KKO/1999/59

1999 false KKO:1999:59 Ään. Laittoman uhkauksen tekemiseen oli käytetty katkaistua haulikkoa, josta oli puuttunut iskuripiikki. Ase voitiin saattaa ampumakuntoiseksi asettamalla siihen puuttuva iskuripiikki tai sen korvaava tilapäinen iskuripiikki. Tekovälinettä pidettiin sen tilapäisestä toimintakyvyttömyydestä huolimatta rikoslain 25 luvun 9 §:ssä tarkoitettuna hengenvaarallisena välineenä. Virallinen syyttäjä sai nostaa syytteen, vaikkei asianomistaja ollut esittänyt syyttämispyyntöä. RL 25 luku 9 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Vaatimukset Joensuun käräjäoikeudessa Virallisen syyttäjän syyte Virallinen syyttäjä kertoi A:ta vastaan ajamassaan syytteessä, että A oli 20.6.1997 yhdessä erään toisen henkilön kanssa uhannut B:tä rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että B:llä oli ollut perusteltu syy omasta puolestaan pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa. A oli osoittanut B:tä katkaistulla 16 kaliberin ladatulla haulikolla sekä työntänyt aseen piipun B:n suuhun ja vaatinut tältä rahaa uhkaamalla "laskea läpi" ja ilmoittamalla, että tiedossa oli "soramonttukeikka". Uhkaava tilanne oli kestänyt noin 20 minuutin ajan. Tämän vuoksi syyttäjä vaati, että A tuomitaan rikoslain 25 luvun 7 §:n nojalla rangaistukseen laittomasta uhkauksesta. B ilmoitti esitutkinnassa ja oikeudessa, ettei hänellä ollut vaatimuksia A:ta kohtaan. A kiisti syytteen katsoen muun ohella, ettei syyttäjällä ollut asiassa syyteoikeutta, koska tekovälineenä käytetty haulikko oli iskuripiikin puuttumisen johdosta ollut toimintakelvoton eikä se siten voinut olla rikoslain 25 luvun 9 §:ssä tarkoitettu hengenvaarallinen väline. Käräjäoikeuden tuomio 6.8.1997 Käräjäoikeus piti tekovälineenä käytettyä haulikkoa rikoslain 25 luvun 9 §:ssä tarkoitettuna hengenvaarallisena välineenä, koska keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnon mukaan ase oli ampumakuntoinen, jos siihen asennetaan aseeseen kuuluva iskuripiikki tai sen korvaava tilapäinen iskuripiikki. Syyttäjällä oli siten asiassa syyteoikeus. Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A oli 20.6.1997 Joensuussa uhannut B:tä rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että B:llä oli ollut perusteltu syy omasta puolestaan pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa. A oli osoittanut B:tä katkaistulla 16 kaliberin ladatulla haulikolla ja vaatinut tältä rahaa. Uhkaava tilanne oli kestänyt noin 20 minuutin ajan. A tuomittiin laittomasta uhkauksesta sekä eräistä muista rikoksista yhteiseen vankeusrangaistukseen. Asian ratkaisivat käräjätuomari Piiroinen sekä lautamiehet Luukkonen, Lappalainen ja Leppänen. A valitti hovioikeuteen vaatien syytteen hylkäämistä, koska tekovälinettä ei voitu pitää hengenvaarallisena eikä syyttäjällä siten ollut syyteoikeutta. Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 3.3.1998 Hovioikeus katsoi, että katkaistua haulikkoa oli siitä huolimatta, että se oli ollut käräjäoikeuden toteamin tavoin toimintakelvoton, pidettävä rikoslain 25 luvun 9 §:ssä tarkoitettuna hengenvaarallisena välineenä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Asian ratkaisivat hovioikeuden jäsenet Launis, Jokinen ja Turunen. Esittelijä Katriina Rapo. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Valituslupa myönnettiin. Valituksessaan A edelleen vaati syytteen hylkäämistä katsoen, ettei virallisella syyttäjällä ollut tekovälineenä käytetyn aseen toimintakelvottomuuden johdosta syyteoikeutta. Virallinen syyttäjä vastasi valitukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 12.5.1999 Perustelut Rikoslain 25 luvun 9 §:n mukaan virallinen syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta siinä tapauksessa, että asianomistaja ei ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi, jos laittoman uhkauksen tekemiseen on käytetty hengenvaarallista välinettä. Säännöksen esitöissä (HE 94/1993 s. 111) todetaan, että hengenvaarallisia välineitä olisivat muun muassa ampuma- ja teräaseet. Syytteessä kerrotussa teossa käytetystä haulikosta on puuttunut iskuripiikki. Aseen katsominen hengenvaaralliseksi ei kuitenkaan edellytä, että se juuri tuossa tilanteessa on ollut ampumakuntoinen. Haulikko on voitu saattaa ampumakuntoiseksi asettamalla siihen puuttuva iskuripiikki tai sen korvaava tilapäinen iskuripiikki. Korkein oikeus katsoo kuten alemmat oikeudet, että käytetty ase on kerrotusta tilapäisestä toimintakyvyttömyydestään huolimatta ollut rikoslain 25 luvun 9 §:ssä tarkoitettu hengenvaarallinen väline. Näin ollen virallisella syyttäjällä on ollut asiassa syyteoikeus. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomiota ei muuteta. Eri mieltä olevan jäsenen lausunto Oikeusneuvos Tulokas: Kysymys on siitä, onko laittomassa uhkauksessa käytetty haulikko, jossa ei ole ollut iskuripiikkiä, rikoslain 25 luvun 9 §:ssä tarkoitettu hengenvaarallinen väline. Välineen vaarallisuutta on tarkasteltava objektiivisesti eikä esimerkiksi sen perusteella, mikä käsitys asianosaisilla asiasta ehkä on ollut. Edellä mainitussa kunnossa oleva haulikko ei ole ampumakuntoinen eikä siis ampuma-aseena hengenvaarallinen. Epäkuntoisuus ei myöskään ole sillä tavoin tilapäistä, että ase olisi kyseisessä uhkaustilanteessa ollut heti saatettavissa ampumakuntoon. Tätä ei vastaaja ollut edes yrittänyt. Mainituilla perusteilla ja ottaen huomioon, että kysymys on rikoslain tulkinnasta, päädyn sille kannalle, ettei uhkauksessa käytetty hengenvaarallista välinettä. Syyttäjällä ei siten ole ollut syyteoikeutta tästä rikoksesta, jota asianomistaja ei ollut syytteeseen pantavaksi ilmoittanut. Jätän A:ta vastaan ajetun syytteen laittomasta uhkauksesta tutkimatta ja alennan A:lle tuomitun yhteisen vankeusrangaistuksen sen vuoksi 1 vuoteen 4 kuukauteen vankeutta. Rangaistuksesta on rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettävä hovioikeuden tuomiossa mainitut 8 kuukautta 5 päivää (vapaudenmenetysaika 26.6.1997 -2.3.1998). Muilta osin en muuta hovioikeuden ratkaisua. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Haarmann, Suhonen, Raulos, Tulokas (eri mieltä) ja Hidén. Esittelijä Jarmo Hirvonen.