KKO/2000/87

2000 false KKO:2000:87 Kysymys nuorisorangaistuksesta suorittamatta jäänyttä osaa vastaavan rangaistuksen määräämisestä. L nuorisorangaistuksen kokeilemisesta 11 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Helsingin käräjäoikeuden tuomio 8.3.1999 Helsingin käräjäoikeus oli 8.9.1997 tuominnut A:lle nuorisorangaistuksena 60 tuntia nuorisopalvelua, josta rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla oli vähennetty 5 tuntia. Valvonta-ajaksi määrättiin 1 vuosi. Valvonta-aika oli päättynyt 29.12.1998 ja sen kuluessa A oli suorittanut 40 tuntia nuorisopalvelua. Kriminaalihuoltoyhdistys oli 2.1.1999 keskeyttänyt A:n nuorisopalvelun, koska A ei ollut lukuisista laadituista aikatauluista huolimatta sitoutunut puuttuvien 15 tunnin suorittamiseen ja koska hän oli valvonta-aikana syyllistynyt uusiin rikoksiin sekä ollut tutkintavankeudessa. A oli täten jättänyt nuorisopalvelun suorittamisen kesken. Tämän vuoksi virallinen syyttäjä oli vaatinut käräjäoikeudessa, että A tuomitaan rangaistukseen, joka vastaa hänelle tuomitusta nuorisorangaistuksesta suorittamatta jäänyttä osaa. Käräjäoikeus lausui, että nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetusta laista ei käy yksiselitteisesti ilmi, mikä rangaistus tällaisessa tilanteessa on tuomittava. Nuorisorangaistus sijoittuu rangaistusjärjestelmässä sakon ja ehdottoman vankeuden väliin, mihin sijoittuu myös ehdollinen vankeusrangaistus. Hallituksen esityksen (HE 109/1996 vp.) perustelujen sivulta 19 käy ilmi, että tuomioistuimelle ei voida antaa ohjetta siitä, mikä rangaistus on tuomittava, koska nuorisorangaistusta ei, toisin kuin yhdyskuntapalvelua, tuomita toisen rangaistuksen sijasta. Rangaistusta harkitessaan käräjäoikeus lähti siitä, että A:lla oli kärsimättä rangaistuksestaan karkeasti ottaen neljäsosa ja että A:lle olisi ensikertalaisena tuomittu ilmeisesti ehdollinen vankeusrangaistus, mikäli nuorisorangaistusta ei olisi ollut mahdollista tuomita. Tätä puolsi se, että A oli teon tehdessään ollut alle 18-vuotias ja hänet oli ensimmäistä kertaa tuomittu vankeusrangaistukseen. Mikäli nuorisorangaistus on jäänyt kokonaan suorittamatta, sijaan saattaisi hallituksen esityksen mukaan tulla ehdollinen vankeusrangaistus oheissakolla tehostettuna. Jos taas nuorisorangaistuksesta on jäänyt suorittamatta vain osa, saattaisi suorittamatta jäänyttä osaa vastata myös tuntuva sakkorangaistus. Käräjäoikeus katsoi, että tässä asiassa, missä rangaistus oli tuomittu törkeästä huumausainerikoksesta, sakkorangaistuksen tuomitseminen ei tullut kysymykseen. Ehdottoman rangaistuksen tuomitseminen olisi ristiriidassa sen kanssa, että käräjäoikeus oli alunperin katsonut, ettei yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen eivätkä muut painavat syyt edellyttäneet ehdottoman rangaistuksen tuomitsemista. Käräjäoikeus katsoi, että ehdollista vankeusrangaistusta ja oheissakkoa oli pidettävä asianmukaisena rangaistuksena tässä tapauksessa. Käräjäoikeus tuomitsi A:n suorittamatta jääneen nuorisorangaistuksen sijasta kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen 8.3.2001 päättyvin koetusajoin. Ehdollisen rangaistuksen ohella A tuomittiin 60 päiväsakkoon. Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Hannele Tuisku sekä lautamiehet Latva, Lindholm ja Tuurala. Helsingin hovioikeuden tuomio 1.10.1999 A valitti hovioikeuteen ja vaati, että ehdollista vankeusrangaistusta alennetaan ja että hänelle ei tuomita oheissakkoa. Hovioikeus, jossa oli esillä Helsingin käräjäoikeuden 8.9.1997 julistama törkeää huumausainerikosta (R 97/4266) koskeva tuomio, lausui, että harkittaessa nuorisorangaistuksen suorittamatta jääneen osan sijaan tuomittavaa rangaistusta, merkitystä oli annettava paitsi sille, kuinka suuri osa tuomitusta rangaistuksesta on jäänyt suorittamatta, myös sille rikokselle, josta nuorisorangaistus on tuomittu ja siitä ajateltavissa oleville oikeuskäytännön mukaisille rangaistusvaihtoehdoille. Käräjäoikeuden tuomiosta (R 97/4266) ilmeni, että A:n syyksi nuorena henkilönä luetussa törkeässä huumausainerikoksessa on ollut kysymys siitä, että A oli 10.7.1997 yhdessä kahden muun tuomitun kanssa Helsingissä laittomasti tuonut Virosta Länsisataman kautta maahan 499,2 grammaa amfetamiinisulfaattia siten, että A oli kuljettanut amfetamiinin vyötärölleen teipattuna. Huomioon ottaen rikoksen vakavuus ja siitä yleisen oikeuskäytännön mukaan seuraavat rangaistusvaihtoehdot ja se, että tuomitusta nuorisorangaistuksesta oli jo suoritettu kolmeneljäsosaa, hovioikeuden harkinnan mukaan A:n 60 tunnin nuorisorangaistuksesta suorittamatta jäänyttä neljäsosaa vastasi kahden kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus ilman oheissakkoa. Hovioikeus alensi käräjäoikeuden tuomitseman ehdollisen vankeusrangaistuksen kahteen kuukauteen käräjäoikeuden määräämin koetusajoin. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Varpu Lahti, Nousiainen ja Ilmavirta. Esittelijä Hanna Rantala. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Viralliselle syyttäjälle myönnettiin valituslupa. Virallinen syyttäjä vaati, että A:lle nuorisorangaistuksesta suorittamatta jääneen osan sijasta tuomittu ehdollinen vankeusrangaistus korotetaan kuudeksi kuukaudeksi ja että A sen ohella tuomitaan 60 päiväsakkoon. A vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut Nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain 11 §:n 1momentin 2 kohdan mukaan tuomioistuin voi, jos se toteaa tuomitun jättäneen nuorisorangaistuksen suorittamisen kesken, tuomita hänet rangaistukseen, joka vastaa nuorisorangaistuksesta suorittamatta jäänyttä osaa. Hallituksen esityksen mukaan tuomioistuimelle ei voida antaa yksiselitteistä ohjetta siitä, mikä rangaistus tällaisessa tilanteessa on tuomittava, koska nuorisorangaistusta ei, toisin kuin yhdyskuntapalvelua, tuomita toisen rangaistuksen sijasta. Lain esitöiden mukaan nuorisorangaistus sijoittuu ankaruudeltaan ehdollisen vankeuden tasolle, sakon ja ehdottoman vankeuden väliin. Kokonaan suorittamatta jääneen nuorisorangaistuksen sijaan kysymykseen tulisi käytännössä useimmiten juuri ehdollinen vankeusrangaistus oheissakolla tehostettuna. Jos taas nuorisorangaistuksesta on jäänyt suorittamatta vain osa, saattaa suorittamatta jäänyttä osaa vastata myös tuntuva sakkorangaistus (HE 109/1996 vp. s. 19). Nuorisorangaistuksen sisältöä koskevan lain 3 §:n esitöiden mukaan nuorisopalvelun tuntimääriä harkittaessa ei, toisin kuin yhdyskuntapalvelussa, päätöksessä verrata näitä tunteja vankeusrangaistukseen. Lähtökohtana on, kuten rangaistuksen mittaamisessa yleensäkin, rikoksen vakavuus ja tekijän syyllisyys, joiden perusteella tuomioistuin harkitsee, miten monta nuorisopalvelutuntia on tuomittava (HE 109/1996 vp. s.13). Nuorisorangaistuksen suorittamisen kesken jättämisen vuoksi tuomittavaa muuta rangaistusta harkittaessa ei myöskään ole käytettävissä laista tai esitöistä johdettavaa muuntosuhdetta, kuten sakon muuntorangaistusta tai yhdyskuntapalvelun sijaan määrättävää vankeusrangaistusta määrättäessä on asianlaita. Ratkaistaessa nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain 11 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla, millainen rangaistus vastaa nuorisorangaistuksesta suorittamatta jäänyttä osaa, saatetaan hovioikeuden tuomion perusteluista ilmenevästi tosiasiallisesti joutua tarkastelemaan myös nuorisorangaistuksen perusteena olevaa rikollista tekoa. A:lle tuomittu nuorisorangaistus on muodostunut yhden vuoden valvonnasta ja 60 tunnin nuorisopalvelusta, josta rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla on vähennetty 5 tuntia. A on suorittanut valvonnan kokonaan ja nuorisopalvelusta 40 tuntia. Ottaen huomioon nuorisorangaistukseen sisältyneen yhden vuoden valvonnan merkityksen osana rangaistusta Korkein oikeus arvioi, että nuorisorangaistuksesta suorittamatta jääneet 15 tuntia nuorisopalvelua vastaavat noin yhtä viidettäosaa A:lle tuomitusta nuorisorangaistuksesta. Harkitessaan suorittamatta jääneen nuorisorangaistuksen sijaan tuomittavan rangaistuksen lajia ja määrää Korkein oikeus katsoo, ettei pelkkä sakkorangaistus teon laatu ja siitä tuomitun nuorisorangaistuksen ankaruus huomioon ottaen ole riittävä, vaan A on tuomittava oheissakolla tehostettuun neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Oheissakkoa tuomitaan 30 päiväsakkoa. A:n viimeksi toimitetun verotuksen mukaiset bruttotulot ovat 424 markkaa ja nettotulot 401 markkaa kuukaudessa. Koska hänelle rikoksen tekohetkellä voimassa olleiden säännösten mukaisesti määrättävä päiväsakon rahamäärä on 20 markkaa eli pienempi kuin 1.10.1999 voimaan tulleen rikoslain 2 a luvun 2 §:n ja sen soveltamiseen liittyvien säännösten perusteella määrättävä päiväsakon rahamäärä, päiväsakon rahamäärää määrättäessä on rikoslain voimaanpanosta annetun asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaisesti sovellettava rikoksen tekohetkellä voimassa ollutta lakia. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomiota muutetaan rangaistusseuraamuksen osalta. Syyksi luetut rikokset Aikaisempi tuomio Helsingin käräjäoikeus os. 8/8, 8.9.1997 1) Nuorena henkilönä törkeä huumausainerikos 10.7.1997 Syyksi luettu rikos 1 60 tuntia nuorisopalvelua Valvonta-aika 1 vuosi Rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla tehtävä vähennys nuorisopalvelusta 5 tuntia Vapaudenmenetysaika 10.7. - 24.8.1997 Rangaistusseuraamukset Helsingin käräjäoikeuden 8.9.1997 syyksi lukema rikos. Nuorisopalvelua suorittamatta 15 tuntia. Valvonta-aika kokonaan suoritettu. Suorittamatta jääneen nuorisorangaistuksen osan sijasta 4 kuukautta vankeutta. Vankeusrangaistus ehdollinen. Koetusaika päättyy 8.3.2001. Ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella 30 päiväsakkoa à 20 markkaa = 600 markkaa Muut lausunnot Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu koetusaikana tekee rikoksen, josta hänet olisi tuomittava vankeusrangaistukseen. Muilta osin hovioikeuden tuomiota ei muuteta. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Haarmann, Suhonen, Tulokas (eri mieltä) ja Arponen. Esittelijä Jukka-Pekka Salonen. Eri mieltä olevan jäsenen lausunto Oikeusneuvos Tulokas: Kumoan hovioikeuden tuomion. Hyväksyn käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen.