KKO/1998/30

1998 false KKO:1998:30 A, joka hovioikeudessa oli tuomittu väärennysaineiston hallussapidosta rangaistukseen, ei ollut hakenut muutosta tuomioonsa. B, joka oli samassa jutussa hovioikeudessa tuomittu vastaavan kaltaisesta rikoksesta rangaistukseen, oli hakenut muutosta. Korkein oikeus oli arvioinut esitettyä näyttöä hänen osaltaan toisin kuin hovioikeus ja hylännyt B:tä vastaan ajetun syytteen. A haki rangaistustuomionsa purkua vedoten mainittuun Korkeimman oikeuden ratkaisuun. Korkeimman oikeuden tuomio ei ollut oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdassa tarkoitettu uusi seikka. Myöskään samassa lainkohdassa tarkoitettuja erityisen painavia syitä ottaa uudelleen tutkittavaksi kysymystä A:n syyllisyydestä ei ollut. A:n hakemus hylättiin. OK 31 luku 8 § 3 kohta ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Vaasan hovioikeuden tuomio 29.6.1995 Katsottuaan selvitetyksi, että A oli ilman hyväksyttävää syytä pitänyt hallussaan väärällä Nikolai Lehdon signeerauksella varustettuja tauluja tietoisena taulujen epäaitoudesta, hovioikeus oli tuominnut A:n väärennysaineiston hallussapidosta ja samalla hänen syykseen luetusta esteettömästä poissaolosta oikeudesta vastaajana rikosasiassa yhteiseen sakkorangaistukseen. A ei ollut hakenut muutosta hovioikeuden tuomioon ja se oli hänen osaltaan saanut lainvoiman. PURKUHAKEMUS A on hakenut hovioikeuden tuomion purkamista siltä osalta kuin hänet oli tuomittu rangaistukseen väärennysaineiston hallussapidosta. Hän on perustanut hakemuksensa siihen, että samassa jutussa eräs toinen vastaaja, jolla myös oli ollut hallussaan väitetysti väärällä Nikolai Lehdon signeerauksella varustettuja tauluja, oli osaltaan valittanut hovioikeuden tuomiosta ja Korkein oikeus oli 10.5.1996 antamallaan tuomiolla hylännyt hänen osaltaan syytteen katsoen, ettei häneen kohdistetussa syytteessä tarkoitettuja tauluja ollut miltään osin voitu osoittaa epäaidoiksi. A on lausunut, ettei hän ollut vieläkään vakuuttunut, että hänen hallustaan takavarikoidut Lehdon työt olisivat epäaitoja. Korkeimman oikeuden ratkaisun jälkeen oli muodostunut tilanne, jossa samassa asiakokonaisuudessa, täysin samanlaisessa tilanteessa oli annettu kaksi erilaista ratkaisua. A on katsonut, että tässä tilanteessa oli oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdassa tarkoitettuja erittäin painavia syitä saattaa uudelleen tutkittavaksi, oliko hän tehnyt sen rikollisen teon, joka oli luettu hänen syykseen. VÄLITOIMENPIDE Virallinen syyttäjä on antanut pyydetyn vastauksen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 18.3.1998 Perustelut Väite tai epäilyskään siitä, että asiassa esitetty näyttö on mahdollisesti arvioitu väärin, ei sinänsä ole purkuperuste, vaan edellytyksenä tuomion purkamiselle oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdan mukaan on ensiksikin vetoaminen seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja toiseksi että sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn vapauttamiseen tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava lievempiä rangaistussäännöksiä, tahi että muutoin, katsoen siihen mihin näin ja siis uutena seikkana tai todisteena vedotaan ja mitä muutoinkin käy ilmi, on erittäin painavia syitä ottaa uudelleen tutkittavaksi kysymys syytetyn syyllisyydestä. Uudella seikalla tai todisteella tarkoitetaan lainkohdassa sellaista oikeudenkäyntiaineistoa, johon ei ole vedottu aikaisemmin ja jolla voi olla merkitystä jutun ratkaisun kannalta. Sellaisena ei voida pitää yksin Korkeimman oikeuden myöhemmin annettua tuomiota, jossa samassa jutussa toisen vastaajan syyllisyydestä esitetty näyttö on arvioitu toisin kuin hovioikeudessa, eikä tuon tuomion ja purkuhakemuksen kohteena olevan hovioikeuden tuomion väitettyä ristiriitaisuutta. Kun hakemuksen tueksi ei ole esitetty muutakaan uutta seikkaa tai todistetta, ei myöskään ole oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdassa tarkoitettuja erittäin painavia syitä ottaa uudelleen tutkittavaksi kysymystä A:n syyllisyydestä. A ei siten ole esittänyt hakemuksensa tueksi sellaisia perusteita, joiden johdosta hovioikeuden tuomio olisi purettava. Sen vuoksi Korkein oikeus hylkää hakemuksen. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Haarmann, Taipale, Hidén ja Palaja. Esittelijä Timo Heikkinen.