momentin mukaan, jos velallinen harjoittaa elinkeinotoimintaa osakeyhtiön johtoon kuuluvana osakkeenomistajana, velkajärjestelyn piiriin kuuluvana velkana ei pidetä velallisen takaussitoumukseen perustuvaa velkaa, mikäli takaus on annettu mainitun yhtiön velasta. Koska hakija oli jatkanut samaa elinkeinotoimintaa osakeyhtiössä sen johtoon kuuluvana henkilönä, hänen yhtiön veloista antamansa takaussitoumukset eivät kuuluneet velkajärjestelyn piiriin. Kun A:n velkajärjestelyn piiriin kuuluvien velkojen määrä oli 88 942,93 markkaa, ja maksuohjelmaehdotuksen mukaan A:n maksuvara viiden vuoden maksuohjelmalla 163 235,68 markkaa, hän kykeni kohtuullisen ajan kuluessa suoriutumaan veloistaan. A ei siten ollut maksukyvytön eikä velkajärjestelylle ollut lain 9 §:ssä tarkoitettuja edellytyksiä. Tämän vuoksi käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen. Asian on ratkaissut käräjätuomari Minna Leikas. Rovaniemen hovioikeuden päätös 6.6.2002 A valitti hovioikeuteen, joka lausui seuraavan. Yritystoiminta ja sen jatkaminen A ja hänen velkajärjestelyä myös hakenut veljensä olivat harjoittaneet vuodesta 1980 elinkeinotoimintaa Rakennustekninen toimisto X Oy:ssä. He olivat omistaneet yhtiön osakkeet ja käyttäneet siinä päätösvaltaa. Yhtiö oli toiminut rakennusalalla ja harjoittanut lähinnä maanrakennustoimintaa sekä myös vientiä. Yhtiön liikevaihto oli ollut 1990-luvun alkupuolella noin 50 miljoonaa markkaa. Yhtiö oli pystynyt hoitamaan velvoitteitaan 1990-luvun alkupuolella alkaneeseen lamaan saakka ja sen toiminta oli päätynyt konkurssiin 4.9.
§:n 1 momentin soveltuvuus Osakeyhtiön velat jäivät velkajärjestelyn ulkopuolelle, koska velallinen ei ollut niistä henkilökohtaisesti vastuussa. Osakeyhtiön puolesta annettujen takaussitoumusten osalta oli
§:n 1 momentissa säädetty, että jos velallinen harjoittaa elinkeinotoimintaa osakeyhtiön johtoon kuuluvana osakkeenomistajana, velkajärjestelyn piiriin kuuluvana velkana ei pidetä velallisen takaussitoumukseen perustuvaa velkaa, mikäli takaus on annettu mainitun yhtiön velasta. Asiassa oli tältä osin kysymys siitä, voitiinko säännöstä soveltaa myös elinkeinotoimintaa tosiasiallisesti harjoittavaan osakeyhtiön johtoon kuuluvaan henkilöön, joka ei ollut samalla yhtiön osakkeenomistaja. Lain esitöissä (HE 183/1992 vp s. 76 ja HE 180/1996 vp s. 53) säännöksen tarkoitusta ei ollut erityisesti käsitelty. Kuitenkin esitöissä oli todettu, että säännöksen perusteella velkajärjestelyn ulkopuolelle jäävät sellaiset velat, joista toimiva yhtiö on ensisijaisesti vastuussa. Säännöksen tarkoitus ilmeisesti osaltaan liittyi pienyrityksille suunnattujen luottojen saatavuuteen. Luotonantajan näkökulmasta omistajayrittäjän velkajärjestely saattoi vaarantaa luoton takaisinmaksun. Säännöstä lienee tarkoitettu sovellettavaksi etenkin omistajayrittäjiin, joilla oli aktiivinen ja merkittävä rooli sekä yhtiön omistajina että yhtiön juoksevassa toiminnassa ja joiden työpaikka ja jatkuva tulonmuodostus oli keskeisesti osakkeiden omistuksen varassa. Asiassa oli sinänsä ilmeistä, että A:n kysymyksessä olevat hänen osakeyhtiöiden veloista antamiinsa takaussitoumuksiin perustuvat velat jäisivät velkajärjestelyn ulkopuolelle siinä tapauksessa, että hän omistaisi Veljekset X Oy:n osakkeet tai osan niistä. A ja hänen kanssahakijana oleva veljensä olivat jatkaneet aikaisemmin Rakennustekninen toimisto X Oy:ssä myös osakkeenomistajina harjoittamaansa elinkeinotoimintaa Veljekset X Oy:ssä. Veljekset X Oy:n osakkeet omistivat hakijoiden lähipiiriin kuuluvat sukulaiset, joiden todellista osuutta yhtiön toiminnassa oli pidettävä lähinnä vain muodollisena. Ilmeistä oli, että Veljekset X Oy:n omistus oli järjestelty velkojen vuoksi sukulaisten nimiin, jotta hakijat olivat voineet jatkaa siinä entistä elinkeinotoimintaansa yhtiötä muodollisesti omistamatta. Velkajärjestely ei ollut tarkoitettu eikä se soveltunut edelleen harjoitettavaan yritystoimintaan liittyvien ongelmien ja velkojen selvittelyyn. Hovioikeuden käsityksen mukaan tästä olisi kysymys, jos A:n todellinen osuus Veljekset X Oy:n toiminnassa huomioon ottaen hänen yhtiöiden veloista antamiinsa takaussitoumuksiin perustuvat velat kuuluisivat velkajärjestelyn piiriin. Tähän nähden asiaa ei voitu ratkaista pelkästään sen perusteella, omistiko A myös muodollisesti Veljekset X Oy:n osakkeita. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että edellä mainittua säännöstä tuli voida sen sanamuodosta huolimatta soveltaa laajentavasti niin, että tässä tapauksessa kysymyksessä olevat takaussitoumuksiin perustuvat velat eivät kuuluneet velkajärjestelyn piiriin. A:n velat ja velkajärjestelyn edellytykset A:n velat olivat maksuohjelmaehdotuksen mukaan yhteensä 22 238 704,57 markkaa. Maksuohjelmaehdotuksessa oli Rakennustekninen toimisto X Oy:n veloista annettuihin takaussitoumuksiin perustuvien velkojen määrä yhteensä 18 174 647,84 markkaa ja Veljekset X Oy:n veloista annettuihin takaussitoumuksiin perustuvien velkojen määrä yhteensä 3 735 000 markkaa. Henkilökohtaisten velkojen määrä oli yhteensä 329 056,73 markkaa. A:n kaikkien velkojen edellä mainittu yhteismäärä ja maksuohjelmaehdotuksen mukaiset 5 011 markan nettotulot kuukaudessa huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että A oli muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. A oli siten velkajärjestelylain 9 §:ssä ja 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla maksukyvytön. Velkajärjestelylle oli myös lain 9 §:n 2 kohdassa tarkoitetut painavat perusteet. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella voitiin arvioida, ettei A kohtuudella kyennyt parantamaan maksukykyään voidakseen selviytyä mainituista veloistaan aiheutuvista menoista. Koska lisäksi oli ilmeistä, ettei A vastattavana olevien kaikkien velkojensa yhteismäärä huomioon ottaen kyennyt noudattamaan ehdotettua maksuohjelmaa, jossa hänen maksuvaransa oli 2 400,20 - 3 352,55 markkaa kuukaudessa, hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteen uuden maksuohjelman laatimista ja vahvistamista varten, ellei velkajärjestelylle ollut muuta estettä. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Simo Simola, Seppo Karvonen ja Auli Vähätörmä. Esittelijä Markku Laine. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja että hänelle vahvistetaan 7.8.2001 laaditun maksuohjelmaehdotuksen mukainen maksuohjelma. Toissijaisesti A vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen maksuohjelman vahvistamiseksi niin, että ainoastaan Veljekset X Oy:n vastuista annettuihin takaussitoumuksiin perustuvat velat jätetään velkajärjestelyn ulkopuolelle ja että maksuohjelma muutoin vahvistetaan 7.8.2001 laaditun maksuohjelmaehdotuksen mukaisena. C&A Finland Oy vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä. OP-Rahoitus Oy ei käyttänyt sille varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut A on hovioikeuden päätöksessä selostetulla tavalla harjoittanut elinkeinotoimintaa Rakennustekninen toimisto X Oy:n johtoon kuuluvana osakkeenomistajana. Yhtiön tultua asetetuksi konkurssiin hän on työskennellyt Veljekset X Oy:ssä, jonka toimitusjohtaja ja hallituksen varsinainen jäsen hän on, ja jonka osakkeet omistavat hänen läheisensä. A on antanut Rakennustekninen toimisto X Oy:n veloista takaussitoumuksia, joihin perustuvien velkojen yhteismäärä maksuohjelmaehdotuksen mukaan on 18 174 647,84 markkaa, ja Veljekset X Oy:n veloista takaussitoumuksia, joihin perustuvia velkoja maksuohjelmaehdotuksessa on yhteensä 3 735 000 markkaa. Asiassa on ensinnä kysymys siitä, onko A Veljekset X Oy:ssä harjoittanut elinkeinotoimintaa
§:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla, vaikka hän ei omistakaan yhtiön osakkeita. Toiseksi kysymys on siitä, onko A Veljekset X Oy:ssä jatkanut aikaisemman elinkeinotoimintansa harjoittamista niin, että tähän käynnissä olevaan elinkeinotoimintaan liittyvinä velkoina olisi pidettävä myös Rakennustekninen toimisto X Oy:n vastuiden perusteella syntyneitä velkoja.
§:n 1 momentin soveltuvuus
§:n 1 momentin mukaan, jos velallinen harjoittaa elinkeinotoimintaa osakeyhtiön johtoon kuuluvana osakkeenomistajana, velkajärjestelyn piiriin kuuluvana velkana ei pidetä velallisen takaussitoumukseen perustuvaa velkaa, mikäli takaus on annettu mainitun yhtiön velasta. A työskentelee veljensä tavoin Veljekset X Oy:ssä, jossa hän on johtavassa asemassa. A:n työpaikka ja jatkuva tulonmuodostus ovat tämän hänen johtamansa yhtiön toiminnan varassa. A:n läheiset, jotka omistavat yhtiön osakkeet, eivät osallistu yhtiön johtamiseen. Velkajärjestelylain 7 luvun säännösten tarkoitus on, että velkajärjestely voidaan toteuttaa vain elinkeinonharjoittajan yksityisvelkojen osalta. Elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja ei sen sijaan velkajärjestelyssä järjestellä. Ottaen huomioon A:n johtava asema Veljekset X Oy:ssä ja se, että yhtiön osakkeiden omistus kuuluu hänen läheisilleen, Korkein oikeus katsoo, että A:n Veljekset X Oy:n vastuista antamiin takaussitoumuksiin perustuvien velkojen sisällyttäminen hänen velkajärjestelynsä piiriin merkitsisi tosiasiassa hänen parhaillaan harjoittamastaan yritystoiminnasta aiheutuvien velkojen järjestelyä yksityishenkilön velkajärjestelyssä, mikä olisi lain tarkoituksen ja sen järjestelmän vastaista. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, kuten hovioikeuskin, että
§:n 1 momenttia tulee tässä tapauksessa sen sanamuodosta huolimatta tulkita niin, että Veljekset X Oy:n vastuista annettuihin takaussitoumuksiin perustuvat velat eivät kuulu A:n velkajärjestelyn piiriin. Yritystoiminnan jatkaminen Kuten edellä on todettu, velkajärjestelylain elinkeinonharjoittajaa koskevat 7 luvun säännökset merkitsevät, ettei velkajärjestelyssä järjestellä velallisen elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja ja ettei velkajärjestely näin koidu yritystoimintaa rahoittaneiden velkojien vahingoksi. Tätä periaatetta ilmentävät osaltaan myös ratkaisut KKO 1995:168 ja 2000:80. Harkitessaan tältä pohjalta, onko A Veljekset X Oy:ssä jatkanut saman elinkeinotoiminnan harjoittamista kuin Rakennustekninen toimisto X Oy:ssä, Korkein oikeus on kiinnittänyt huomiota seuraaviin seikkoihin. Rakennustekninen toimisto X Oy:n toiminta on päättynyt täysimittaiseen konkurssimenettelyyn, jossa yhtiön velat ja vastuut on selvitetty ja jossa annetun konkurssituomion mukaan kukin velkoja on saanut hänelle kuuluvan maksuosuuden saatavastaan. Tuossa yhteydessä A ja hänen veljensä ovat kaikkien Rakennustekninen toimisto X Oy:n päärahoittajien kanssa neuvoteltuaan tehneet siihen halukkaiden rahoittajien kanssa rahoitussopimuksen, jonka mukaisesti Veljekset X Oy on vapaaehtoisella kaupalla ostanut Rakennustekninen toimisto X Oy:n konkurssipesältä Veljekset X Oy:n tarvitseman kaluston, ja jossa velkojien edun turvaamiseksi on myös määritelty A:n ja hänen veljensä yhtiöstä nostaman palkan suuruus. Velkojien edut on siten tasapuolisesti otettu huomioon sekä Rakennustekninen toimisto X Oy:n toimintaa konkurssimenettelyssä lopetettaessa että Veljekset X Oy:n toimintaa käynnistettäessä. Näissä olosuhteissa ei merkitystä ole niillä seikoilla, että uuden yrityksen toiminta on aloitettu Rakennustekninen toimisto X Oy:n konkurssiin asettamisen aikoihin sekä aluksi samoissa toimitiloissa ja toiminimellä, johon on otettu osa aiemman yhtiön toiminimestä. Ottaen lisäksi huomioon, että Veljekset X Oy on keskittynyt Rakennustekninen toimisto X Oy:n kannattavan toiminnan jatkamiseen ja että yritystoiminnan jatkaminen on ollut A:lle ja hänen veljelleen ainoa keino työllistyä ja hyödyntää aikaisemmin hankkimaansa ammattitaitoa, Korkein oikeus katsoo, ettei Veljekset X Oy:ssä tapahtuvassa elinkeinotoiminnassa ole kysymys aikaisemman toiminnan jatkamisesta velkajärjestelylaissa tarkoitetulla tavalla. A:n Rakennustekninen toimisto X Oy:n veloista antamiin takaussitoumuksiin perustuvat, maksuohjelmaehdotuksen velat C1-C15 kuuluvat siten hänen velkajärjestelynsä piiriin. Hovioikeuden ratkaisua asian palauttamisesta käräjäoikeuteen ei ole perusteltua muuttaa. Päätöslauselma Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Velkajärjestelyn piiriin otettavien velkojen osalta on otettava huomioon edellä Korkeimman oikeuden perusteluissa lausuttu. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Riitta Suhonen, Kari Raulos, Mikko Tulokas ja Liisa Mansikkamäki. Esittelijä Lea Nousiainen.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.