KKO/1999/35

1999 false KKO:1999:35 Käräjätuomari oli alaikäisen tyttärensä edustajana pannut vireille koulutusavustusta koskevan asian lapsen isää vastaan. Asia oli vireillä samaan aikaan kuin tuomarin ratkaistavana oli elatusavun alentamista koskeva asia. Käräjätuomari oli esteellinen elatusavun alentamista koskevassa asiassa. OK 13 luku 1 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne Lohjan käräjäoikeudessa A lausui 27.10.1980 syntynyttä X:ää ja 2.8.1982 syntynyttä Y:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että Lohjan kihlakunnanoikeus oli tuomitessaan A:n ja B:n avioeroon 21.9.1988 velvoittanut hänet elatussopimuksen mukaisesti suorittamaan X:lle ja Y:lle kummallekin elatusapua 1 750 markkaa kuukaudessa, kunnes lapset täyttävät 18 vuotta tai asiasta toisin sovitaan tai määrätään. Elatusapujen määrä oli indeksikorotusten johdosta noussut 1.1.1995 lukien 2 231 markkaan kuukaudessa. A:n maksukyky oli nyttemmin olennaisesti heikentynyt, koska hänen vuosiansionsa olivat alentuneet ja hän oli velkaantunut. Hänellä ei ollut mahdollisuutta selvitä elatusvelvollisuudestaan ellei elatusapujen määrää alennettu. Hän on vaatinut, että elatusapu alennetaan kummankin lapsen osalta 550 markkaan kuukaudessa. B:n X:n ja Y:n huoltajana antama vastaus B kiisti kanteen ja vaati sitä hylättäväksi. Lohjan käräjäoikeuden tuomio 7.2.1997 Käräjäoikeus totesi, että A:n vuosiansiot olivat elatusavun tuomitsemisen jälkeen alentuneet vuoden 1988 ja 1989 tasosta noin 460 000 - 570 000 markasta noin 240 000 markkaan. Muutosta oli pidettävä oleellisena, vaikka A:lla oli katsottava olevan muutakin varallisuusarvon omaavaa omaisuutta ja oikeuksia kuin palkkatulonsa. Tällaisia olivat muun muassa käyttöoikeus kesähuvilaan ja mahdollisuus ulkomaanmatkoihin. Lisäksi A:lla oli ilmeisesti mahdollisuus säädellä tulotasoaan ja varallisuusasemaansa. Velkaantumisella ei ollut olennaista merkitystä asiassa. Näillä perusteilla käräjäoikeus alensi elatusavut 2 000 markkaan kuukaudessa tuomion antamispäivästä lukien, kunnes lapset täyttävät 18 vuotta tai asiasta mahdollisesti toisin määrätään. Helsingin hovioikeuden tuomio 17.2.1998 A valitti hovioikeuteen. Valituksessaan hän vaati ensisijaisesti käräjäoikeuden tuomion poistamista ja asian palauttamista käräjäoikeuteen käräjäoikeudessa puheenjohtajana toimineen käräjätuomari C:n esteellisyyden ja käräjäoikeudessa tapahtuneiden oikeudenkäyntivirheiden vuoksi. Toissijaisesti A toisti kanteensa hylätyiltä osin. B vastasi valitukseen. C toimitti hovioikeudelle häneltä pyydetyn selityksen. A ja B toimittivat hovioikeudelle heiltä selityksen johdosta pyydetyt vastaukset. Hovioikeus lausui perusteluinaan tuomarin esteellisyyden osalta seuraavaa: Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaan tuomari on esteellinen muun muassa, mikäli hänellä itsellänsä on samanlainen asia toisessa oikeudessa. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa, riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan tai velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Mainitun sopimuskohdan eräänä tarkoituksena on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja viimeaikaisen Korkeimman oikeuden käytännön (KKO 1995:185, 1996:80, 1996:81, 1996:124 ja 1996:152) mukaan turvata tuomarin puolueettomuus ja torjua perustellun epäilyksenkin syntyminen puolueettomuuden vaarantumisesta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön mukaan tuomarilla ei saa olla ennakkokäsitystä tai etukäteiskantaa asiasta tai halua edistää oikeudenkäynnin toisen osapuolen etua (subjektiivinen puolueettomuus) ja oikeutettujen epäilyjen tuomarin tai tuomioistuimen puolueettomuudesta täytyy olla poissuljettuja (objektiivinen puolueettomuus). Hovioikeus totesi, että C oli ollut Raaseporin käräjäoikeudessa kantajana yksipuolisella tuomiolla 18.3.1996 ratkaistussa asiassa, joka oli koskenut hänen 12.3.1978 syntyneelle tyttärelleen täysi-ikäisenä maksettavaa koulutusavustusta. C oli edelleen merkitty kantajaksi kyseistä koulutusavustusta koskevassa takaisinsaantiasiassa, jonka Raaseporin käräjäoikeus oli ratkaissut 6.9.1996 julistetulla tuomiolla. Käräjäoikeuden tuomioon ei ollut ilmoitettu tyytymättömyyttä. Nyt valituksen kohteena oleva C:n ratkaisema lapsen elatusavun muuttamista koskeva asia oli tullut vireille 15.7.

1. Haaste oli annettu tiedoksi vastaajien lakimääräiselle edustajalle B:lle 8.8.
2. C oli 4.9.1996 tehdyllä päätöksellä pidentänyt kirjallisen vastauksen antamiselle asetettua määräaikaa 27.9.1996 saakka. Sen jälkeen asiaa oli käsitelty kolmessa valmisteluistunnossa ja pääkäsittelyssä. Raaseporin käräjäoikeudessa 6.9.1996 ratkaistussa takaisinsaantiasiassa oli ollut kysymys jo täysi-ikäiseksi tulleelle lapselle koulutusavustuksena maksettavasta elatusavusta. Vaikka elatusapuasian ratkaisemisella oli vaikutusta lapsen kanssa asuvan vanhemman elatusvastuuseen, C ei kuitenkaan ollut tosiasiassa ollut käräjäoikeuden 6.9.1996 pidettyjen valmisteluistunnon ja pääkäsittelyn pöytäkirjoihin ja samana päivänä julistettuun tuomioon tehdyistä merkinnöistä huolimatta asiassa asianosainen vaan asianosaisena oli ollut C:n 12.3.1996 täysi-ikäiseksi tullut tytär. C:llä ei siten ollut ollut oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla itsellään vireillä samanlaista asiaa. C ei siten ollut esteellinen oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n nojalla. Asioiden ollessa samaan aikaan vireillä C oli ratkaisemassaan asiassa antanut vain haasteen ja myöntänyt vastaajille lisäaikaa. Nämä toimenpiteet olivat sellaisia, joihin esteellisenkin tuomarin on katsottu voivan ryhtyä. Raaseporin käräjäoikeudessa ollut asia oli lainvoimaisesti ratkaistu ennen nyt valituksen kohteena olevan asian siirtymistä suulliseen valmisteluun. C:n puolueettomuuden ei voi katsoa vaarantuneen hänen tyttärensä mainitun asian vuoksi eikä C:n siten ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleenkaan mukaan voida katsoa olevan esteellinen. Tuomarin toiminnan osalta A oli valituksessaan väittänyt, että C ei käytöksensä ja epätasapuolisen oikeudenkäynnin johtamisen takia ollut ollut puolueeton, vaan oli suhtautunut epäilevästi A:han ja tämän puolesta esitettyyn sekä kohdellut A:ta valmistelun eri vaiheissa eriarvoisesti vastapuoliin nähden. A oli niin ikään väittänyt, että asian käsittelyssä käräjäoikeudessa oli tapahtunut menettelyvirhe, koska vastaajien vapaasti todistelutarkoituksessa kuulustuttama X oli nimetty kuultavaksi ja tätä koskevat todistusteemat oli ilmoitettu vasta viimeisen valmisteluistunnon jälkeen. A:n mukaan myös käräjäoikeuden pöytäkirjaa oli pidetty virheellisesti ja puutteellisesti. Valituksessa oli vielä viitattu siihen, että 1.11.1996 pidetyn valmisteluistunnon jälkeen ainoastaan vastaajille varattiin tilaisuus toimittaa käräjäoikeuteen kirjallinen lausuma. Hovioikeus totesi, ettei asiassa ilmitulleiden seikkojen perusteella ollut käynyt todennäköiseksi, että C:n toiminta käytöksen, oikeudenkäynnin johtamisen, X:n kuulemisen tai pöytäkirjanpidon osalta olisi ollut epäasiallista tai virheellistä. Vastaajille oli varattu tilaisuus kirjallisen lausuman antamiseen tilanteessa, jossa heidän lakimääräinen edustajansa B oli, toisin kuin vastapuoli, ollut ilman avustajaa ja A:n puolesta oli juuri annettu käräjäoikeudelle runsaasti asiakirjamateriaalia. C ei ollut menetellyt virheellisesti eikä hän ollut ollut esteellinen käsittelemään asiaa. Pääasian osalta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan hän toisti hovioikeudessa esittämänsä väitteet ja vaati ensisijaisesti, että hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot poistetaan ja asia palautetaan Lohjan käräjäoikeuteen esteettömässä kokoonpanossa käsiteltäväksi. Toissijaisesti hän toisti käräjäoikeudessa esittämänsä kanteen hylätyiltä osin. B vastasi valitukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 5.3.1999 Perustelut Korkein oikeus hyväksyy hovioikeuden ratkaisun muiden kuin tuomarin esteellisyyttä koskevien oikeudenkäyntimenettelyyn liittyvien väitteiden osalta. Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaan tuomari on esteellinen muun muassa, jos hänellä itsellänsä on samanlainen asia toisessa oikeudessa. Säännöksen tarkoituksena on turvata oikeudenkäynnin puolueettomuus ja torjua perustellun epäilyksenkin syntyminen puolueettomuuden vaarantumisesta. Kyseessä oleva elatusavun alentamista koskeva asia on tullut vireille Lohjan käräjäoikeudessa 15.7.
3. Käräjäoikeus on tuomiossaan 7.2.1997 alentanut A:n 27.10.1980 ja 2.8.1982 syntyneille lapsilleen maksettavia elatusapuja 2 231 markasta 2 000 markkaan kuukaudessa. Asian ratkaissut käräjätuomari C on pannut Raaseporin käräjäoikeudessa 27.2.1996 vireille kanteen, jossa hän on 12.3.1978 syntyneen tyttärensä lakimääräisenä edustajana vaatinut entisen aviopuolisonsa velvoittamista suorittamaan lukiossa opiskelevalle tyttärelle koulutusavustusta 2 000 markkaa kuukaudessa. Käräjäoikeus on 18.3.1996 antanut asiassa kanteen mukaisen yksipuolisen tuomion. Vastaaja on 17.5.1996 hakenut takaisinsaantia asiassa. Käräjäoikeus on 6.9.1996 kumonnut yksipuolisen tuomion ja velvoittanut vastaajan suorittamaan koulutusavustusta 1 500 markkaa kuukaudessa. Tuomioon ei ole ilmoitettu tyytymättömyyttä. Ratkaistavana oleva elatusavun alentamista koskeva asia ja C:n vireillepanema koulutusavustusta koskeva asia ovat olleet yhtäaikaa vireillä. Asiat ovat esteellisyyttä arvioitaessa oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla samanlaisia asioita. Koulutusavustuksella on välitöntä merkitystä sen vanhemman talouteen, jonka luona lapsi asuu. Tämä merkitys ei vähene sen vuoksi, että lapsi täyttää 18 vuotta. C on alaikäisen tyttärensä edustajana pannut vireille koulutusavustusta koskevan asian ja hän on osallistunut asian käsittelyyn sen jälkeenkin kun tytär on 12.3.1996 täyttänyt 18 vuotta. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei C:n tyttären täysi-ikäiseksi tulemisella ole vaikutusta C:n esteellisyyteen. C on ollut edellä lausutun perusteella esteellinen. Päätöslauselma Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan ja asia palautetaan Lohjan käräjäoikeuteen, jonka tulee huomioon ottaen palauttamisen syy omasta aloitteestaan ottaa se uudelleen käsiteltäväkseen. Asian on ratkaissut käräjätuomari C. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Rosokivi, Kartano ja Sunila. Esittelijä Janne Kanerva. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Tulenheimo-Takki, Wirilander, Tulokas ja Hidén. Esittelijä Mirja-Leena Nurmi.