KKO/1998/94

1998 false KKO:1998:94 Yhtiö oli maksanut velkojalle, joka oli tiennyt yhtiön maksukyvyttömyydestä, yli vuoden erääntyneenä olleen velan, josta A ja B olivat vastuussa antamansa takaussitoumuksen perusteella. Takaajat ja yhtiö olivat toistensa läheisiä. Maksu oli määrältään ollut huomattava ja siihen oli osin käytetty varoja yhtiön kiinteistön myynnistä, joka ei ollut ollut velan vakuutena. Yhtiö oli omasta hakemuksestaan asetettu konkurssiin noin puoli vuotta maksun jälkeen. Kysymys siitä, oliko maksulla sopimattomasti suosittu velkojaa toisten velkojien kustannuksella. TakSL 5 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Kyrönmaan käräjäoikeudessa C Oy:n konkurssipesä lausui Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal - SSP Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että Turun Suomalainen Säästöpankki oli myöntänyt 28.8.1991 C Oy:lle (jäljempänä yhtiö) 900 000 markan määräisen notariaattiluoton, josta Etelä-Pohjanmaan Säästöpankki (sittemmin Suomen Säästöpankki - SSP Oy ja nykyisin Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy - SSP Oy, (jäljempänä pankki) oli antanut pankkitakauksen. Yhtiö oli puolestaan antanut pankille vastasitoumuksen takauksen suorittamisen vakuudeksi. A ja B, jotka tuolloin olivat kuuluneet yhtiön hallitukseen ja yhdessä D:n kanssa omistaneet yhtiön koko osakekannan, olivat vuorostaan sitoutuneet omavelkaiseen takaukseen vastasitoumuksen täyttämisestä. Pankki oli maksanut luoton 19.10.1993 antamansa pankkitakauksen perusteella. Tällöin pankissa oli avattu 823 789,20 markan suuruinen luotto, jossa velallisena oli ollut yhtiö. Tästä luotosta yhtiö oli 1.

1. -19.12.1994 maksanut pankille 820 000 markkaa. Yhtiö oli omasta hakemuksestaan asetettu konkurssiin 12.6.
2. Konkurssipesän vapaiden varojen määrä oli yhtiön omaisuuden realisoinnin jälkeen ollut 3 349 919 markkaa. Konkurssipesä katsoi, että 820 000 markan suoritus oli tehty tilanteessa, jossa yhtiön taloudelliset vaikeudet ja mahdollinen konkurssi olivat selvästi nähtävissä. Suoritus oli ollut pesän rahavaroihin nähden huomattava ja sillä oli siten sopimattomasti suosittu pankkia muiden velkojien kustannuksella. Velan maksu oli koitunut välittömästi takaajina olleiden velallisen läheisten A:n ja B:n hyväksi. Pankin oli tämän vuoksi pitänyt tietää oikeustoimen merkityksestä velallisen oloille sekä seikoista, joiden vuoksi oikeustoimi oli sopimaton. Näillä perusteilla konkurssipesä vaati, että edellä mainittu yhtiön pankille suorittama maksu määrätään peräytymään ja pankki velvoitetaan palauttamaan konkurssipesään maksettu määrä 820 000 markkaa korkoineen. Pankin vastaus Pankki kiisti kanteen ja vaati sen hylkäämistä. Vastauksessaan pankki katsoi, että maksulla ei ollut sopimattomasti suosittu pankkia muiden velkojien kustannuksella. Pankki oli saanut tilikaudella 1.4.1994 -31.3.1995 saatavilleen suhteellisesti pienemmän osuuden kuin muut velkojat ja pankin saatavat konkurssissa olivat 17 136 553,03 markkaa. Kyrönmaan käräjäoikeuden tuomio 15.12.1996 Käräjäoikeus katsoi sen perusteella, miten yhtiö oli kohdellut eri velkojia, ettei pankkia ollut kysymyksessä olevalla maksusuorituksella sopimattomasti suosittu takaisinsaantilain 5 §:n edellyttämällä tavalla. Tämän vuoksi käräjäoikeus hylkäsi kanteen. Vaasan hovioikeuden tuomio 21.8.1997 Konkurssipesä valitti hovioikeuteen ja toisti kanteensa. Hovioikeus totesi, että kyseessä oleva saatava oli erääntynyt 19.10.1993 ja että saatavan suoritus oli siten viivästynyt yli vuoden. Saatava oli maksettu kolmen viikon kuluessa osaksi omakotitalon myynnistä ja osaksi normaalista liiketoiminnasta saaduilla varoilla. Ottaen huomioon saatavan suorittamiseksi realisoidun omaisuuden ja maksun aikaisemman viivästymisen hovioikeus katsoi, ettei maksua voitu pitää tavanomaisena. Arvioidessaan sitä, oliko yhtiö, jonka pankki oli tunnustanut olleen suoritusaikaan maksukyvytön, suosinut pankkia sopimattomasti, hovioikeus otti huomioon seuraavat seikat: Yhtiö ei ollut pankille tekemänsä suorituksen jälkeen lakkauttanut maksujaan, vaan oli huolehtinut rahalaitos- ja tililuotoistaan konkurssipesänkin ilmoituksen mukaan sovitulla tavalla eräpäivinä. Muiden velkojien saatavat olivat yhtiön suoritusten johdosta pienentyneet olennaisesti ja suhteellisesti enemmän kuin pankin. Pankin saatava oli ollut erääntynyt ja suoritus oli kohdistunut pankin vanhimpaan pankkitakaussaatavaan, joka maksuhetkellä oli ollut erääntyneenä yli vuoden. Sen vuoksi sillä, että suoritus oli suurimmaksi osaksi vapauttanut yhtiön läheisinä pidettävät A:n ja B:n heidän pankkitakauksen vastasitoumuksen vakuudeksi antamistaan takaussitoumuksista, ei ollut merkitystä arvioitaessa sitä, oliko suorituksella suosittu pankkia sopimattomasti. Maksu ei ollut ollut pankin saatavien kokonaismäärään tai yhtiön liikevaihtoon nähden huomattava. Yhtiön päärahoittajan erääntyneen saatavan maksamista ei ollut pidettävä liiketaloudellisesti perusteettomana. Yhtiön konkurssi oli alkanut yhtiön omasta hakemuksesta puoli vuotta pankin saatavan suorittamisen jälkeen. Suorituksen ja konkurssin alkamisen välisen ajallisen etäisyyden vuoksi ei ollut syytä olettaa, että saatava olisi suoritettu konkurssin vaikutusten kiertämiseksi. Edellä kerrotuilla perusteilla hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että yhtiö olisi muiden velkojiensa vahingoksi suosinut sopimattomasti pankkia maksamalla sille kanteessa tarkoitetun saatavan. Tämän vuoksi hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA C Oy:n konkurssipesälle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan konkurssipesä vaati kanteensa hyväksymistä. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal - SSP Oy vastasi valitukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 28.8.1998 Hovioikeuden tuomiota ei muuteta. Asian on ratkaissut laamanni Ryynänen. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Halmelinna, Rajalahti ja Kauppila. Esittelijä Harri Kurkinen. Asian ovat ratkaisseet presidentti Heinonen sekä oikeusneuvokset Paasikoski, Krook, Möller ja Pellinen. Esittelijä Jussi Heiskanen.