KKO/1999/90

1999 false KKO:1999:90 Liikenneonnettomuudessa vahingoittuneen A:n, jolle oli liikennevakuutuksesta korvattu rikkoutuneet vaatteet, muut vaatteet olivat hänen vammojensa vuoksi käyneet käyttökelvottomiksi. Vaatteiden käyttöarvon menetystä ei katsottu liikennevakuutuksesta korvattavaksi vahingoksi. LiikVakL 6 § 1 mom VahL 5 luku 2 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Rauman käräjäoikeuden tuomio 27.3.1997 Virallisen syyttäjän ajamasta syytteestä, johon asianomistaja B yhtyi, käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A oli 24.7.1996 Raumalla kuljettaessaan hallinnassaan ollutta henkilöautoa BEV-610 piittaamattomuudesta vaarantanut liikenneturvallisuutta muun muassa siten, että hän oli laiminlyönyt antaa esteettömän kulun suojatietä pitkin Valtakatua ylittäneelle B:lle seurauksin, että ajoneuvo oli törmännyt B:hen. Törmäyksessä B oli loukkaantunut saaden oikeaan sääreen nivelensisäisen pirstaleisen murtuman ja häpyluun yläkaaren murtuman. Käräjäoikeus, joka tuomitsi A:n törkeästä liikenteen vaarantamisesta ja törkeästä vammantuottamuksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen, velvoitti A:n suorittamaan B:lle, paitsi muuta, vahingonkorvauslain 5 §:n 1 momentin nojalla vahingonkorvaukseksi käyttökelvottomaksi käyneestä vaatevarastosta kohtuullisiksi harkitut 6 000 markkaa. Koska vaatevarastossa olleet asusteet eivät olleet liikenneonnettomuudessa vahingoittuneet, B:n välilliseksi katsottavaa vahinkoa ei ollut liikennevakuutuslain 6 §:n säännös huomioon ottaen korvattava A:n auton liikennevakuutuksesta eikä Vakuutusosakeyhtiö Sampo, jossa henkilöauto BEV-610 oli liikennevakuutettu, ollut liikennevakuutuksen perusteella vastuussa korvauksesta. Turun hovioikeuden tuomio 18.12.1997 A ja B valittivat hovioikeuteen. B uudisti vaatimuksensa, että käyttökelvottomaksi käyneestä vaatevarastosta aiheutunut vahinko määrätään korvattavaksi A:n auton liikennevakuutuksesta. Hovioikeus totesi, että B oli vaatinut korvausta käyttökelvottomaksi käyneestä vaatevarastosta selittäen, että liikennevahingosta saamiensa vammojen vuoksi hänelle oli tehty leikkauksia, joiden seurauksena hänellä oli sääressään näkyviä arpia. Tämän vuoksi hän ei enää voinut käyttää vaatevarastoonsa kuuluneita polven yläpuolelle ulottuvia hameita. Vaatevarastoon kuuluneet korkeakorkoiset kengät olivat käyneet B:n mukaan jalkavamman johdosta käyttökelvottomiksi. Liikennevakuutuslain 6 §:n 1 momentin mukaan liikennevahingon korvaus määrätään noudattaen vahingonkorvauslain 5 luvun 2 - 5 §:n ja 7 luvun 3 §:n säännöksiä. Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan sillä, jolle on aiheutettu ruumiinvamma tai muu henkilövahinko, on oikeus saada korvaus muun muassa sairaanhoitokustannuksista ja muista vahingosta aiheutuneista kuluista. B:n vaatevaraston käyttökelvottomaksi tuleminen oli aiheutunut hänen saamastaan ruumiinvammasta. Siten vahinko oli yhteydessä hänelle aiheutuneeseen henkilövahinkoon, josta B:llä sanotun 5 luvun 2 §:n nojalla oli oikeus saada korvausta. Näillä perusteilla hovioikeus vahvisti, että B:n vaatevaraston tuleminen käyttökelvottomaksi oli myös liikennevakuutuslain nojalla korvattava vahinko, josta tuomitusta korvauksesta Vakuutusosakeyhtiö Sampo oli liikennevakuutuksen perusteella vastuussa. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Valituslupa on myönnetty 20.10.1998. Valituksessaan Vakuutusosakeyhtiö Sampo on vaatinut, että Korkein oikeus, kumoten hovioikeuden tuomion, vahvistaa, ettei vaatevaraston käyttökelvottomaksi tulemista voida pitää liikennevakuutuksesta korvattavana vahinkona. B on antanut häneltä pyydetyn vastauksen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 31.8.1999 Perustelut B:lle on liikennevakuutuksesta korvattu liikennevahingossa rikkoutuneet vaatteet. Kysymys on siitä, onko hänen kenkä- ja vaatevarastonsa käyttöarvon menetys liikennevakuutuksesta korvattava vahinko. Liikennevakuutuslain 1 §:n 1 momentin mukaan moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut henkilö- ja omaisuusvahinko, jota sanotussa laissa kutsutaan liikennevahingoksi, korvataan ajoneuvoa varten annetusta liikennevakuutuksesta liikennevakuutuslain mukaan. Lain 6 §:n 1 momentin mukaan liikennevahingon korvaus määrätään noudattaen vahingonkorvauslain 5 luvun 2 - 5 §:n ja 7 luvun 3 §:n säännöksiä. Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 - 5 §:ssä on säännökset henkilö- ja esinevahinkojen korvaamisesta. Lain 5 luvun 2 §:n mukaan sillä, jolle on aiheutettu ruumiinvamma tai muu henkilövahinko, on oikeus saada korvaus muun muassa sairaanhoitokustannuksista ja muista vahingosta aiheutuneista kuluista. B:n mukaan hänen kenkä- ja vaatevarastonsa on ollut hänen saamiensa vammojen vuoksi välittömästi käyttökelvoton ja kävisi vammojen paranemisen vaatiman ajan kulumisen johdosta sellaiseksi, ettei sillä olisi hänelle käyttöarvoa. Kysymys ei siten ole vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta esinevahingosta. Kenkä- ja vaatevaraston käyttökelvottomaksi tulemisesta ei hänelle myöskään ole aiheutunut sellaista liikenneonnettomuudessa aiheutuneeseen henkilövahinkoon yhteydessä olevaa suoranaista rahallista kustannusta, jota voitaisiin pitää luvun 2 §:ssä tarkoitettuna vahingosta aiheutuneena kuluna. Pelkkää käyttöarvon menetystä ei voida pitää tällaisena kuluna. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei kenkäja vaatevaraston käyttöarvon menetys ole liikennevakuutuslain 6 §:n 1 momentin nojalla liikennevakuutuksesta korvattava vahinko. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio kumotaan siltä osin kuin siinä on vahvistettu, että B:n vaatevaraston tuleminen käyttökelvottomaksi on liikennevakuutuksesta korvattava vahinko, josta Vakuutusosakeyhtiö Sampo on liikennevakuutuksen perusteella vastuussa. Asia jää tältä osin käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen varaan. Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Lehtinen sekä lautamiehet Rosvall, Virtanen ja Poukka. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Salonen, Aarnio ja Suvanto. Esittelijä Elina Paasivirta. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Lindholm, Wirilander, Kitunen ja Arponen sekä ylimääräinen oikeusneuvos Mansikkamäki. Esittelijä Markku Vuorela.