2001 false KKO:2001:20 Velallisen asuinkunnan ulosottomies sai ulosmitata ulosottolain 3 luvun 21 c §:n 1 ja 2 momentin nojalla velallisen omaisuutena irtaimen omaisuuden, joka sijaitsi toisessa kunna

§:n nojalla toimivaltainen, voi sen estämättä, mitä asian siirtämisestä ja virka-avusta säädetään, ulosmitata toisen ulosottomiehen toimialueella olevan omaisuuden; 2) ulosottomies, jonka toimialueella on velalliselle kuuluvaa omaisuutta, voi ulosmitata siellä olevan taikka toisen ulosottomiehen toimialueella olevan omaisuuden, vaikka hän ei muutoin olisi toimivaltainen; ja 3) ulosottomies, joka on 21,

§:n taikka edellä mainitun 2 kohdan nojalla toimivaltainen, voi sen estämättä, mitä lain 4 luvun 14 ja 17 §:ssä säädetään, ulosmitata irtaimen omaisuuden, vaikka sen sijaintipaikkaa ei tunneta, jos omaisuus voidaan sitä näkemättä riittävästi yksilöidä. Ulosottolain 3 luvun 21 c §:n säännöksillä on väljennetty ulosottomiehen alueellisen toimivallan määräytymisperusteita silloin kun luvun 21,

§:n mukaisen toimivaltasäännöksen noudattaminen merkitsisi täytäntöönpanon vaarantumista. Lainmuutoksen tavoitteena on ollut tehostaa täytäntöönpanoa tilanteissa, joissa velallinen epäasiallisin keinoin pyrkii vaikeuttamaan ja välttelemään täytäntöönpanoa tai salaamaan omaisuuttaan taikka siirtämään sitä täytäntöönpanon ulottumattomiin (HE 145/1996 s. 1 ja 10). Niin kuin hallituksen esityksessä (s. 19) on edelleen todettu, on mainitun luvun 26 §:ssä tarkoitettu ennakkoilmoitus annettava silloin, kun muualla olevan omaisuuden ulosmittaus katsotaan voitavan suorittaa täytäntöönpanon vaarantumatta normaalein siirto- tai virka-apumenettelyin, paitsi jos velallinen yrittää vältellä ennakkoilmoituksen saamista. Jos taas tilanne on sellainen, että ulosottomies katsoo luvun 21c§:n perusteella olevan välttämätöntä ulosmitata muualla olevan omaisuuden, ei ennakkoilmoitusta tarvitse antaa. Tässä tapauksessa ulosottomiehen alueellinen toimivalta on määräytynyt luvun 21 §:n perusteella, mutta myös 21 c §:n 1 momentin 2 kohtaa voidaan lain tarkoituksen mukaisesti tulkita siten, että siinä tarkoitetaan sellaistakin tilannetta, jossa esimerkiksi 21 §:n nojalla toimivaltainen ulosottomies ulosmittaa toimialueellaan olevaa velallisen omaisuutta. Tällaista tulkintaa puoltaa sekin, että täytäntöönpano voi vaarantua siitä riippumatta, onko ulosmitattava omaisuus ulosottomiehen toimialueella vai muualla. Niin kuin hovioikeus on todennut, ulosmitattu moottoripyörä ei ollut X:n nimissä, vaan sen rekisteriin merkitty omistaja on ollut hänen alaikäinen poikansa, joka rekisteröintiä tehtäessä oli ollut alle 12-vuotias. Asianomaisen ulosottomiehen ilmoituksen mukaan X ei ollut ulosottoasiansa selvittämiseksi ottanut yhteyttä ulosottomieheen huolimatta kirjeitse lähetetystä maksukehotuksesta ja X:n vaimon välityksellä tehdystä yhteydenottopyynnöstä. Näiden seikkojen perusteella Korkein oikeus päätyy hovioikeuden tavoin arvioimaan tilannetta siten, että täytäntöönpano olisi saattanut ulosottolain 3 luvun 21 c §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vaarantua, jos moottoripyörää ei olisi ulosmitattu. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei ulosmittauksesta ole ollut tarpeen tehdä ulosottolain 3 luvun 26 §:n mukaista ennakkoilmoitusta X:lle. Päätöslauselma Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Per Lindholm, Riitta Suhonen, Kari Raulos, Kari Kitunen ja Pertti Välimäki. Esittelijä Timo Vuojolahti.