2000 false KKO:2000:67 Kysymys vakuutusyhtiön laatimien oikeusturvavakuutuksen yleisten sopimusehtojen tulkinnasta. ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Selostus asiasta ja kanne Tampereen käräjäoikeudessa A oli antanut pankille omavelkaisen takauksen Art-Pine Ky:n pankilta saamasta lainasta ja kommandiittiyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalainen yhtiömies B ja hänen vaimonsa C olivat antaneet A:lle vastavakuudeksi kaksi omistamaansa kiinteistöön kiinnitettyä haltijavelkakirjaa. Kommandiittiyhtiön jouduttua konkurssiin ja A:n maksettua pankille takaamansa saatavan, Pieksämäen käräjäoikeus oli 28.10.1996 antamallaan yksipuolisella tuomiolla velvoittanut B:n ja C:n suorittamaan kiinnitetyn kiinteistön arvosta A:n velkoman saatavan määrän korkoineen. A:n pyydettyä mainitun yksipuolisella tuomiolla ulosmitatun kiinteistön pakkohuutokauppaa oli kiinteistöllä sijaitsevan teollisuushallin omistusoikeudesta syntynyt erimielisyyttä. A:n kommandiittiyhtiön konkurssipesää vastaan ajamasta kanteesta Pieksämäen käräjäoikeus oli 8.9.1997 vahvistanut, että halli kiinteistön ainesosana oli maapohjan tavoin kiinteistöön kiinnitettyjen haltijavelkakirjojen vakuuskohde. A vaati tämän jälkeen Työväen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvaa vastaan ajamassaan kanteessa vahvistettavaksi, että viimeksi mainittu oikeudenkäyntiasia oli A:n vakuutusyhtiöstä ottamasta kotivakuutuksesta korvattava oikeusturvavahinko, ja vakuutusyhtiön velvoittamista suorittamaan A:lle vakuutuskorvauksena sanotussa oikeudenkäynnissä aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen määrän 25 138,75 markkaa korkoineen. Vakuutusyhtiön vastaus Vakuutusyhtiö kiisti kanteen vedoten vakuutuksen tarkoitusta koskevaan ehtoon, jonka mukaan vakuutus koski vakuutettua vain yksityiselämään liittyvissä asioissa. Rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvattu kuluja, jotka aiheutuivat asiassa, joka koski takausta, panttausta tai muuta sitoumusta toisen elinkeino- tai ansiotoimintaansa varten tekemästä velasta tai sitoumuksesta. Riita oli johtunut Art-Pine Ky:n puolesta annetusta takauksesta ja siihen liittyvästä epäselvästä vastavakuusjärjestelystä. Riita oli suorassa syy-yhteydessä toisen elinkeino- tai ansiotoiminnan puolesta annettuun takaukseen. Kun panttaus oli epäitsenäinen oikeustoimi, joka ei voinut esiintyä ilman pääsitoumusta eli edellä mainittua takausta, huomattiin, että kantajan oikeusturvan piiriin vaatima oikeudenkäynti nimenomaan koski takausta. Kun riidan alkusyy oli luonnollisessa syy-yhteydessä vakuutetun tai toisen ammatinharjoittamiseen tai elinkeinotoimintaan, ei korvaus voinut tulla kysymykseen. Käräjäoikeuden tuomio 17.3.1998 Käräjäoikeus totesi, että kysymys kuului, voidaanko katsoa, että riita edellä mainitun pantin ulottuvuudesta koski kantajan yksityiselämään liittyvää asiaa. Kantajan saamalla vastavakuudella oli selkeä liityntä kantajan antamaan takaukseen. Ellei kantaja olisi antanut takausta, ei kantajalla olisi ollut tarvetta vastaanottaa vastavakuutta eikä myöskään nostaa Pieksämäen käräjäoikeudessa riitaa vastavakuuden ulottuvuudesta. Pieksämäen käräjäoikeudessa esillä olleella ja nyt riidan kohteena olevalla oikeudenkäynnillä oli selkeä liityntä toisen elinkeinotoimintaan. Kun riidan alkusyy oli luonnollisessa syy-yhteydessä toisen elinkeinotoimintaan, ei kysymys ollut vakuutetun yksityiselämään liittyvästä asiasta. Kantajan nostama oikeudenkäynti ei ollut oikeusturvavakuutuksen piiriin kuuluva asia. Rajoitusehtojen sanamuodon mukaan oikeusturvavakuutuksen sovellutuspiiriin ei kuulunut asia, joka koski mm. takausta tai panttausta toisen elinkeinotoimintaansa varten tekemästä velasta. Kysymyksessä ei ollut ollut kantajan tekemä panttaus eikä toisaalta riita ollut koskenut suoraan kantajan tekemää takaustakaan, ei edes vastaajan esittämän ajatuksen, eli että vastavakuusjärjestely eli panttaus oli ollut epäitsenäinen oikeustoimi, kautta. Vaikka näin oli, käräjäoikeus katsoi, että edellä selostettu oikeusturvavakuutuksen tarkoitusta koskeva määräys ja sen tulkinta menivät edellä mainitussa muodossa kantajan jyrkästi ehtojen sanamuotoon perustuvan tulkinnan edelle. Käräjäoikeus katsoi, ettei tulkittaessa oikeusturvavakuutuksen ulottuvuutta vakuutuksen tarkoituksen mukaan kantajakaan vakuutettuna joutunut mitenkään kohtuuttomaan asemaan. Kantaja oli voinut helposti ymmärtää oikeusturvavakuutuksen sovellutusalueen eli yksityiselämään liittyvän asian vakuutuksen ehdoista. Kantajan oli täytynyt ymmärtää, ettei hänen antamansa takaus ollut hänen yksityiselämäänsä koskeva asia, vaan koski toisen elinkeinotoimintaa. Käräjäoikeus totesi myös, ettei kantajan oikeusturva ollut riidanalaista oikeudenkäyntiä nostettaessa ollut mitenkään riippuvainen rajoitusehtojen sanamuodosta, sillä sanamuodon ei voitu katsoa vaikuttaneen hänen harkintaansa sen suhteen, nostaako hän kyseisen oikeudenkäynnin, eli kantaja oli nostanut kanteen riippumatta oikeusturvavakuutuksesta ja sen sanamuodosta ja tässäkin mielessä jyrkästi ehtojen sanamuotoon perustuvaa lopputulosta asiassa ei voitu pitää perusteltuna. Käräjäoikeus päätyi siihen, ettei kantajan Pieksämäen käräjäoikeudessa nostaman oikeudenkäynnin kuluja voitu pitää kantajan oikeusturvavakuutuksesta korvattavina kuluina ja hylkäsi A:n kanteen. Asian ratkaisi käräjätuomari Peltonen. Turun hovioikeuden tuomio 19.2.1999 A valitti hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Asian ratkaisivat hovioikeuden jäsenet Särkilä, Olli ja Sandholm. Esittelijä Anna-Liisa Aarnio-Helminen (mietintö). Esittelijän, viskaali Aarnio-Helmisen mietintö: Oikeusturvavakuutuksen korvauspiirin rajaaminen Yksityiselämä Vakuutusehdoissa rajoitetaan vakuutuksenantajan vastuuta siten, että vakuutus koskee ainoastaan vakuutettua yksityiselämään liittyvissä asioissa. Käräjäoikeuden tuomiossaan siteeraamassa Esko Hopun teoksessa Oikeusturvavakuutus
(1972)s.129 todetaan, että "Mikäli jotain asiaa tai asiaryhmää ei ole riidattomasti suljettu oikeusturvaedun ulkopuolelle, se kuuluu vakuutuksen piiriin". Edelleen s.130 mukaan se, liittyykö riita vakuutetun ansio- tai elinkeinotoimintaan on eräs kotivakuutuksen oikeusturvaedun vaikeimmin ratkaistavista kysymyksistä. Vahinkovakuutusyhdistyksen kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksen erityisten vakuutusehtojen perustelujen mukaan liityntä on olemassa, jos riidan alkusyy on luonnollisessa syy-yhteydessä vakuutetun ammatinharjoittamiseen tai elinkeinotoimintaan. A ei ole nostanut kannetta Pieksämäen käräjäoikeudessa ammatinharjoittamiseensa, virkaansa, toimeensa, elinkeino- tai ansiotoimintaansa liittyen tai koskien. Tulkinnan laajentaminen koskemaan myös toisen ansio- tai elinkeinotoimintaan ei ole perusteltua huomioon ottaen sen, ettei tällaista tilannetta vakuutusehdoissa ole riidattomasti suljettu oikeusturvaedun ulkopuolelle. Kielteistä suhtautumista tulkinnan laajentamiseen tukee myös sen huomioiminen olisiko A pystynyt jollain vakuutuksella ylipäätään vakuuttamaan itsensä kysymyksessä olevanlaisessa tilanteessa. Luonnollisen syy-yhteyden osalta vakuutusasioissa voidaan noudattaa vahingonkorvausoikeudessa noudatettavia syy-yhteyssääntöjä. Vahingonkorvausoikeudessa syy-yhteyttä ei voida määrätä miten etäisestä tai yllätyksellisestä teon seuraamuksesta tahansa. (Routamo - Ståhlberg: Suomen vahingonkorvausoikeus 1995 s.220.) Tällaisessa tilanteessa joudutaan etsimään sitä rajaa, jonka kohdalta korvausvastuu alkaa. Hovioikeus katsoo sanotuilla perusteilla, että asia on liittynyt A:n yksityiselämään ja A:lle aiheutunut oikeudenkäyntikulun liityntä hänen antamaansa takaukseen ja vastasitoumukseen ei riitä sulkemaan oikeudenkäyntiä pois oikeusturvavakuutuksen piiristä. Rajoitusehdot Korvattavien vahinkotapahtumien ja näihin liittyvien rajoitusten mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka koskee toisen elinkeino- tai ansiotoiminnan puolesta annettua takausta, panttausta tai muuta sitoumusta. Pieksämäen käräjäoikeudessa käsitelty asia ei ole koskenut A:n panttausta toisen elinkeino- tai ansiotoimintaa varten tekemää velkaa tai sitoumusta, koska B ja C ovat pantanneet A:lle haltijavelkakirjat. Kysymys ei siten ole A:n antamasta panttauksesta. Epäselvyys-sääntö Vakuutusyhtiö on laatinut sopimuksen ja siihen liittyvät yleiset vakuutusehdot. Vakuutusyhtiö on tulkinnut laajentavasti syy-yhteydellä termin yksityiselämä ja koskee -sanan merkitystä. Ehtojen mahdollinen tulkinnanvaraisuus ja epäselvyys ja niistä aiheutuva vahinko jää niiden laatijan eli vakuutusyhtiön vahingoksi (KKO:1993:137). Hovioikeus katsoo, että Työväen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva ei ole näyttänyt toteen seikkoja, jotka oikeuttaisivat soveltamaan rajoitusehtoja. Hovioikeus katsoo sanotuilla perusteilla, että Pieksämäen käräjäoikeuden 8.9.1997 no1275 käsittelemästä asiasta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut ovat sellaisia, että vakuutusyhtiön tulee korvata ne oikeusturvavahinkona A:n kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksen perusteella. Näillä perusteilla esittelijä esitti käräjäoikeuden tuomion kumoamista ja kanteen hyväksymistä. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessa A vaati kanteen hyväksymistä. Vakuutusyhtiö Turva vastasi valitukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut A:n annettua pankille omavelkaisen takauksen Art-Pine Ky:n velasta ja saatua kommandiittiyhtiön vastuunalaiselta yhtiömieheltä B:ltä ja tämän vaimolta C:ltä takauksen vastavakuudeksi kaksi haltijavelkakirjaa, joiden maksamisen vakuudeksi oli vahvistettu kiinnitykset B:n ja C:n omistamaan Marttilan tilaan, kommandiittiyhtiön konkurssipesän ja A:n välille on syntynyt tilan pakkohuutokauppavaiheessa erimielisyyttä siitä, kuuluuko tilalla oleva teollisuushalli tilaan. A on nostanut konkurssipesää vastaan kanteen vaatien vahvistettavaksi, että teollisuushalli kuuluu ainesosana sanottuun kiinteistöön. Esillä olevan riidan kohteena on kysymys, onko edellä mainittu oikeudenkäynti Työväen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvan A:lle myöntämään kotivakuutukseen liittyvässä oikeusturvavakuutuksessa tarkoitettu korvattava vahinkotapahtuma. Sanotun oikeusturvavakuutuksen vakuutusehtojen mukaan "vakuutus koskee vakuutettua yksityiselämään liittyvissä asioissa". Kun kysymys on vakuutukseen liittyvästä vakioehdosta, joka on laadittu silmällä pitäen laajaa vakuutettujen joukkoa, ja kun sekä vakuutettujen että vakuutusyhtiön kannalta on tärkeää, että tällaisia ehtoja sovelletaan vakuutettuihin mahdollisimman yhdenmukaisella tavalla, on perusteltua tulkita ehtoa objektiivisesti. Tämän mukaisesti yllä mainittuun vakuutusehtoon sisältyvä ilmaus "yksityiselämään liittyvissä asioissa" verrattuna samojen vakuutusehtojen 4 kohdasta ilmeneviin rajoitusehtoihin antaa aiheen lähteä siitä, että ilmaus tarkoittaa sellaisten asioiden joukkoa, jotka yleisen elämänkokemuksen mukaan liittyvät kenen hyvänsä henkilön yksityiselämään erotukseksi esimerkiksi asioista, jotka yleisen elämänkokemuksen mukaan liittyvät elinkeinotoimintaan, ammatinharjoittamiseen tai viranhoitoon. A:n ja Art-Pine Ky:n konkurssipesän välisessä riidassa on ollut kysymys siitä, mitä kuuluu A:n vastavakuudeksi saamien edellä mainittujen haltijavelkakirjojen vakuudeksi vahvistettujen kiinnitysten kohteeseen. Riita ei ole liittynyt kummankaan asianosaisen elinkeinotoimintaan eikä mainittuja haltijavelkakirjoja ole myöskään pantattu A:lle elinkeinotoimintaa varten tehdystä velasta. Riita on koskenut A:ta vakuutusehdossa tarkoitetulla tavalla yksityiselämään liittyvissä asioissa. A:n vaatiman korvauksen määrää ei ole riitautettu. Työväen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva on velvollinen suorittamaan A:lle tämän vaatiman korvauksen. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio kumotaan. Työväen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva velvoitetaan suorittamaan A:lle vakuutuskorvauksena 25 138,75 markkaa ja sille viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan 8.10.1997 lukien. Asian ovat ratkaisseet presidentti Heinonen, oikeusneuvokset Nikkarinen, Wirilander, Möller ja Välimäki. Esittelijä Pasi Kumpula.