KKO/2001/64

2001 false KKO:2001:64 Asianosaisen korkeimmassa oikeudessa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n 3 momentin mukaisesti esittämä pyyntö saada jäljennös esittelijän muistiosta siltä osin kuin se sisälsi oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:n nojalla salassa pidettäviä asioita oli muistion tarkoittaman asian vireilläolon päätyttyäkin käsiteltävä lainkäyttöasioista säädetyssä järjestyksessä. Ks. KKO:2001:53 L viranomaisten toiminnan julkisuudesta 11 § 3 mom OK 1 luku 7 § ASIAN KÄSITTELY Pyyntö Korkeimmassa oikeudessa A, joka oli ollut korkeimmassa oikeudessa hakijana eräässä asiassa, pyysi, että hänelle annetaan jäljennös esittelijän muistiosta siltä osin kuin se sisälsi oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:n nojalla salassa pidettäviä asioita. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 19.6.2001 Käsittelyjärjestys Kysymys on asianosaisen pyynnöstä saada jäljennös riita-asian oikeudenkäyntiaineistoon kuuluvasta ei-julkisesta asiakirjasta, eli tilanteesta, josta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (jäljempänä julkisuuslaki) 11 §:n 3 momentissa. Julkisuuslain 14 §:n säännösten valossa on ensin ratkaistava kysymys siitä, missä järjestyksessä tällainen hakemus on tuomioistuimessa käsiteltävä. korkein oikeus on 31.5.2001 annetussa päätöksessä nro 1148 (KKO:2001:53) katsonut, että asianosaisen pyytäessä tietoa asiakirjasta vireillä olevaan oikeudenkäyntiin liittyen on tällainen asia käsiteltävä tuomioistuimessa lainkäyttöasioille säädetyssä järjestyksessä. Nyt esillä olevassa asiassa ei ole kysymys edelleen vireillä olevaan oikeudenkäyntiin liittyvästä asianosaisen pyynnöstä, vaan pyynnöstä, jonka asianosainen on esittänyt asian vireilläolon jo päätyttyä. Tältä osin korkein oikeus toteaa seuraavaa: Asianosaisen oikeus saada tieto riita- tai rikosasian oikeudenkäyntiaineistoon kuuluvasta asiakirjasta on viranomaisten asiakirjojen yleiseen julkisuuteen nähden erillinen, eri päämääriä palveleva ja siten myös erikseen säännelty kysymys. Asianosaisjulkisuudesta yleensä on omat säännökset julkisuuslain 11 §:ssä, jonka 3 momentti puolestaan sisältää erityissäännökset riita- tai rikosasian oikeudenkäyntiaineistoon kuuluvista asiakirjoista. Viimeksi mainitusta säännöksestä ilmenee, että riita- tai rikosasian oikeudenkäyntiaineiston osalta asianosaisjulkisuutta on rajoitettu vain tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden säilyttämiseksi sekä todistajaa, asianomistajaa, muuta asianosaista tai rikosilmoituksen tekijää koskevien yhteystietojen suojaamiseksi. Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin oikeudenkäyntiaineistosta onkin osa perustuslain 21 §:n 2 momentissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa tarkoitettuja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia. Niiden noudattamisesta tuomioistuimet vastaavat lainkäyttöviranomaisina. Tältä kannalta ei ole perusteltua antaa ratkaisevaa merkitystä sille, esittääkö asianosainen pyynnön oikeudenkäyntiaineistoon kuuluvasta ei-julkisesta asiakirjasta asian ollessa vireillä vai vasta asian vireilläolon jo päätyttyä. Kummassakin tapauksessa asianosaisen pyyntö säännönmukaisesti liittyy hänen pyrkimykseensä hakea oikeussuojaa itseään koskevassa asiassa. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, että myös silloin, kun asianosainen tässä ominaisuudessa pyytää tietoa riita- tai rikosasian oikeudenkäyntiaineistoon kuuluvasta asiakirjasta oikeudenkäynnin vireilläolon jo päätyttyä, pyyntö koskee sellaista asianosaisen oikeutta, jonka toteuttamisesta asianomainen tuomioistuin vastaa lainkäyttöviranomaisena. Ratkaisu tällaisen pyynnön johdosta on siten annettava lainkäyttöasioiden käsittelylle säädetyssä järjestyksessä. Kun asianosaisen pyynnön kohteena on asiakirja, joka liittyy riita- tai rikosasian käsittelyyn korkeimmassa oikeudessa, asia on siten käsiteltävä sellaisessa korkeimman oikeuden lainkäyttökokoonpanossa, joka tällaisissa asioissa on säädetty toimivaltaiseksi. Pääasiaratkaisunaan korkein oikeus hylkäsi hakemuksen. Asian ovat ratkaisseet presidentti Olavi Heinonen, oikeusneuvokset Eeva Vuori, Pauliine Koskelo, Pasi Aarnio ja Mikko Könkkölä. Esittelijä Matti Sepponen.