Ylimääräinen oikeusneuvos Tepora: A on osallistunut Oy Veikkaus Ab:n järjestämään Pitkäveto-nimiseen vedonlyöntipeliin kierroksella 45/
3. Eräässä veikkauskohteessa ottelun päättyessä pelitilanne oli kotivoitto. A on kertonut saamiensa peliohjeiden mukaisesti veikanneensa mainitussa kohteessa voittajajoukkuetta merkinnällä
4. Yhtiö on puolestaan katsonut pelisääntöjen osoittavan, että pelikuponkiin tehtävän merkinnän kannalta ratkaiseva on ollut tilanne varsinaisen peliajan jälkeen, mikä siis asianomaisessa kohdassa olisi tarkoittanut merkintää X. Käytettävissä olleissa pelikupongeissa oli painettuna: "Kupongin täyttö- ja peliohjeet kääntöpuolella ja Vetoapu-vihkosessa, jonka saat kaikilta online-myyjiltä." Kääntöpuolella oli joitakin ohjeita ja lopuksi maininta: "Muiden määräysten osalta pätevät vedonlyönnin säännöt, jotka saat online-myyjältä." Viimeksi mainittu merkintä osoittaa, että vedonlyönnin säännöt tulivat pelaajan ja yhtiön välisen sopimuksen osaksi. Pelikupongilla olevan nimenomaisen maininnan mukaisesti sääntöjä tarvittiin kuitenkin vain sellaisia määräyksiä varten, joita ei ollut jo annettu kupongilla tai Vetoapu-vihkosessa. Mainitussa vihkosessa oli lisäksi maininta: "Tämä Vetoapu-vihkonen kertoo Sinulle kaiken oleellisen Pitkävedosta." Sekä pelikupongin kääntöpuolelta että Vetoapu-vihkosesta ilmenee, että kotivoitosta pelattiin merkinnällä 1, tasapelistä merkinnällä X ja vierasvoitosta merkinnällä
5. Sen sijaan vedonlyönnin sääntöjen mukaan, joihin pelikupongilla oli viitattu, ratkaisevia eivät olleet pelien lopputulokset, vaan ottelutuloksina otettiin huomioon tilanne sellaisena kuin se oli varsinaisen peliajan lopussa. A:lla on ollut oikeus luottaa pelikupongilla olevaan merkintään, josta voitiin päätellä, että vedonlyönnin säännöissä ei ollut ristiriitaa pelikupongilla ja Vetoapu-vihkosessa annettujen määräysten kanssa. Samaa tulkintaa puoltaa mainitun vihkosen maininta, jonka mukaan siinä oli kaikki oleellinen Pitkävedosta. Kysymys siitä, mistä vetoa lyödään, on luonnollisesti aivan keskeinen asia. Edellä mainittuun nähden ja kun A:n ei ole näytetty tienneen vedonlyönnin säännöissä olevaa ristiriitaa hänen ohjeenaan käyttämiensä pelikupongin ja Vetoapu-lehtisen kanssa, A:n kanne on hyväksyttävä. Mainituilla perusteilla kumoan hovioikeuden tuomion ja jätän asian käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen varaan. Oikeusneuvos Paasikoski: Olen samaa mieltä kuin ylimääräinen oikeusneuvos Tepora. Asian on ratkaissut käräjätuomari Ruskokivi. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Hyrkäs (eri mieltä), Harsia ja Mäki, joka on myös esitellyt asian. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Paasikoski (eri mieltä), Taipale ja Kitunen sekä ylimääräinen oikeusneuvos Tepora (eri mieltä). Esittelijä Eeva-Liisa Sarvilinna-Heimonen.