KKO/2004/27

2004 false KKO:2004:27 Toimitusmiehet keskeyttivät halkomistoimituksen kiinteistönmuodostamislain 179 §:n 2 momentin nojalla siihen asti, kunnes aluetta koskeva rantayleiskaava olisi vahvistettu. Kysymys siitä, oliko käsillä sellainen asiavirhe, jonka vuoksi päätös voitiin toimitusinsinöörin esityksestä poistaa. (Ään.) KML 179 § 2 mom KML 271 § KML 275 § KML 280 a § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Asian tausta Toimitusmiehet olivat Sysmän kunnan Nuoramoisten kylässä sijaitsevaa tilaa X halottaessa 29.5.2001 kesken toimituksen tekemässään päätöksessä todenneet, että tilaa koskevasta sovintojaosta ei ollut katsottava sovitun ja että kiinteistönmuodostamislain 49 §:n 2 momentin tarkoittamaa kohtuullisuutta ei voitu vielä arvioida, koska tilan arvoon merkittävästi vaikuttava rantayleiskaavoitus oli kesken ja osakkaitten näkemykset kaavan sisällöstä poikkesivat suuresti toisistaan. Tätä kohtuullisuutta voitiin arvioida vasta kaavan vahvistamisen jälkeen. Tämän vuoksi toimitusmiehet olivat päättäneet keskeyttää toimituksen käsittelyn, kunnes rantayleiskaava oli laillistunut. Päätöksestä oli annettu valitusosoitus, mutta siitä ei ollut valitettu. Toimitusinsinöörin esitys Halkomistoimituksen toimitusinsinööri pyysi maaoikeutena toimivaan Hämeenlinnan käräjäoikeuteen 3.10.2002 toimittamassaan esityksessä, että maaoikeus kiinteistönmuodostamislain 280 a §:n nojalla kumoaisi toimitusmiesten tekemän, lainvoiman saaneen päätöksen. Perusteluinaan toimitusinsinööri esitti, että keskeyttämisasia näytti tulleen puutteellisesti käsitellyksi ja että asiassa annetussa lausunnossa esitetyin perustein toimitusta näyttäisi voitavan jatkaa kaavan laillistumista odottamatta. Asianosaisten kuuleminen esityksestä Tilan halkomisosakkaista A oli toimitusinsinöörille toimittamassaan lausunnossa katsonut, että asian käsittelyä tulisi jatkaa. Osakkaat B ja C vastustivat maaoikeuteen toimittamassaan lausunnossa toimitusinsinöörin esitystä. Hämeenlinnan käräjäoikeuden maaoikeutena antama päätös 13.11.2002 Maaoikeus katsoi, että yleiskaavan vahvistaminen saattoi viedä pitkän ajan, jopa vuosia. Halkomisen edellytykset oli säädetty kiinteistönmuodostamislain 34 §:ssä. Laissa ei ollut määräystä siitä, että halkomistoimitus tulisi keskeyttää ja odottaa yleiskaavan lainvoimaisuutta. Kyseessä ei ollut oikeudellinen este halkomisen loppuunsaattamiselle. Se seikka, että yleiskaavaa ei ollut vahvistettu, vaikutti toimituksessa sovellettavaan jakotapaan mutta ei sen edellytyksiin. Kun toimitusinsinööri oli esittänyt toimituksen jatkamista ja kun toimitus oli virheellisellä perusteella keskeytetty, maaoikeus kiinteistönmuodostamislain 179 §:n 2 momentin, 232 §:n 1 momentin 4 kohdan ja 2 momentin, 275 §:n 2 momentin sekä 243 §:n 1 ja 2 momentin nojalla määräsi, että toimitus voitiin ottaa uudelleen käsiteltäväksi odottamatta yleiskaavan vahvistamista. Asian on ratkaissut maaoikeustuomari Martti Amberla. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA B:lle ja C:lle myönnettiin valituslupa. B ja C vaativat valituksessaan, että Korkein oikeus kumoaisi maaoikeuden päätöksen tai palauttaisi asian maaoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. A vastasi valitukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut

1. Toimitusmiehet olivat keskeyttäneet halkomistoimituksen kiinteistönmuodostamislain 179 §:n 2 momentin nojalla, koska mainitun lain 49 §:n 2 momentissa tarkoitettua nautinnan kohtuullisuutta ei ollut mahdollista arvioida ennenkuin vireillä ollut rantayleiskaavan laatiminen oli saatu päätökseen. Toimitusmiesten keskeytyspäätös on tullut lainvoimaiseksi, kun siitä ei ole valitettu. Maaoikeus on sittemmin valituksenalaisessa päätöksessään toimitusinsinöörin esityksestä määrännyt, että toimitus voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi odottamatta rantayleiskaavan vahvistamista. Maaoikeuden mukaan keskeneräinen kaavoitus ei ole oikeudellinen este halkomisen loppuunsaattamiselle.
2. Korkein oikeus toteaa, että toimitusmiesten soveltama kiinteistönmuodostamislain 179 §:n 2 momentti tarkoittaa sellaisia tilanteita, joissa toimituksen suorittamiselle asetetut edellytykset eivät täyty, mutta on nähtävissä, että edellytyksissä oleva puutteellisuus voi korjautua. Tällaisessa tilanteessa toimitus voidaan pykälän 1 momentissa säädetyn sillensä jättämisen sijasta keskeyttää, jos joku asianosainen sitä vaatii tai jos keskeyttäminen on muutoin tarkoituksenmukaista. Toimituksen keskeyttämistä koskevaan ratkaisuun voidaan lain 232 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla hakea erikseen muutosta jo toimituksen kestäessä.
3. Halottavia tiluksia koskevat kaavamääräykset ja kaavoitushankkeet voivat sinänsä olla toimituksen suorittamiseen ja sen aineelliseen lopputulokseen vaikuttavia olennaisia seikkoja. Kysymys ei kuitenkaan ole halkomistoimituksen oikeudellisista edellytyksistä eikä toimitusmiesten siten olisi tullut keskeyttää halkomista soveltamansa lainkohdan nojalla. Sen sijaan toimitusmiehillä olisi ollut mahdollisuus tarvittaessa lykätä asian käsittelyä, kunnes kaavoituksellinen tilanne olisi selvinnyt.
4. Tutkiessaan ja ratkaistessaan toimitusinsinöörin vaatimuksen keskeytyspäätöksen kumoamisesta maaoikeus on perustanut ratkaisunsa kiinteistönmuodostamislain 22 luvun säännöksiin toimituksessa havaitun asiavirheen korjaamisesta. Sellaisesta on lain 271 §:n mukaan kysymys muun muassa silloin, kun toimituksessa tehty päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen.
5. Toimitusmiesten ratkaisu, jolla toimitus on asian käsittelyn lykkäämisen sijasta keskeytetty soveltamalla kiinteistönmuodostamislain 179 §:n 2 momenttia, ei kuitenkaan muodosta sellaista asiavirhettä, johon voitaisiin soveltaa kiinteistönmuodostamislain 271 §:n mukaista asiavirheen korjaamista koskevaa menettelyä. Maaoikeuden ei näin ollen olisi tullut antaa määräystä virheen korjaamisesta ja toimituksen ottamisesta uudelleen käsiteltäväksi. Päätökseen, jolla toimitus keskeytettiin, olisivat asianosaiset voineet hakea muutosta.
6. A on vastauksessaan toimittanut Korkeimpaan oikeuteen tiedon, jonka mukaan Sysmän kunnanvaltuusto on nyttemmin päättänyt jättää halkomisen kohteena olevan tilan X vireillä olevan rantayleiskaavan ulkopuolelle. Halkomistoimitukseen liittyvä kaavoitustilanne näyttää siten muuttuneen, millä saattaa olla merkitystä toimitusmiesten harkitessa toimituksen jatkamista. Päätöslauselma Maaoikeuden päätös kumotaan. Toimitusmiesten päätös jää voimaan. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Lauri Lehtimaja (eri mieltä), Eeva Vuori, Pauliine Koskelo ja Pasi Aarnio. Esittelijä esittelijäneuvos Matti Sepponen (mietintö). Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto Esittelijäneuvos Sepponen: Mietintöni vastaa Korkeimman oikeuden ratkaisua muuten, mutta perustelujen osalta mietintöni kuuluu: Toimitusmiesten ja maaoikeuden ratkaisut
7. Toimitusmiehet olivat keskeyttäneet halkomistoimituksen kiinteistönmuodostamislain 179 §:n 2 momentin nojalla, koska mainitun lain 49 §:n 2 momentissa tarkoitettua nautinnan kohtuullisuutta ei ollut mahdollista arvioida ennenkuin vireillä ollut rantayleiskaavan laatiminen oli saatu päätökseen. Toimitusmiesten keskeytyspäätös on tullut lainvoimaiseksi, kun siitä ei ole valitettu.
8. Maaoikeus on valituksenalaisessa päätöksessään toimitusinsinöörin kiinteistönmuodostamislain 275 §:n 2 momentin ja 280 a §:n nojalla tekemästä esityksestä määrännyt, että toimitus voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi odottamatta rantayleiskaavan vahvistamista. Maaoikeuden mukaan keskeneräinen kaavoitus ei ole oikeudellinen este halkomisen loppuunsaattamiselle eikä halkomistoimitusta olisi siten pitänyt tällä perusteella keskeyttää.
9. Maaoikeus on perustanut ratkaisunsa kiinteistönmuodostamislain 22 luvun säännöksiin toimituksessa havaitun asiavirheen korjaamisesta. Sellaisesta on lain 271 §:n mukaan kysymys muun muassa silloin, kun toimituksessa tehty päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen. Keskeytyspäätöksen poistaminen
10. Asiassa on nyt kysymys siitä, perustuiko toimitusmiesten keskeytyspäätös kiinteistönmuodostamislain 271 §:ssä tarkoitettuun ilmeisen väärään lain soveltamiseen, eli oliko käsillä tässä lainkohdassa tarkoitettu asiavirhe, jonka perusteella toimitusmiesten päätös oli poistettavissa.
11. Kiinteistönmuodostamislain 53 §:n 2 momentin mukaan kiinteistöt on pyrittävä halkomisessa muodostamaan siten, että muodostamisessa otetaan huomioon myös lain 36 §:ssä tarkoitetulle ranta-alueelle laadittava rantayleiskaava. Kaavoitus on siten halkomistoimituksen lopputulokseen vaikuttava seikka. Kaavoituksen vireilläolo ei sinänsä estä halkomisen toimittamista, mutta tulevan kaavoituksen tulisi kuitenkin olla jakoehdotuksen lähtökohtana. On myös selvää, että tuleva kaavoitus saattaa olennaisesti vaikuttaa halottavan kiinteistön ja sen jako-osien arvoon. Jonkinasteinen tieto tulevasta kaavoituksesta on siis tarpeen, jotta halkominen voidaan asianmukaisesti suorittaa.
12. Toimitusmiehillä on luonnollisesti harkintavaltaa siinä, onko halkomista syytä tapauskohtaisesti lykätä lopputuloksen kannalta keskeisten mutta samalla vaikeasti ennustettavien kaavoitusratkaisujen odottamiseksi. Tällainen lykkäys tulisi kuitenkin toteuttaa niin, ettei asian käsittelyn jatkaminen sen johdosta esty, jos kaavan odotuksesta muodostuisi yllättävän pitkä tai jollei lopullisten kaavoitusratkaisujen odottaminen muusta syystä enää olisi tarkoituksenmukaista.
13. Toimitusmiehet ovat tässä tapauksessasoveltaneet kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi kiinteistönmuodostamislain 179 §:n 2 momenttia. Mainittu säännös tarkoittaa sellaisia tilanteita, joissa ei ole tarkoituksenmukaista jättää aloitettua toimitusta 179 §:n 1 momentin mukaisesti sikseen, kun on nähtävissä, että toimituksen suorittamisen edellytyksissä oleva puutteellisuus voi korjautua (ks. HE 227/1994 vp s. 64). Tällaisessa tilanteessa toimitus voidaan sillensä jättämisen sijasta keskeyttää, jos joku asianosainen sitä vaatii tai jos keskeyttäminen on muutoin tarkoituksenmukaista. Toimituksen keskeyttämistä koskevaan ratkaisuun voidaan lain 232 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla hakea erikseen muutosta jo toimituksen kestäessä.
14. Tulevista kaavoitusratkaisuista aiheutuva epävarmuus ei vielä sinänsä merkitse sitä, että halkomistoimituksen suorittamiselta puuttuisivat laissa säädetyt edellytykset. Keskeytysmenettelyä ei siten ole tarkoitettu käytettäväksi nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa. Toimitusmiesten on joka tapauksessa viran puolesta arvioitava kiinteistönmuodostamislain 49 §:n 2 momentissa tarkoitettu nautinnan kohtuullisuus, vaikka arvion tekeminen saattaakin käsillä olevissa olosuhteissa olla vaikeaa. Arvioita tehdessään heidän on hankittava kohteesta arviointiin vaikuttavat tiedot ja tällöin käytettävä kussakin tilanteessa siihen soveltuvia tarkoituksenmukaisia keinoja. Tässä tapauksessa toimitusmiehet ovat nähneet tarpeelliseksi jäädä ensin odottamaan tietoa tulevista kaavoitusratkaisuista. Asianmukainen menettelytapa tällaisessa tilanteessa olisi ollut asian käsittelyn lykkääminen. Tämä ratkaisu olisi mahdollistanut tarvittaessa myös sen, että halkomistoimitusta olisi asian niin vaatiessa voitu heti joustavasti jatkaa.
15. Toimitusmiesten ratkaisu, jossa toimitus on asian käsittelyn lykkäämisen sijasta keskeytetty soveltamalla kiinteistönmuodostamislain 179 §:n 2 momenttia, ei kuitenkaan ole perustunut sellaiseen ilmeisen väärään lain soveltamiseen, jota tarkoitetaan kiinteistönmuodostamislain 271 §:ssä. Kysymys ei siten ole ollut sellaisesta asiavirheestä, johon voitaisiin soveltaa asiavirheen korjaamista koskevaa menettelyä. Maaoikeuden ei näin ollen olisi tullut antaa määräystä toimituksen ottamisesta uudelleen käsiteltäväksi. Päätökseen, jolla toimitus keskeytettiin, olisivat asianosaiset edellä mainituin tavoin voineet hakea muutosta.
16. A:n vastauksessaan antaman ilmoituksen mukaan Sysmän kunnanvaltuusto on nyttemmin päättänyt jättää halkomisen kohteena olevan tilan X vireillä olevan rantayleiskaavan ulkopuolelle. Halkomistoimitukseen liittyvä kaavoitustilanne näyttää siten muuttuneen, millä saattaa olla merkitystä toimitusmiesten harkitessa toimituksen jatkamista. Oikeusneuvos Lehtimaja: Hyväksyn mietinnön.