KKO/1998/35

1998 false KKO:1998:35 Ks. KKO:1987:83 Ään. Korkeimmassa oikeudessa laaditun esittelymuistion ratkaisuehdotuksen ja sen perustelut käsittävä osa sisälsi tietoja oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta neuvottelusta. Asianosaisella oli oikeus saada tieto tästä muistion osasta vain Korkeimman oikeuden luvalla. Ottaen huomioon mainitussa lainkohdassa säädetty salassapitovelvollisuus luvan saamiselle voi olla perusteita vain poikkeuksellisesti. Asianosaisen hakemus saada jäljennös sanotusta muistion osasta hylättiin. (Täysistunto) OK 1 luku 7 § AsiakJulkL 19 § 1 mom AsiakJulkL 19 § 4 mom HAKEMUS Hakija, joka oli ollut Korkeimmassa oikeudessa hakijana eräässä jutussa, oli Korkeimman oikeuden kansliapäällikön tekemän päätöksen nojalla saanut jäljennöksen esittelijän muistiosta mainitussa jutussa vain siltä osin kuin siinä ei ollut kysymys oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:n nojalla salassa pidettävistä asioista. Hakija vaati, että hänelle annetaan jäljennös muistiosta kokonaisuudessaan. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 23.3.1998 Perustelut Kysymyksessä olevassa jutussa laaditusta muistiosta ei ole annettu hakijalle jäljennöstä siltä osalta kuin se sisältää esittelijän ratkaisuehdotuksen perusteluineen. Ratkaisuehdotuksensa perusteluissa esittelijä tarvittaessa ilmoittaa, mitä hän katsoo selvitetyksi ja mitä jääneen näyttämättä, sekä esittää asian oikeudellisen arvioinnin. Ratkaisuehdotus on näiden seikkojen perusteella tehtävä johtopäätös. Esittely tapahtuu suullisesti muistioon pohjautuen ja esittelijän ratkaisuehdotus perusteluineen on ensimmäinen puheenvuoro oikeuden neuvotellessa ratkaisusta suljettujen ovien takana. Esittelijä, joka osaltaan on virkavastuussa ratkaisusta, voi käsittelyn kestäessä muuttaa ehdotustaan neuvottelussa esiin tulevien näkökohtien johdosta. Silloin kun esittelijän lopullista kannanottoa ei hyväksytä, esittelijän mietintö kirjoitetaan taltioon, joka on julkinen. Jos esittelijän mietintö ei ilmene taltiosta, esittelijän kanta vastaa Korkeimman oikeuden ratkaisua. Esittelijän muistioon mahdollisesti sisältyneet muunsisältöiset kannanotot eivät ole jääneet hänen lopullisiksi kannanotoikseen. Muistio voi siten sisältää tietoja asianosaisten ja yleisön läsnäolematta tuomioistuimessa käydystä oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta neuvottelusta. Tältä osin asianosaisella on yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 19 §:n 4 momentin nojalla oikeus saada asiakirjasta tieto vain viranomaisen luvalla. Luvan saamiselle voi oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:n salassapitovelvollisuus huomioon ottaen olla perusteita vain poikkeuksellisesti. Kysymyksessä olevan muistion se osa, josta hakijalle ei ole annettu jäljennöstä, ei sisällä sellaista, mistä hakijan edellä lausuttu huomioon ottaen tulisi saada tieto. Lainkohdat Oikeudenkäymiskaari 1 luku 7 § Laki yleisten asiakirjain julkisuudesta 19 § (601/1982) 1 ja 4 momentti Päätöslauselma Hakemus hylätään. Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot Oikeusneuvos Vuori: Kysymyksessä olevassa jutussa muistio on laadittu Korkeimmassa oikeudessa yleisesti noudatetun käytännön mukaan kaksiosaiseksi siten, että asianosaisen osalta julkinen tieto on esitetty erikseen ja esittelijän ratkaisuehdotus erikseen. Hakija on saanut jäljennöksen muistion ensimmäisestä eli niin sanotusta asianosaisjulkisesta osasta. Jäljennöstä ei siis ole annettu siitä muistion osasta, joka sisältää esittelijän ratkaisuehdotuksen perusteluineen. Esittely Korkeimmassa oikeudessa tapahtuu suullisesti muistioon pohjautuen. Ratkaisuehdotuksensa perusteluissa esittelijä tarvittaessa ilmoittaa, mitä hän katsoo selvitetyksi ja mitä jääneen näyttämättä, sekä esittää asian oikeudellisen arvioinnin. Esittelijän ratkaisuehdotus perusteluineen on näiltä osin ensimmäinen puheenvuoro oikeuden neuvotellessa ratkaisusta suljettujen ovien takana. Esittelijä, joka osaltaan on virkavastuussa ratkaisusta, voi käsittelyn kestäessä muuttaa ehdotustaan neuvottelussa esille tulevien näkökohtien johdosta. Silloin kun esittelijän lopullista kannanottoa ei hyväksytä, esittelijän mietintö kirjoitetaan Korkeimman oikeuden ratkaisusta kirjoitettavaan taltioon, joka on julkinen. Jos esittelijän mietintö ei ilmene taltiosta, tämä siis merkitsee, että esittelijän kanta ei poikkea Korkeimman oikeuden ratkaisusta, vaan on sen mukainen. Esittelijän muistioon mahdollisesti sisältyneet muunlaiset näkemykset eivät ole jääneet hänen lopullisiksi kannanotoikseen. Esittelijän muistio sisältää siten hänen ratkaisuehdotustaan koskevalta osalta yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain (83/1951) 19 §:n 4 momentissa tarkoitettuja tietoja asianosaisten ja yleisön läsnäolematta tuomioistuimessa käydystä oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta neuvottelusta, joka viimeksi mainitun lainkohdan mukaan on pidettävä salassa. Tuomioistuimessa asiaa ratkaistaessa käytävien neuvottelujen salaisuus on riippumattoman oikeuslaitoksen perusedellytyksiä. Tämä periaate ilmenee oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:n tuomarinvalaa koskevasta säännöksestä, jonka mukaan tuomari valassaan lupaa ja vannoo muun muassa, ettei hän "ennen tuomion julistamista" eikä "sen jälestä ilmaise oikeutta käyville" eikä "muille niitä neuvotteluita, joita Oikeus suljettujen ovien takana pitää". Tuomarinvala velvoittaa myös Korkeimman oikeuden esittelijää. Siltä osalta kuin asiakirja sisältää tietoja oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta asianosaisten ja yleisön läsnä olematta käydystä neuvottelusta asianosaisella on yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 19 §:n 4 momentin säännöksen mukaan oikeus saada asiakirjasta tieto vain viranomaisen luvalla. Viimeksi mainittua säännöstä ei voida tulkita siten, että viranomaisen luvalla olisi mahdollista antaa asianosaiselle tieto siitä, mitä asianosaisten ja yleisön läsnä olematta käydyssä tuomioistuimen neuvottelussa on lausuttu suullisesti tai kirjallisesti. Tämä johtuu jo siitä, ettei tuomarilla itselläänkään oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:n säännös huomioon ottaen ole oikeutta ilmaista, mitä hän on tällaisessa neuvottelussa lausunut. Tällainen tulkinta olisi selvässä ristiriidassa riippumattoman oikeuslaitoksen perusedellytyksiin kuuluvan neuvottelusalaisuuden kanssa. Edellä lausutuilla perusteilla katson, että asianosaisella ei ole oikeutta saada tietoja neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvasta esittelijän ratkaisuehdotuksesta perusteluineen. Hakijalla ei siten ole oikeutta tiedon saamiseen muistiosta enemmälti kuin hän on jo saanut. Edellä mainituilla perusteilla olen lopputuloksen osalta samaa mieltä kuin enemmistö. Oikeusneuvokset Palaja, Hidén, Möller, Taipale ja Lindholm olivat kukin vuorollaan samaa mieltä kuin oikeusneuvos Vuori. Oikeusneuvos Tulokas: Hakemuksessa mainittu muistio sisältää esittelijän selostuksen ja ratkaisuehdotuksen. Ne perustuvat esittelijän käsitykseen asiasta eivätkä tuomioistuimessa käytyihin keskusteluihin. Tämän vuoksi ja kun muistiossa ei myöskään viitata oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:n mukaan salassa pidettäviin neuvotteluihin, hyväksyn hakemuksen. Asian ovat ratkaisseet presidentti Heinonen sekä oikeusneuvokset Portin, Nikkarinen, Lindholm (eri mieltä), Haarmann, TulenheimoTakki, Paasikoski, Taipale (eri mieltä), Krook, Suhonen, Wirilander, Raulos, Möller (eri mieltä), Tulokas (eri mieltä), Pellinen, Hidén (eri mieltä), Palaja (eri mieltä), Vuori (eri mieltä), Kitunen ja Krogerus. Esittelijä Mirja-Leena Nurmi.