2002 false KKO:2002:30 Hovioikeus oli aloittanut rikosasiassa pääkäsittelyn 11.10.2000, ja lykkäyksen jälkeen sitä oli jatkettu 23.10.
- Asiassa oli järjestetty kaksi yleisen oikeusavun ja maksuttoman oikeudenkäynnin palkkioperusteista annetun asetuksen 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua suullista käsittelyä. Vastaajan oikeudenkäyntiavustajalle maksettiin palkkio avustajantehtävästään hovioikeudessa myös 23.10.2000 pidetyn käsittelyn osalta sanotun lainkohdan perusteella. (Ään.) ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Asian tausta Hovioikeus toimitti käräjäoikeudesta valitusteitse sen ratkaistavaksi saatetussa rikosasiassa pääkäsittelyn 11.10.2000 ja jatketun pääkäsittelyn 23.10.
- Pääkäsittelyä oli lykätty todistajan poissaolon vuoksi. Yleistä oikeusapua saaneelle vastaajalle määrätty oikeudenkäyntiavustaja pyysi, että hänelle maksetaan valtion varoista palkkioksi avustajantehtävästä hovioikeudessa muun muassa 11.10.2000 ja 23.10.2000 pidettyjen enintään kolme tuntia kestäneiden pääkäsittelyistuntojen osalta 1 800 markkaa kummastakin lisättynä arvonlisäveron määrällä. Kouvolan hovioikeuden tuomio 16.11.2000 Asiassa oli aloitettu pääkäsittely 11.10.
- Pääkäsittelyä oli oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 luvun 10 §:n nojalla lykätty ja sitä oli jatkettu 23.10.
- Pääkäsittelyn kesto oli ollut yhteensä yksi tunti viisikymmentä minuuttia. Vastaajan oikeudenkäyntiavustaja oli oikeutettu saamaan yleisen oikeusavun ja maksuttoman oikeudenkäynnin palkkioperusteista annetun asetuksen 4 §:n 1 momentin mukaisen 1 800 markan palkkion alle kolme tuntia kestäneestä pääkäsittelystä 11.10.
- Kun 23.10.2000 pidetty istunto oli ollut aikaisemman pääkäsittelyn jatkamista, ei avustajalla enää ollut tuolta osin oikeutta saada palkkiota samalla perusteella, vaan palkkio tuolta alle tunnin kestäneeltä osalta määräytyi mainitun asetuksen 6 §:n mukaan ja oli tässä tapauksessa 500 markkaa. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Reino Keinonen, Sakari Pasila ja Markku Marko. Valmistelija Pirjo Haaja. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Oikeudenkäyntiavustajalle myönnettiin valituslupa. Hän pyysi, että avustajantehtävästä hovioikeudessa valtion varoista maksettu palkkio korotetaan hovioikeudessa 23.10.2000 pidetyn pääkäsittelyn osalta 500 markasta 1 800 markkaan lisättynä arvonlisäveron määrällä. Virallinen syyttäjä ilmoitti, ettei hän anna asiassa vastausta. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut Yleisestä oikeusavusta annetun lain mukainen yksityinen avustaja, joka oli oikeustieteen kandidaatti, avusti hovioikeudessa toimitetussa pääkäsittelyssä rikosasian vastaajaa. Hovioikeus aloitti pääkäsittelyn 11.10.2000, mutta todistajan poissaolon vuoksi käsittelyä lykättiin ja sitä jatkettiin 23.10.
- Pääkäsittelyn lopussa vastaajan oikeudenkäyntiavustaja pyysi, että hänelle maksetaan valtion varoista palkkioksi avustajantehtävästään hovioikeudessa kummankin käsittelyn osalta 1 800 markkaa lisättynä arvonlisäveron määrällä. Yleisen oikeusavun ja maksuttoman oikeudenkäynnin palkkioperusteista annetun asetuksen 4 §:n 1 momentin (359/1998) mukaan palkkio avustamisesta asian suullisessa käsittelyssä tuomioistuimessa on 1 800 markkaa, kun käsittely matkoineen kestää enintään kolme tuntia. Saman asetuksen 6 §:ssä (359/1998) puolestaan säädetään, että muissa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa toimenpiteissä, kuten valitusten ja vastausten laatimisessa muutoksenhakutuomioistuimeen, palkkio määrätään ajankäytön perusteella. Tuntipalkkio on 500 markkaa. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys enää siitä, maksetaanko vastaajan oikeudenkäyntiavustajan palkkio 23.10.2000 pidetyn vajaan tunnin kestäneen pääkäsittelyistunnon osalta edellä mainitun asetuksen 4 §:n 1 momentin vai, kuten hovioikeus oli tehnyt, 6 §:n nojalla. Kysymyksessä olevassa asiassa hovioikeuden pääkäsittely alkoi 11.10.2000 ja sitä jatkettiin lykkäyksen jälkeen 23.10.
- Palkkion tulee kummallakin kerralla kattaa työ ja ajanhukka, joka koostuu valmistautumisesta asian ajamiseen, esiintymisestä hovioikeudessa sekä matkoihin kuluneesta ajasta. Korkeimman oikeuden tulkinnan mukaan asiassa on järjestetty, kun pääkäsittely oli alunperin tarkoitettu yksipäiväiseksi, kaksi edellä mainitun asetuksen 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua suullista käsittelyä. Tämän vuoksi asetuksen mukainen palkkio vastaajan oikeudenkäyntiavustajalle avustajantehtävästään hovioikeudessa on kummankin pääkäsittelyistunnon osalta erikseen vaaditut 1 800 markkaa lisättynä arvonlisäveron määrällä. Päätöslauselma Hovioikeuden tuomiota muutetaan. Valtion varoista maksetaan vastaajan oikeudenkäyntiavustajalle avustajantehtävästään hovioikeudessa palkkioksi hovioikeuden määräämän palkkion lisäksi 1 300 markkaa vastaavat 218,64 euroa sekä sille arvonlisäveron määrän 48,10 euroa. Muilta osin hovioikeuden tuomio jää pysyväksi. Asian ovat ratkaisseet presidentti Leif Sevón sekä oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Kari Raulos (eri mieltä), Mikko Tulokas ja Mikael Krogerus (eri mieltä). Esittelijä Sami Myöhänen. Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot Oikeusneuvos Krogerus: Oikeudenkäyntiavustaja on yleisestä oikeusavusta annetun lain mukaisena yksityisenä avustajana avustanut hovioikeudessa toimitetussa pääkäsittelyssä rikosasian vastaajaa. Hovioikeus aloitti pääkäsittelyn 11.10.2000, mutta lykkäsi sitä todistajan poissaolon vuoksi 23.10.2000 pidettyyn jatkoistuntoon. Käsittelyn päättyessä vastaajan oikeudenkäyntiavustaja pyysi, että hänelle maksetaan valtion varoista palkkioksi avustajantehtävästä edellä mainittujen kahden enintään kolme tuntia kestäneen pääkäsittelyistunnon kummankin osalta 1 800 markkaa arvonlisäveroineen. Yleisen oikeusavun ja maksuttoman oikeudenkäynnin palkkioperusteista annetun asetuksen 4 §:n 1 momentin (359/1998) mukaan palkkio avustamisesta asian suullisessa käsittelyssä on 1 800 markkaa, jos käsittely matkoineen kestää enintään kolme tuntia. Siltä osin kuin suullinen käsittely matkoineen kestää kauemmin, palkkio on sanotun pykälän 2 momentin mukaan asetuksen 6 §:n mukainen eli 500 markkaa tunnilta. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys sitä, maksetaanko vastaajan oikeudenkäyntiavustajan palkkio 23.10.2000 pidetyn vajaan tunnin kestäneen suullisen käsittelyn osalta asetuksen 4 §:n 1 momentin vai, kuten hovioikeus on tehnyt, 6 §:n nojalla. Katson asetuksen 4 §:n 1 momenttiin sisältyvän määräyksen 1 800 markan suuruisesta palkkiosta tarkoittavan asiakohtaista kertakorvausta sellaisissa pienehköissä asioissa, joissa suullinen käsittely voidaan tavallisesti saattaa päätökseen varsin lyhyessä ajassa. Pääsääntöisesti korvaus avustamisesta suullisessa käsittelyssä tuomioistuimessa on kuitenkin määrättävä ajan käytön perusteella. Tällöin jokaiselta tunnilta on periaatteessa maksettava saman suuruinen korvaus, jonka määrään ei vaikuta se, miten monta tuntia suullinen käsittely kestää ja kuinka monena päivänä sitä joudutaan jatkamaan. Hovioikeudella on siten ollut lailliset perusteet päätyä siihen, että 23.10.2000 pidetty istunto on ollut aikaisemmin aloitetun pääkäsittelyn jatkamista ja määrätä palkkio tältä osin sanotun 6 §:n mukaan. Kun asetuksen 4 §:n säännösten mukaan korvaus on suoritettava myös matka-ajalta ja kun hovioikeus on saattanut vastaajan oikeudenkäyntiavustajan sille antamasta laskusta havaita, ettei hän ollut veloittanut erikseen korvausta matka-ajalta vaan vain palkkion enintään kolme tuntia kestäneestä esiintymisestä hovioikeudessa, hovioikeuden ei olisi tässä tilanteessa tullut määrätä vastaajan oikeudenkäyntiavustajalle palkkiota vain suullisen käsittelyn keston perusteella, vaan sen olisi tullut lisäksi tiedustella oikeudenkäyntiavustajalta matka-ajan korvaamisperusteita. Sen vuoksi katson, että ennen asian ratkaisemista vastaajan oikeudenkäyntiavustajalta on vaadittava selvitys siitä, missä määrin häneltä on kulunut matka-aikaa kysymyksessä olevan tehtävän suorittamista varten. Enemmistön ottaessa pääasian välittömästi ratkaistavakseen arvioin muun selvityksen puuttuessa, että suullinen käsittely matkoineen Lahdesta Kouvolaan ja takaisin Lahteen on kestänyt kolme tuntia. Vastaajan oikeudenkäyntiavustajalla on siten oikeus saada 23.10.2000 pidetyn suullisen käsittelyn osalta korvaus yhteensä kolmelta tunnilta asetuksen 6 §:n mukaisesti. Harkitsen sen vuoksi oikeaksi siten muuttaa hovioikeuden ratkaisua, että määrään vastaajan oikeudenkäyntiavustajalle maksettavaksi hovioikeuden määräämän korvauksen lisäksi 1 000 markkaa vastaavat 168,19 euroa sekä sille arvonlisäveron määrän 37 euroa. Oikeusneuvos Raulos: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Krogerus.