KKO/2003/21

2003 false KKO:2003:21 Työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 16 §:n 1 momentin mukaista ylityövapaalta maksettavaa palkkaa laskettaessa otettiin huomioon merimiesten vuosilomalain 13 §:n 1 momentin mukaisesti ylityövapaan alkuun ja loppuun sijoittuneet vapaapäivät. Ylityövapaalta maksettavaan palkkaan vaikuttivat myös kolmivuorotyössä työvuorolistan mukaan säännöllisesti toistuvat pyhä-, ilta- ja yötyölisät. Ks. KKO:1995:151 L työajasta kotimaanliikenteen aluksissa 16 § Merimiesten vuosilomaL 13 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Asian tausta A oli työskennellyt merimieslain 1 §:n mukaisessa toistaiseksi voimassa olleessa työsopimussuhteessa Tieliikelaitoksen edeltäjän Tielaitoksen lautta-aluksilla. A:n tekemä ylityö oli korvattu hänelle vapaa-aikana. Tieliikelaitos oli maksanut A:lle ylityön korvauksena annetulta vapaa-ajalta (ylityövapaa) palkan, jossa ei ollut otettu huomioon ylityövapaan alkuun tai loppuun liittyviä muita vapaapäiviä eikä A:lle maksettuja pyhä-, ilta- ja yötyölisiä. A:n kanne Helsingin käräjäoikeudessa A vaati Tieliikelaitoksen velvoittamista suorittamaan saamatta jääneitä ylityövapaan palkkasaatavia korkoineen vuodelta 1995 15 807,07 markkaa, vuodelta 1996 16 313,73 markkaa, vuodelta 1997 14 202,20 markkaa ja ajalta 1.

1. - 31.5.1998 5 940,98 markkaa. A lausui kanteessaan, että ylityövapaan palkka piti laskea merimiesten vuosilomalain 13 §:n 1 momentin mukaisesti siten, että ylityövapaapäivien ja näihin liittyvien muiden vapaapäivien lukumäärällä kerrottiin keskimääräinen päiväpalkka. Tieliikelaitos oli sanotun lainkohdan vastaisesti ylityövapaan palkkaa laskiessaan jättänyt huomioimatta ylityövapaan alkuun tai loppuun sijoittuneet muut vapaapäivät, jolloin lain mukainen korvaus näiltä vapaapäiviltä oli jäänyt saamatta. A lausui edelleen, että merimiesten vuosilomalain 13 §:n 2 ja 3 momentin mukaan keskimääräinen päiväpalkka saatiin jakamalla kuukausipalkka tai keskimääräinen kuukausiansio 30:llä ja kertomalla näin saatu tulos kertoimella 1,
2. Kuukausipalkkaan tai keskimääräiseen kuukausiansioon sisältyivät kiinteät lisät ja vähintään kuukauden ajalta työn laadun mukaan maksetut korotukset. A:lle maksetut pyhä-, ilta- ja yötyölisät olivat lainkohdassa tarkoitettuja lisiä, jotka oli sisällytettävä kuukausipalkkaan keskimääräistä päiväpalkkaa laskettaessa. Mainitut lisät oli otettu huomioon myös A:n vuosiloman palkkaa laskettaessa. Tieliikelaitoksen vastaus Tieliikelaitos kiisti kanteen. Tieliikelaitos totesi muun muassa, että lautat olivat liikenteessä 24 tuntia vuoden jokaisena päivänä. Lisäksi lauttojen henkilöstö kävi päivittäin töissä asunnoistaan käsin eli toisin kuin merenkulussa yleensä oli käytäntönä. Kotimaanliikenteen työaikalakia valmisteltaessa ei ollut kiinnitetty erityistä huomiota lautoilla ja losseilla harjoitettavaan keskeytymättömään kolmivuorotyöhön. Siten näitä seikkoja ei ollut huomioitu myöskään laissa. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä Tieliikelaitoksen lautoilla ja losseilla viikkovapaat sijoittuivat kaikille viikonpäiville. Näitä säännöllisesti toistuvia viikkovapaita ei voitu rinnastaa vuosilomaan. Tieliikelaitos ilmoitti suorittaneensa korotettua palkkaa niiltä lauantailta ja sunnuntailta, jotka sijoittuivat ylityövapaiden väliin, sekä silloin, kun ylityövapaa kattoi koko viikon. Muutoin Tieliikelaitokseen kohdistetut vaatimukset 18 prosentilla korotetusta palkasta lauantailta ja sunnuntailta ylityövapaan yhteydessä eivät olleet sen noudattaman vakiintuneen käytännön, vuosilomakäytännön eikä lain mukaisia. Missään tapauksessa pyhä-, ilta- ja yötyölisiä ei tullut sisällyttää kuukausipalkkaan ylityövapaapäivien palkkaa laskettaessa. Käräjäoikeuden tuomio 23.12.1999 Käräjäoikeus lausui, että työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 16 §:n mukaan saman lain 13 ja 14 §:ssä tarkoitettua ylityön korvauksena annettavaa vapaa-aikaa annettaessa oli soveltuvin osin noudatettava mitä merimiesten vuosilomalaissa oli säädetty vuosilomapalkan laskemisesta ja maksamisesta. Merimiesten vuosilomalain 13 §:n mukaan työntekijälle oli maksettava vuosiloman ja näin ollen vastaavasti vuorokautisen sekä viikottaisen ylityön korvauksena annettavan vapaa-ajan palkka, joka saatiin kertomalla hänen keskimääräinen päiväpalkkansa lomapäivien ja lomaan liittyvien muiden vapaapäivien määrällä. Keskimääräinen päiväpalkka laskettiin jakamalla kuukausipalkka, tai milloin kuukausipalkkaa ei ollut määrätty, lomanmääräytymiskauden keskimääräinen kuukausiansio kolmellakymmenellä sekä kertomalla näin saatu tulos kertoimella 1,
3. Käräjäoikeus katsoi, että työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 16 §:n maininta soveltuvin osin vaati tulkitsemaan säännöksiä lähtökohtaisesti samalla tavoin ylityövapaan ja vuosiloman palkkaa laskettaessa ja maksettaessa silloin kuin se oli mahdollista. Riidatonta oli, että Tieliikelaitos oli maksanut vuosiloman palkan A:lle merimiesten vuosilomalain 13 §:n mukaisesti niin, että vuosiloma-aikaan katsottiin kuuluvaksi loman alkuun tai loppuun sijoittuneet lauantait ja sunnuntait. Lisäksi käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että vuosiloman palkkaa laskettaessa kuukausipalkkaan oli sisällytetty myös pyhä-, ilta- ja yötyölisät. Perusteita määrätä ylityövapaan palkka eri tavalla kuin vuosiloman palkka ei ollut esitetty. Käräjäoikeus katsoi, että myös A:n ylityövapaan palkka oli laskettava ja maksettava merimiesten vuosilomalain 13 §:n ja Tieliikelaitoksen vuosilomapalkan maksamisessa noudattaman käytännön mukaisesti. Sille seikalle, että ylityövapaan maksamisen riidanalainen käytäntö oli jatkunut Merenkulkulaitoksen ja Tieliikelaitoksen piirissä jo vuosia, ei käräjäoikeus antanut merkitystä, koska kysymys oli työntekijän suojaksi säädetystä lainsäädännöstä, koska yksittäinen työntekijä ei ollut voinut saamansa palkkakuitin perusteella selvittää palkkansa laskentatapaa ja koska työnantaja- ja tekijäosapuolet eivät olleet tätä käytäntöä hyväksyneet. Vallinnut käytäntö ei ollut siten saanut tapaoikeudellista asemaa. Käräjäoikeus velvoitti Tieliikelaitoksen suorittamaan A:lle kanteessa vaaditut palkkasaatavat. Asian on ratkaissut käräjätuomari Kari Kiesiläinen. Helsingin hovioikeuden tuomio 27.9.2001 Tielaitos valitti hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Hellevi Niemelä, Veli Hokkanen ja Tapani Koskimäki. Esittelijä Jussi Sippola. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA Tieliikelaitokselle myönnettiin valituslupa. Tieliikelaitos vaati, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja kanne hylätään. A vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut Ylityön korvauksena annettavaa vapaa-aikaa (ylityövapaa) koskevan työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 16 §:n mukaan vapaa-aikaa annettaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä merimiesten vuosilomalaissa on säädetty vuosilomapalkan laskemisesta ja maksamisesta. Vuosilomapalkan laskemista koskevan merimiesten vuosilomalain 13 §:n mukaan työntekijän vuosiloman ajalta maksettava palkka lasketaan kertomalla hänen keskimääräinen päiväpalkkansa lomapäivien ja lomaan liittyvien muiden vapaapäivien määrällä. Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan jakamalla työntekijän kuukausipalkka tai, milloin kuukausipalkkaa ei ole määrätty, lomanmääräytymiskauden keskimääräinen kuukausiansio kolmellakymmenellä sekä kertomalla näin saatu tulos kertoimella 1,
4. Vuosilomapalkan perusteena olevaa keskimääräistä kuukausiansiota määrättäessä luetaan palkkaan kuuluvaksi suhteessa lomanmääräytymiskauden pituuteen kaikki kiinteät lisät ja korotukset, jotka työn laadun mukaan on tänä kautena maksettu vähintään kuukauden ajalta ylityöajalta maksettavaa tai maksetuksi katsottavaa palkkaa lukuun ottamatta. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 1995:151 katsonut, että työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 16 §:n 1 momentin mukainen ylityövapaalta maksettava palkka lasketaan merimiesten vuosilomalain 13 §:n mukaisesti. Tuossa ratkaisussa on ollut kysymys alan työehtosopimuksessa mainitun viirirahan huomioon ottamisesta ylityö- ja vastiketuntipalkkoja laskettaessa ja mainitun kertoimen 1,18 käyttämisestä. Nyt on kysymys ensiksi siitä, millä tavoin ylityövapaan palkkaa laskettaessa sovelletaan merimiesten vuosilomalain 13 §:ää siltä osin kuin siinä vuosilomapalkkaa laskettaessa määrätään otettavaksi huomioon vuosilomapäivien lisäksi myös vuosilomavapaisiin liittyvät muut vapaapäivät. Kanteessa on lähdetty siitä, että mukaan on otettava sekä ylityövapaiden keskelle että ylityövapaan alkuun tai loppuun sijoittuvat muut vapaapäivät. Tieliikelaitos taas on katsonut, että mukaan otetaan vain ylityövapaan keskelle sijoittuvat muut vapaapäivät. Merimiesten vuosilomalain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 180/1983 vp. s. 12) vuosilomapalkan laskemista koskeviin säännöksiin ei ehdotettu muutoksia, vaan ne otettiin esitykseen sellaisinaan tuolloin voimassa olleesta vuoden 1975 merimiesten vuosilomalaista. Sen 11 §:n 1 momentin mukaan työntekijälle on vuosiloman ajalta maksettava palkka, joka saadaan kertomalla hänen keskimääräinen päiväpalkkansa lomapäivien ja lomaan liittyvien muiden vapaapäivien määrällä. Tämän lain säätämiseksi annetussa hallituksen esityksessä (HE 205/1974 vp. s. 4) loma-aikaan katsottiin tällöin kuuluvan myös loman alkuun tai loppuun sattuvat sunnuntait ja muut vapaapäivät. Edellä todetusta on pääteltävissä, että merimiesten vuosilomalain tarkoituksena tältä osin on loman alkuun ja loppuun liittyvien muiden vapaapäivien ottaminen mukaan loma-ajan palkkaa laskettaessa. Kun Korkeimman oikeuden mainitun ratkaisun mukaan palkka ylityövapaan ajalta määräytyy merimiesten vuosilomalain 13 §:n mukaisesti, tulee ylityövapaan ajalta maksettavaa palkkaa määrättäessä ottaa mukaan myös ylityövapaan alkuun ja loppuun sijoittuvat muut vapaapäivät. Asiaa ei ole, huomioon ottaen voimassa olevien lainsäännösten sisältö, perusteita arvioida toisin silläkään perusteella, että jatkuvassa kolmivuorotyössä työajan, ylityövapaiden ja muiden vapaiden rytmittyminen poikkeaa selvästi tilanteesta, jossa vuosilomaan liittyy muita vapaapäiviä. Toiseksi asiassa on kysymys siitä, otetaanko ylityövapaalta maksettavan palkan laskemisen perusteena olevaa keskimääräistä päiväpalkkaa määritettäessä huomioon maksetut pyhä-, ilta- ja yötyölisät. Tämä kysymys ratkeaa sen mukaan, ovatko nuo lisät merimiesten vuosilomalain 13 §:n 3 momentissa tarkoitettuja keskimääräisen päiväpalkan määräytymiseen vaikuttavia keskimääräistä kuukausiansiota laskettaessa huomioon otettavia kiinteitä lisiä. Voimassa olevaa merimiesten vuosilomalakia säädettäessä nojauduttiin pääosin aikaisemmasta eli vuoden 1975 merimiesten vuosilomalaista ilmeneviin periaatteisiin. Tämä koski myös vuosilomapalkan laskemista koskevia säännöksiä. Vuoden 1975 lain säätämiseen johtaneesta hallituksen esityksestä (205/1974 vp. s. 1) ilmenee, että lakia säädettäessä lähtökohtana oli vuosilomalainsäädännön yleinen periaate, jonka mukaan loma-ajan palkan tuli vastata vähintään työajan palkkaa. Pyhä-, ilta- ja yötyölisien huomioon ottamista lomapalkkaa laskettaessa tuleekin tarkastella tuon periaatteen valossa. A:n työ on ollut kolmivuorotyötä, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat tietyin aikavälein. Kun mainittuihin lisiin oikeuttava työ toistuu säännöllisesti työvuorolistan mukaan, niiden on perusteltua katsoa kuuluvan osana A:n normaaliin palkkaukseen. Sen vuoksi A:lle maksettuja pyhä-, ilta- ja yötyölisiä on pidettävä merimiesten vuosilomalain 13 §:n 3 momentissa tarkoitettuina kiinteinä lisinä, jotka on otettava huomioon vuosilomapalkkaa maksettaessa. Näin ollen ne on otettava huomioon myös ylityövapaan ajalta maksettava palkkaa laskettaessa. Tieliikelaitos on katsonut, että ylityövapaan ajalta maksettavan palkan laskemistavasta oli laitoksen piirissä muotoutunut vakiintunut käytäntö, jota olisi voitu muuttaa vain lakia muuttamalla tai työehtosopimuksella. Työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 22 §:n 1 momentin mukaan työntekijälle lain mukaan kuuluvia etuja ei voida sopimuksella vähentää. Pykälän 2 momenttia on muutettu 1.7.1996 voimaan tulleella lailla (409/1996) niin, että työ- tai virkaehtosopimuksella voidaan sopia toisin muun ohessa siitä, mitä lain 16 §:ssä säädetään. Selvitystä siitä, että tällainen työehtosopimus olisi tehty, ei ole esitetty. Tieliikelaitoksessa noudatetulla vakiintuneella käytännöllä ei lain pakottavuudesta todetun vuoksi ole asiassa merkitystä. Perusteita päätyä alempien oikeuksien tuomioiden lopputuloksesta poikkeavaan ratkaisuun ei siten ole. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Kati Hiden, Mikael Krogerus, Pasi Aarnio ja Juha Häyhä. Esittelijä Petteri Mikkola.