1997 false KKO:1997:34 Ään. Kysymys myyjän ja myyjän työntekijöiden vastuusta sen johdosta, ettei osa myytyyn liiketoimintaan sisältyneistä toimeksiannoista siirtynyt ostajalle. ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kiinteistöhakki Oy:n kanne Kemijärven kihlakunnanoikeudessa Kiinteistöhakki Oy oli ostanut 16.1.1991 allekirjoitetulla kauppakirjalla silloisen Koillis-Suomen Kiinteistönvälitys Oy:n, sittemmin Koillis-Suomen Jämät Oy:n harjoittaman liiketoiminnan Kemijärven ja Kuusamon yksiköissä, välitystoimeksiannot ja isännöintitoimeksiannot sekä Kemijärven ja Kuusamon yksiköissä olleen kaluston ja koneet 850 000 markan kauppahinnalla. Kauppaneuvotteluja käytäessä ja kauppahinnasta sovittaessa Kuusamossa oli ollut isännöintitoimeksiantoja 25 kappaletta. Heti kaupanteon jälkeen ja ennen kuin Kiinteistöhakki Oy oli 1.2.1991 ottanut liiketoiminnan hoitaakseen Koillis-Suomen Kiinteistönvälitys Oy:n palveluksessa tuolloin olleet työntekijät A ja B olivat ryhtyneet harjoittamaan kilpailevaa isännöintitoimintaa omaan lukuunsa. He olivat tuona aikana menetelleet työnantajansa Koillis-Suomen Kiinteistönvälitys Oy:n liikesalaisuuksia ja tiedostoja hyväksikäyttäen niin, että edellä mainituista 25 isännöintitoimeksiannosta 13 oli siirtynyt heille ja heidän perustamalleen yhtiölle. Kiinteistöhakki Oy:n saadessa liiketoiminnan haltuunsa 1.2.1991 se oli ollutkin Kuusamon isännöintitoimeksiantojen osalta oleellisesti toisenlainen kuin kauppaa tehtäessä oli tarkoitettu. Kauppakirjan mukaan Koillis-Suomen Kiinteistönvälitys Oy:n palveluksessa olleiden työntekijöiden työsuhteet olivat kaupan myötä siirtyneet Kiinteistöhakki Oy:n vastattavaksi. Kiinteistöhakki Oy oli saatuaan tietää A:n ja B:n työsopimuslain liikesalaisuuden hyväksikäyttöä ja kilpailevan toiminnan kieltoja rikkovasta toiminnasta välittömästi purkanut heidän työsopimuksensa. Kuusamon isännöintitoimeksiantojen merkitys koko ostetusta liiketoiminnasta oli ollut olennainen, koska isännöintitulot olivat vakaata ja säännöllistä tuloa. Ostettavassa liiketoiminnassa isännöintitoiminnan tarkoitus oli ollut vakaudellaan tukea kiinteistönvälitystoimintaa. Kun Kiinteistöhakki Oy ei ollut saanut edellyttämäänsä määrää isännöintitoimeksiantoja, yhtiön asema isännöintitoimeksiantojen hoitajana ei ollut muodostunut niin merkittäväksi kuin oli ollut tarkoitus. Toimeksiantojen menetys oli johtunut myyjäyhtiön palveluksessa olevien työntekijöiden työnantajan liikesalaisuuden hyväksikäyttöä ja kilpailevaa toimintaa koskevien kieltojen rikkomisesta kauppasopimuksen tekemisen ja liiketoiminnan Kiinteistöhakki Oy:lle siirtymisen välisenä aikana. Tästä seikasta oli Koillis-Suomen Kiinteistönvälitys Oy, sittemmin Koillis-Suomen Jämät Oy myyjänä ja työntekijöidensä työnantajana vastuussa ostajaan nähden. A ja B olivat kauppasopimuksen mukaisesti siirtyneet Kiinteistöhakki Oy:n palvelukseen 1.2.1991 lukien. Kiinteistöhakki Oy oli tosin välittömästi purkanut työsuhteet. A ja B olivat näin Kiinteistöhakki Oy:n työntekijöinä suoraan vastuussa Kiinteistöhakki Oy:lle työsopimuslain vastaisista toimistaan ja niistä aiheutuneen vahingon korvaamisesta. Työntekijöiden ohella vastuussa oli myös heidän perustamansa yhtiö LKV Kiinteistötoimisto A & B Ky, jonka hyväksi liikesalaisuuksien hyväksikäyttö ja kilpailevan toiminnan harjoittaminen oli tapahtunut. Tämän vuoksi Kiinteistöhakki Oy vaati, että KoillisSuomen Jämät Oy, A, B ja LKV Kiinteistötoimisto A & B Ky velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan, Koillis-Suomen Jämät Oy kauppahinnan alennuksena ja vahingonkorvauksena sekä A, B ja LKV Kiinteistötoimisto A & B Ky vahingonkorvauksena 317 920 markkaa 18 prosentin korkoineen 1.7.1991 lukien. Kihlakunnanoikeuden päätös 29.9.1992 Kihlakunnanoikeus katsoi selvitetyksi, että Kiinteistöhakki Oy oli ostanut 16.1.1991 allekirjoitetulla kauppakirjalla silloisen Koillis-Suomen Kiinteistönvälitys Oy:n harjoittaman liiketoiminnan Kemijärven ja Kuusamon yksiköissä, välitystoimeksiannot ja isännöintitoimeksiannot sekä Kemijärven ja Kuusamon yksiköissä olleen kaluston ja koneet 850 000 markan kauppahinnalla. Tästä kaupasta oli annettu tietoja julkisuuteen ainakin paikallisessa lehdessä 18.1.
- Kauppakirjan ehtojen mukaan ostajayhtiö otti vastattavakseen myyjäyhtiön palveluksessa olevien toimihenkilöiden työsuhteista ja niiden ehdoista johtuvat kulut 1.2.1991 alkaen, minkä lisäksi ostajayhtiön tarkoitus oli neuvotella heidän asemastaan yhtiössä työsopimuslain säädösten mukaisesti. Ostajayhtiön edustajat olivat neuvotelleet 23.1.1991 myyjäyhtiön palveluksessa olleiden isännöitsijöiden A:n ja B:n kanssa jatkotoimista. A ja B olivat tällöin ilmoittaneet, etteivät he tule jatkamaan työsuhteitaan ostajayhtiön palveluksessa. Seuraavana päivänä ostajayhtiön edustajat olivat tuoneet kirjalliset ilmoitukset irtisanoutumisesta A:lle ja B:lle. He eivät kuitenkaan tuolloin olleet allekirjoittaneet ilmoituksia, vaan he olivat ilmoittaneet ensin haluavansa keskustella työnantajansa kanssa. Puhelinkeskustelussa todistajana kuullun myyjäyhtiön toimitusjohtajan kanssa A ja B olivat ensiksi ilmoittaneet irtisanoutuvansa myyjäyhtiön palveluksesta, mutta sitten samana päivänä käytyjen uusien puhelinkeskustelujen aikana toimitusjohtaja oli tullut siihen käsitykseen, että A ja B halusivat vielä miettiä asiaa. A:n ja B:n käsitys oli kuitenkin se, että he tuolloin yksiselitteisesti olivat irtisanoutuneet myyjäyhtiön palveluksesta ja että toimitusjohtajan täytyi tämä käsittää. A:n ja B:n kirjalliset irtisanoutumisilmoitukset, jotka he olivat päivänneet 24.1.1991, olivat saapuneet myyjäyhtiöön helmikuun alkupuolella. Ilmoitukset oli postitettu Kuusamosta 31.1.
- Näin ollen ostajayhtiö oli tullut 23.1.1991 tietoiseksi siitä, etteivät A ja B tule sen palvelukseen ja puolestaan myyjäyhtiön oli pitänyt käsittää, että A ja B irtisanoutuvat sen palveluksesta. A ja B oli määrätty lomalle 24.1.
- Tämän jälkeen he eivät olleet enää käytännössä olleet työssä myyjäyhtiössä. Kauppaa tehtäessä isännöintisopimuksia oli ollut Kuusamossa 25 kappaletta. Sittemmin kaupanteon jälkeen A ja B olivat neuvotelleet perustamalleen yhtiölle noista sopimuksista
- Näyttämättä oli jäänyt, mikä osuus sopimusten siirtymisessä oli ollut A:n ja B:n työssään saamilla tiedoilla ja mikä osuus taloyhtiöiden omalla halulla käyttää edelleen saman isännöitsijähenkilön palveluja. A ja B eivät kuitenkaan olleet neuvotelleet isännöintisopimusten siirtämisestä itselleen työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 4 kohdassa mainitulla törkeällä tavalla, kun otettiin huomioon, että taloyhtiöt voivat itsenäisesti ratkaista ketä isännöitsijää ne käyttävät. Kaupan osapuolten oli täytynyt käsittää, että osa isännöintisopimuksista saattoi siirtyä pois ostajalta. Myyjä ei ollut voinut sitovasti vaikuttaa taloyhtiöiden päätöksiin. Kauppakirjaan ei puheena olevalta osin ollut otettu minkäänlaista varaumaa. Edellä lausutun perusteella kihlakunnanoikeus katsoi, ettei Koillis-Suomen Jämät Oy ollut velvollinen suorittamaan kantajalle kauppahinnan alennuksena ja vahingonkorvauksena ja muut vastaajat vahingonkorvauksena kantajan niiltä vaatimia määriä. Kihlakunnanoikeus hylkäsi kanteen kokonaisuudessaan. Rovaniemen hovioikeuden tuomio 7.4.1995 Kiinteistöhakki Oy valitti hovioikeuteen vaatien, että kanne hyväksytään. Hovioikeus ei muuttanut kihlakunnanoikeuden päätöstä. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Valituslupa on myönnetty 8.2.
- Kiinteistöhakki Oy on valituksessaan vaatinut, että kanne hyväksytään. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal - SSP Oy erikseen sekä A, B ja LKV Kiinteistötoimisto A & B Ky yhteisesti ovat vastanneet hakemukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 20.3.1997 Perustelut Kiinteistöhakki Oy on kihlakunnanoikeuden päätöksessä selostetuin ehdoin ostanut 16.1.1991 silloiselta Koillis-Suomen Kiinteistönvälitys Oy:ltä sen harjoittaman liiketoiminnan Kemijärven ja Kuusamon yksiköissä. Kauppaa tehtäessä isännöintisopimuksia on ollut Kuusamossa 25 kappaletta. Kaupanteon jälkeen, mutta ennen sovittua liiketoiminnan luovutusta 1.2.1991, myyjän palveluksessa olleet A ja B ovat neuvotelleet perustamalleen yhtiölle mainituista sopimuksista
- Yrityksen liiketoiminnan kaupassa myyjä on velvollinen myötävaikuttamaan kaupan kohteen, myös asiakassuhteiden siirtymiseen ostajalle mahdollisimman vähin häiriöin, vaikka siitä ei olisi erityisesti sovittu. Kun olennainen osa isännöintitoimeksiannoista on mainituin tavoin siirtynyt kilpailevalle yhtiölle, Kiinteistöhakki Oy:llä on oikeus hinnanalennukseen. Samasta menetyksestä ostajalla on oikeus myös vahingonkorvaukseen, kun myyjä ei ole näyttänyt, ettei sen puolelle jäänyt tuottamusta sopimuksen täyttämisessä. Ottaen huomioon isännöintitoiminnasta ja sopimusten irtisanomismahdollisuudesta esitetyn selvityksen Korkein oikeus arvioi hinnanalennuksen ja korvauksen määräksi 60 000 markkaa. A ja B eivät ole irtisanoneet työsopimuksiaan ennen liiketoiminnan siirtymistä. He ovat työsuhteen kestäessä olleet velvollisia välttämään kaikkea sellaista, joka olisi ristiriidassa heidän asemassaan olevilta työntekijöiltä kohtuudella vaadittavan menettelyn kanssa ja omiaan tuottamaan vahinkoa työnantajalle. He eivät ole saaneet käyttää hyödykseen työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia eivätkä ryhtyä työnantajaa vahingoittaviin kiellettyihin kilpailutekoihin. Nämä velvollisuutensa A ja B ovat rikkoneet alussa mainitulla menettelyllään. Sen vuoksi myös A ja B sekä LKV Kiinteistötoimisto A & B Ky, jonka lukuun he ovat toimineet, ovat vastuussa toimeksiantojen menetyksen korvaamisesta Kiinteistöhakki Oy:lle, jolle työnantajan oikeudet ja velvollisuudet ovat kauppakirjalla siirtyneet. Tuomiolauselma Kihlakunnanoikeuden päätös ja hovioikeuden tuomio kumotaan. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal - SSP Oy sekä A, B ja LKV Kiinteistötoimisto A & B Ky velvoitetaan kanne enemmälti hyläten yhteisvastuullisesti suorittamaan Kiinteistöhakki Oy:lle, omaisuudenhoitoyhtiö hinnanalennuksena ja vahingonkorvauksena sekä A, B ja kommandiittiyhtiö vahingonkorvauksena 60 000 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä eli omaisuudenhoitoyhtiön osalta 10.1.1992 sekä A:n, B:n ja kommandiittiyhtiön osalta 21.1.1992 lukien. Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot Esittelijäneuvos Wiklund: Korkein oikeus lausunee perusteluinaan seuraavaa: Kiinteistöhakki Oy on kihlakunnanoikeuden päätöksessä selostetuin ehdoin ostanut 16.1.1991 silloiselta Koillis-Suomen Kiinteistönvälitys Oy:ltä sen harjoittaman liiketoiminnan Kemijärven ja Kuusamon yksiköissä. Kauppaa tehtäessä isännöintisopimuksia on ollut Kuusamossa 25 kappaletta. Kaupanteon jälkeen, mutta ennen sovittua liiketoiminnan luovutusta 1.2.1991, myyjän palveluksessa olleet A ja B ovat neuvotelleet perustamalleen yhtiölle mainituista sopimuksista
- Yrityksen liiketoiminnan kaupassa myyjä on velvollinen myötävaikuttamaan kaupan kohteen, myös asiakassuhteiden siirtymiseen ostajalle mahdollisimman vähin häiriöin, vaikka siitä ei olisi erityisesti sovittu. Kun olennainen osa isännöintitoimeksiannoista on mainituin tavoin siirtynyt kilpailevalle yhtiölle, Kiinteistöhakki Oy:llä on oikeus hinnanalennukseen. Samasta menetyksestä ostajalla on oikeus myös vahingonkorvaukseen, kun myyjä ei ole näyttänyt, ettei sen puolelle jäänyt tuottamusta sopimuksen täyttämisessä. Ottaen huomioon isännöintitoiminnasta ja sopimusten irtisanomismahdollisuudesta esitetyn selvityksen Korkein oikeus arvioi hinnanalennuksen ja korvauksen määräksi 60 000 markkaa. A:han ja B:hen kohdistetut vahingonkorvausvaatimukset perustuvat siihen, että he ovat Kiinteistöhakki Oy:n työntekijöinä työsopimuslain vastaisella toiminnallaan aiheuttaneet Kiinteistöhakki Oy:lle vahinkoa. LKV Kiinteistötoimisto A & B Ky:ön kohdistettujen vaatimusten perusteena on puolestaan A:n ja B:n mainitun toiminnan tapahtuminen sen hyväksi. Työntekijällä on työsopimuslain 40 §:n 1 momentin mukaan oikeus irtisanomisajasta riippumatta irtisanoa työsopimus lakkaamaan liikkeen luovutuspäivänä. A ja B ovat ennen liiketoiminnan siirtymistä ilmoittaneet, että he eivät tule siirtymään ostajan palvelukseen, mitä myös heidän toimintansa isännöintisopimusten siirtämiseksi itselleen on osoittanut. A ja B eivät siten ole olleet työsuhteessa Kiinteistöhakki Oy:öön eikä heillä ole ollut tähän yhtiöön nähden työsopimuslakiin perustuvia velvollisuuksia. Korkein oikeus lausunee tuomiolauselmanaan seuraavaa: Kihlakunnanoikeuden päätöstä ja hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal -SSP Oy velvoitetaan omaisuudenhoitoyhtiötä vastaan ajettu kanne enemmälti hyläten suorittamaan Kiinteistöhakki Oy:lle hinnanalennuksena ja vahingonkorvauksena 60 000 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 10.1.1992 lukien. Kihlakunnanoikeuden päätöksen ja hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta A:ta ja B:tä sekä LKV Kiinteistötoimisto A & B Ky:tä koskevalta osalta. Oikeusneuvos Vuori: Hyväksyn mietinnön. Oikeusneuvos Krook: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Vuori. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Raimo Repo, Ritva Supponen ja Peltoniemi. Esittelijä Helinä Haataja. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riihelä, Haarmann, Krook (eri mieltä), Tulokas ja Vuori (eri mieltä). Esittelijä Mats Wiklund (mietintö).