KKO/2002/29

2002 false KKO:2002:29 Käräjäoikeus oli tuomiossaan katsonut A:ta vastaan ajetun syytteen näytetyksi riippumatta siitä, pitikö todistelutarkoituksessa kuullun B:n kertomus paikkansa vai ei, sellaisten seikkojen perusteella, joista ei käräjäoikeudessa ollut vastaanotettu suullista todistelua. A vetosi valituksessaan hovioikeudelle B:n kertomukseen. Ratkaisu hovioikeudessa ei riippunut suullisen todistelun uskottavuudesta. Vrt. KKO:1999:82 KKO:2000:2 KKO:2000:5 KKO:2000:62 OK 26 luku 15 § 1 mom ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Joensuun käräjäoikeuden tuomio 24.8.2000 Käräjäoikeus katsoi virallisen syyttäjän syytteestä selvitetyksi, että A oli muun ohella kohdassa 2) 5.12.1999 Heinolassa laittomasti välittänyt B:lle 970 grammaa hasista ja kohdassa 3) 13.1.2000 Varkaudessa laittomasti myynyt tai välittänyt C:lle 98,2 grammaa amfetamiinia. Käräjäoikeus lausui perusteluinaan kohdan 2 osalta, että B:n kuljettamasta autosta oli 6.12.1999 kello 00.30 takavarikoitu 970 grammaa hasista. Lisäksi telekuuntelu- ja televalvonta-aineistosta kävi ilmi, että B oli 5.12.1999 soittanut A:lle. A:n lausuttua "Sinä, joo, milloin sä oot tulossa?" B oli vastannut "No, ihan milloin vaan, vaikka pystyisin heti lähtemään, että tota, mut määrä ois vähän isompi eli kokonainen". A oli vastannut "Joo, onnistuu". Tämän jälkeen puhelussa ja myöhemmin toisessa puhelussa oli käyty keskustelua B:n saapumisesta autolla A:n luokse ja ajo-ohjeista. A ja B olivat käräjäoikeudessa tunnustaneet tavanneensa A:n luona Heinolassa, mutta selittäneet, ettei tällöin tapahtunut huumausaineen kauppaa tai luovutusta. B oli todistelutarkoituksessa kuultaessa selittänyt, että hän oli lähdettyään Heinolasta saanut huumausaineen eräästä paikasta ennen kiinnijäämistään. Todistajana kuullun poliisin kertoman mukaan termi "kokonainen" saattoi tarkoittaa huumausaineslangilla amfetamiinista puheen ollen 100 grammaa ja oli yleinen huumausaineslangitermi. Käräjäoikeus totesi, että ottaen huomioon puhelujen sisällön sekä B:ltä takavarikoidun huumausaineen, B:n kertomusta siitä, että hän olisi saanut huumausaineen muualta kuin A:lta, ei voitu pitää kovin uskottavana. Vaikka B olisi saanut huumausaineen muualta, oli joka tapauksessa riittävän luotettavasti selvitetty, että A oli laissa tarkoitetulla tavalla välittänyt B:lle tältä takavarikoidut 970 grammaa hasista. Kohdan 3 osalta käräjäoikeus lausui perusteluinaan, että takavarikkopöytäkirjoista ja todistajana kuullun poliisin kertomuksesta sekä osaltaan myös A:n ja C:n kertomuksista kävi selville, että A Heinolasta käsin ja C Joensuusta käsin olivat 13.1.2000 ajaneet autolla Varkauteen ja tavanneet siellä A:n autossa, minkä jälkeen he olivat lähteneet ajamaan, A takaisin Heinolaan ja C Joensuuhun. Näillä matkoilla A ja C oli pysäytetty, jolloin A:lta oli takavarikoitu muun ohessa 7 500 markkaa rahaa ja C:ltä 98,2 grammaa amfetamiinia. Telekuuntelu- ja televalvonta-aineistosta kävi ilmi, että C oli 5.1.2000 soittanut A:lle ja esittäytymisen jälkeen lausunut "Joo, hei sulle varmaan tää Jukkis on soitellut", johon A oli vastannut myöntävästi. Tämän jälkeen C oli lausunut "Joo, oli puhetta, tota että - sitä yks heikki - tota huomenna tai perjantaina", johon A oli vastannut, että "jaa, nyt mä en tiiä kyl hei, mut soittele hei huomenna niin mä tiiän tarkemmin tosta asiasta - mä en tiedä tosta viel mitään". A oli lausunut vielä, että "Kato kun se ei oo sillai mun asia - mä vaan lupasin sen kysyä täältä kenen asia se on". C:n soitettua 7.

1. A oli lausunut, että "No moi, hei menee viel muutama päivä, kehtaatko soittaa sunnuntaiaamuna mulle". C:n soittaessa 9.
2. A oli lausunut "No moi, mä en oo vieläkään saanut kuule tietää sitä, ku kato se on napattu kiinni se kenestä sä puhuit se jätkä", johon C oli lausunut, että "Tää... täältäpäin mikä on tää", johon A oli lausunut, että "Niin, sielt teiltä päin". Puhelusta kävi edelleen ilmi, ettei A ollut saanut yhteyttä tarkoittamaansa henkilöön, koska tämä oli vangittu, minkä vangitsemisen C oli ilmoittanut olleen hänen tiedossaan. Käräjäoikeus totesi, että jutussa aikaisemmin tuomittu E oli otettu kiinni 5.
3. ja vangittu 7.1.
4. Puhelussa C oli lausunut edelleen "Niin... ei kun tota mie sitä vaan, et onks sit sama se... hinta", johon A oli vastannut "Tottakai, jahka mä saan selville mikä kuka se on, ku en mä siihen puutu mut tot meinaan mä vaan järjestelen sen jos mä saan sen tietää... se siellä putkalle". Puhelussa oli sovittu edelleen myöhemmästä yhteydenotosta. C:n soitettua A:lle seuraavina päivinä useaan kertaan oli sovittu tapaamisesta Varkaudessa 13.1.
5. Käräjäoikeus totesi yleisesti olevan tiedossa, että termi "heikki" tarkoittaa huumausainekielessä 100 grammaa huumausainetta. Ottaen huomioon selostettujen puhelujen sisällön ja niissä käytetyn tyylin, C:ltä takavarikoidun amfetamiinin, A:lta takavarikoidut rahat sekä A:n ja C:n tapaamisen A:n autossa Varkaudessa oli riittävän luotettavasti selvitetty, että A oli laissa tarkoitetulla tavalla myynyt tai välittänyt C:lle amfetamiinin. Edellä selostetuilla perusteilla käräjäoikeus tuomitsi A:n kohdissa 2 ja 3 syyksiluetuista huumausainerikoksista sekä eräästä muusta rikoksesta yhteiseen 1 vuoden 1 kuukauden vankeusrangaistukseen. Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Ilkka Myllynen sekä lautamiehet Liisa Soininen, Reijo Pesonen ja Kaisa Nurmiranta. Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 7.6.2001 A valitti hovioikeuteen ja vaati syytteen hylkäämistä. Hovioikeus tutki käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden ja katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt aihetta käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Jorma Lumiala, Leena Parviainen ja Matti Hakkarainen. Esittelijä Pirjo Soininen. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA A:lle myönnettiin valituslupa. A vaati valituksessaan syytteiden hylkäämistä tai asian palauttamista hovioikeuteen pääkäsittelyn toimittamiseksi. Virallinen syyttäjä vastasi valitukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut Hovioikeuden menettelyä koskeva valitus A ei ole vaatinut hovioikeudessa pääkäsittelyn toimittamista. A on täällä vedonnut siihen, että hän oli kuitenkin riitauttanut käräjäoikeudessa vastaanotetun suullisen todistelun uskottavuuden. A:n mukaan hovioikeus ei siten ollut voinut todistelua uudelleen vastaanottamatta tutkia käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta. Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 15 §:n 1 momentin mukaan hovioikeuden on toimitettava pääkäsittely sitä koskevasta pyynnöstä riippumatta, jos asian ratkaiseminen riippuu käräjäoikeudessa vastaanotetun suullisen todistelun uskottavuudesta. - Kohta 2 A on hovioikeudessa syytteen edelleen kiistäessään vedonnut käräjäoikeuden tuomion perusteluista ilmenevään B:n lausumaan siitä, että tämä ei ollut saanut huumausainetta häneltä. Lisäksi A on katsonut, etteivät tarkoituksella valitut osat puhelinkeskusteluista tai mahdollinen tapaaminen osoittaneet hänen syyllistyneen huumausainerikokseen. A:ta on syytetty huumausaineen välittämisestä B:lle. Käräjäoikeus, joka ei ole pitänyt B:n kertomusta kovin uskottavana, on perusteluistaan ilmenevin tavoin katsonut, että vaikka B:n kertomus pitäisi paikkansa, oli joka tapauksessa riittävän luotettavasti selvitetty, että A oli välittänyt laissa tarkoitetulla tavalla B:ltä takavarikoidun huumausaineen. Käräjäoikeus on siten pitänyt B:n kertomusta merkityksettömänä. Vastaus siihen kysymykseen, voitiinko A:n katsoa syyllistyneen huumausaineen välittämiseen, on näin ollen myös hovioikeudessa riippunut vain siitä, oliko sellainen päätelmä riittävällä varmuudella tehtävissä käräjäoikeuden tuomiossa mainituista muista seikoista. Näistä ei käräjäoikeudessa ollut otettu vastaan suullista todistelua. Ratkaisu hovioikeudessa ei siten ole miltään osin riippunut B:n kertomuksen tai muun suullisen todistelun uskottavuudesta. Hovioikeus on saanut tältä osalta ratkaista asian pääkäsittelyä toimittamatta. - Kohta 3 A on hovioikeudessa syytteen edelleen kiistäessään vedonnut siihen, että vaikka hän oli noutanut C:ltä rahat, hän ei ollut tiennyt, mistä tämä oli amfetamiinin hankkinut, tai millä perusteella tämä oli luovuttanut rahat hänelle. Lisäksi A on katsonut, etteivät valikoidut puhelinkeskustelulausumat osoittaneet hänen syyllistyneen huumausainerikokseen, vaan ne osoittivat paremminkin, ettei A ollut ollut tietoinen C:n "liikesuhteista". A:ta oli syytetty huumausaineen myymisestä tai välittämisestä C:lle. Käräjäoikeuden tuomiosta ilmenee ensinnäkin, että A oli tunnustanut "asiapoikana" hakeneensa C:lle 7 500 markkaa siitä amfetamiinista, jonka C oli jostain muualta saanut. Käräjäoikeuden tuomiosta ilmenee edelleen, että syyksilukeminen on perustunut paitsi kuunneltujen puhelinkeskustelujen sisällöstä ja tyylistä tehtyihin johtopäätöksiin myös puheluissa sovitun mukaiseen tapaamiseen samoin kuin molemmilta heti tapaamisen jälkeen tehtyihin rahan ja huumausaineen takavarikkoihin. A:n hovioikeudelle tekemän valituksen mukaan syyksilukeminen on perustunut puhelujen sisällön väärään tulkintaan. A ei ole siten hovioikeudessa tarkoittanut, että käräjäoikeuden ratkaisu riippuisi käräjäoikeudessa vastaanotetun todistelun uskottavuudesta. A on valituksessaan tosin viitannut tietämättömyyteensä C:n "liikesuhteista" ja C:n pyrkimykseen selviytyä teostaan mahdollisimman helpolla, mutta valituksesta ei ole ilmennyt, että nämä seikat olisivat olleet käräjäoikeudessa esillä ja että niillä siten olisi ollut merkitystä nimenomaan A:n syyllisyyskysymystä ratkaistaessa. Käräjäoikeuden tuomioon ei ole edes kirjattu mitään siellä todistelutarkoituksessa kuullun C:n lausumasta. Ratkaisu hovioikeudessa ei siten ole riippunut käräjäoikeudessa vastaanotetun suullisen todistelun uskottavuudesta. Hovioikeus on saanut myös tältä osalta ratkaista asian pääkäsittelyä toimittamatta. Syyksilukeminen A on myös täällä vaatinut syytteen hylkäämistä edellä tarkoitetuilta osin. Käräjäoikeuden tuomiossa kerrotun tosiseikaston perusteella Korkein oikeus alempien oikeuksien tavoin katsoo selvitetyn, että A on syyllistynyt hänen viakseen väitettyihin huumausainerikoksiin. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomiota ei muuteta. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Suhonen, Kari Raulos, Eeva Vuori, Liisa Mansikkamäki ja Mikko Könkkölä. Esittelijä Jarmo Hirvonen.