§:n kohdalla on hallituksen esityksessä pidetty lähtökohtana, että kiinnitetty haltija- ja määrännäisvelkakirja tuottaa kiinnityksen osoittaman etuoikeuden velkakirjan pääoman, kolmen vuoden korkojen ja perimiskulujen yhteismäärään, joka esityksen mukaan vastaa aiempaa kiinteistön pakkohuutokaupassa huomioon otettavan etuoikeutetun saamisen enimmäismäärää. Maakaaritoimikunnan mietinnössä 1989:53 on todettu vastaavasti ja että tämän vuoksi säännös ei heikennä velkojien asemaa. Lähtökohtana on pidetty kiinteistön realisointia koskevaa lainsäädäntöä ja vallitsevaa oikeuskäytäntöä.
§:n mukaan haltija- ja määrännäisvelkakirjojen osalta kiinnitys muutetaan velkakirjan osoittaman pääoman suuruiseksi mutta ilman korkoja. Tavallisten velkakirjojen osalta voimaanpanolain 10 §:n mukaan kiinnitys muutetaan panttikirjaksi jäljellä olevan pääoman suuruiseksi mutta sisältäen myös korot ja perimiskulut. Hallituksen esityksen mukaan kiinnitettyyn velkakirjaan perustuvan etuoikeutetun saamisen määrään ei ole kuitenkaan sinällänsä haluttu puuttua, ja on pidetty välttämättömänä, että kiinnitykset vaihtamisen yhteydessä pysyvät tasamääräisinä. Lain esitöissä ei ole mainittu, että tavallisten velkakirjojen osalta olisi haluttu puuttua kiinnitystä panttikirjaksi muutettaessa muuhun kuin pääomaan. Valtiokonttorin hakemuksen perusteena olevan velkakirjan ehdon mukaan velallinen on sitoutunut perusparannuslainan koron tai lyhennyksen maksamisen viivästyessä maksamaan viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa 16 prosenttia eräpäivästä lukien. Valtiokonttorille on 6.4.1987 vahvistettu kiinnitys käräjäoikeuden päätöksessä mainittuun tilaan puheena olevan velkakirjan sisällön ja siten myös velkakirjassa mainitun viivästyskoron maksamisen vakuudeksi. Kiinteistön realisoinnissa etuoikeus määräytyy pääsääntöisesti saatavan kiinnityksen mukaisesti eli sisältäen nyt kyseessä olevassa tapauksessa myös viivästyskoron. Voimaanpanolain tarkoituksena on, ettei vahvistettua kiinnitystä tavallisten velkakirjojen osalta panttikirjaksi muutettaessa heikennetä, vaan että myös panttikirjaan sisällytetään vastaava oikeus viivästyskorkoihin. Sen vuoksi esittelijä esitti, että käräjäoikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin siinä on hylätty hakemus viivästyskorkojen sisällyttämisestä vaihdettavan panttikirjan määrään. Päätöksen lopputuloksen korjaaminen käy soveliaimmin käräjäoikeudessa. Asia palautetaan käräjäoikeuteen tästä päätöksestä johtuvia toimenpiteitä varten. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Valtiokonttorille on myönnetty valituslupa. Valituksessaan Valtiokonttori on vaatinut, että alempien oikeuksien ratkaisut kumotaan ja että käräjäoikeuden päätöksessä mainittu, 6.4.1987 kiinnitetty tavallinen velkakirja vaihdetaan panttikirjaksi siten, että kiinnityksen määrässä otetaan huomioon myös viivästyskoron markkamäärä. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 21.10.1998 Perustelut Valtiokonttorin hakemuksen perusteena olevassa 31.3.1987 päivätyssä velkakirjassa velallinen on sitoutunut sen varalta, että lainan koron tai lyhennyksen maksaminen myöhästyy, suorittamaan viivästyneelle määrälle viivästyskorkoa 16 prosenttia eräpäivästä lukien. Valtiokonttorille on 6.4.1987 vahvistettu kiinnitys sen kohteena olevaan tilaan velkakirjan sisällön maksamisen vakuudeksi. Kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen 9.11.1868 annetun asetuksen voimassa ollessa kiinnitys voitiin vahvistaa velkakirjassa määrätyn viivästyskoron suorituksen vakuudeksi. Näin on menetelty kysymyksessä olevaa kiinnitystä vahvistettaessa. Kiinteistön pakkohuutokauppakäytännössä mainitun asetuksen 22 §:n 3 ja 4 momentin säännöstä kolmen vuoden korosta tulkittiin siten, että korko käsitti myös viivästyskoron. Maakaaren voimaanpanosta annetun lain (541/1995) 9 §:n 1 momentin mukaan ennen maakaaren (540/1995) voimaantuloa kiinnitetty haltija- ja määrännäisvelkakirja vastaa uudessa maakaaressa tarkoitettua panttikirjaa kiinnityksen mukaisen pääoman, kolmen vuoden koron ja perimiskulujen yhteenlaskettuun määrään. Kiinnityksen tuottaman panttioikeuden sisältö määräytyy siis kiinnityksen mukaisesti. Hallituksen esityksessä maakaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 120/1994 vp s. 130) tämän säännöksen todetaan vastaavan kiinteistön pakkohuutokaupassa huomioon otettavan etuoikeutetun saamisen enimmäismäärää.
§:n 1 momentin mukaista säännöstä ehdotettiin säädettäväksi jo maakaaritoimikunnan mietinnössä. Siinä määräystä perusteltiin muun muassa sillä, ettei se heikennä velkojien asemaa (komiteanmietintö 1989:53 s. 265). Maakaaren voimaanpanosta annetun lain 9 §:n 2 momentin mukaan kiinnitetty haltija- ja määrännäisvelkakirja on vaihdettava panttikirjaksi siinä ajassa, jona kiinnitys oli uudistettava. Pykälän 3 momentin mukaan kiinnitys muutetaan kiinnitetyn velkakirjan pääoman suuruiseksi. Korkoa ja perimiskuluja ei tällöin oteta huomioon. Tätä on perusteltu edellä sanotussa hallituksen esityksessä pelkästään kirjaamisteknisillä ja leimaverotukseen liittyvillä syillä (HE 120/1994 vp s. 130). Sanotun voimaanpanolain 10 §:n 2 momentin mukaan velkojan on haettava kiinnitetyn tavallisen velkakirjan vaihtamista panttikirjaksi ja esitettävä selvitys jäljellä olevasta saamisesta siinä ajassa, jona kiinnitys on aikaisempien säännösten mukaan uudistettava. Vaihdossa kiinnitys muutetaan saamisen jäljellä olevan pääoman, sille lasketun kolmen vuoden koron ja perimiskulujen yhteenlasketun määrän suuruiseksi. Tästä säännöksestä todettiin maakaaritoimikunnan mietinnössä, että velkojan on esitettävä kirjaamisviranomaiselle selvitys sillä hetkellä olevasta todellisesta saamisesta korkoineen ja kuluineen ja että selvityksen perusteella velkojalle annetaan panttikirja (komiteanmietintö 1989:53 s. 266). Maakaaren voimaanpanosta annetun lain 9 §:n 1 momentin ja 10 §:n 2 momentin säännökset ovat nyt kysymyksessä olevilta osiltaan samansisältöiset. Lain esitöiden perusteella voidaan päätellä säännöksillä pyrityn turvaamaan panttivelkojan oikeusasema entisenlaisena. Lain esityöt viittaavat siihen, että säännöksissä mainittuun kolmen vuoden korkoon on vanhan pakkohuutokauppakäytännön mukaisesti tarkoitettu sisällyttää myös viivästyskorko. Voimaanpanolain 10 §:n 2 momentin säännöksen sanamuoto ei myöskään sulje pois tällaista tulkintaa. Sanotuilla perusteilla asianomaista velkakirjaa panttikirjaksi muutettaessa kiinnityksen määrään on sisällytettävä Valtiokonttorin hakemuksen mukaisesti myös kiinnitetty viivästyskorko. Päätöslauselma Hovioikeuden ja käräjäoikeuden päätökset kumotaan. Hakemus palautetaan käräjäoikeuteen, jonka tulee ottaa se omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväkseen. Asian on ratkaissut käräjäviskaali Veranen. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Jalonen, Lähdevuori ja Nousiainen. Esittelijä Timo Martikainen (mietintö). Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Lindholm, Tulenheimo-Takki, Taipale ja Palaja. Esittelijä Marja-Leena Honkanen.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.