2004 false KKO:2004:61 Puolustajaksi määrätyn asianajajan toimisto sijaitsi harvaanasutulla alueella käräjäoikeuden tuomiopiirissä mutta eri paikkakunnalla kuin tuomioistuimen istuntopaikka. Kysymys p

§:ssä ja 16 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään avustajan palkkioista ja korvauksista. Mainitun 15 §:n 1 momentin (105/1998) mukaan avustajalla on oikeus saada valtion varoista kohtuullinen palkkio työstään ja ajanhukasta sekä korvaus tarpeellisista kuluistaan. Palkkiota ja kulujen korvausta määrättäessä on niiden määrään vaikuttavana seikkana otettava huomioon muun muassa se, onko ollut erityisiä syitä määrätä avustaja tuomioistuinpaikkakunnan ulkopuolelta. Yleisen oikeusavun ja maksuttoman oikeudenkäynnin palkkioperusteista annetun asetuksen (359/1998, jäljempänä palkkioasetus) 4 §:n 4 momentissa (352/2001) on puolestaan määrätty, että matka-ajalta ei määrätä palkkiota, jos asia käsitellään avustajan omalla tuomioistuinpaikkakunnalla. 3. Maksuttomasta

§:n 1 momentin esitöistä ilmenee, että avustajaksi olisi pääsääntöisesti määrättävä tuomioistuinpaikkakunnalla vakinaisesti asianajoa harjoittava lakimies. Jos avustajaksi määrätään muualta kuin tuomioistuinpaikkakunnalta oleva lakimies, palkkio maksettaisiin ottamatta huomioon tämän matkaan kulunutta aikaa, paitsi jos olisi erityisiä syitä korvata myös matkaan kulunut ajanhukka (HE 185/1992 vp s. 2 - 3). Sääntelyn tarkoituksena siis on, että ainoastaan muualla kuin tuomioistuinpaikkakunnalla toimivalla avustajalla on oikeus saada palkkio matka-ajalta ja ainoastaan silloin, kun hänen määräämiselleen avustajaksi on ollut esimerkiksi asian laadun vuoksi erityisiä syitä. 4. Joensuun käräjäoikeuden istuntopaikat ovat Joensuun lisäksi Ilomantsissa, Kiteellä, Outokummussa ja Tohmajärvellä. Asianajaja A:n päätoimisto sijaitsee Polvijärvellä noin 45 kilometrin päässä Joensuusta. Lisäksi hänellä on sivutoimistot Liperissä ja Outokummussa. Toimistojen sijaintiin nähden A:n on katsottava harjoittavan vakinaisesti asianajoa Joensuun käräjäoikeudessa ja siten maksuttomasta

§:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tuomioistuinpaikkakunnalla toimivana asianajajana. Palkkioasetuksen 4 §:n 4 momentin säännös näyttäisi siis johtavan siihen, että A:lla ei olisi oikeutta saada palkkiota matka-ajaltaan.

1. Käräjäoikeuksien tuomiopiirien laajentamisen ja istuntopaikkojen vähentämisen takia erityisesti harvaanasutuilla alueilla tuomioistuimessa vakinaisesti asianajoa harjoittavan asianajajan toimisto saattaa sijaita kaukanakin tuomioistuimen istuntopaikasta. Jotta ihmiset olisivat oikeudenhoidossa tosiasiallisestikin yhdenvertaisia, on tärkeää, että asianajopalveluja on saatavilla mahdollisimman laajasti maan eri osissa ja myös paikkakunnilla, jotka tuomiopiirien laajuuden vuoksi sijaitsevat kaukana istuntopaikoista. Tähän nähden palkkioasetuksen 4 §:n 4 momenttia ei sen sanamuodosta huolimatta ole syytä tulkita siten, että kenelläkään tuomioistuimessa yleisesti asianajoa harjoittavalla hänen toimistonsa sijaintipaikasta riippumatta ei olisi oikeutta matka-ajalta maksettavaan palkkioon. Johtopäätös
2. A:n harvaanasutulla alueella pitämän päätoimiston ja käräjäoikeuden Joensuun istuntopaikan välinen matka on noin 45 kilometriä ja matka-aika on A:n ilmoituksen mukaan noin tunti. Matka-ajan pituus huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo, että A:lla edellä lausutun perusteella on oikeus palkkioon matka-ajalta käräjäoikeuden pääkäsittelyyn kuten myös Joensuussa toimitettuun esitutkintaan. Tästä seuraa, että myös A:n matkakulut on korvattava. Maksettavat palkkiot ja korvattavat kulut
3. A:lla on oikeus saada valtion varoista palkkio matka-ajalta puolustajantehtävistä esitutkinnassa sunnuntailta 6.1.2002 kahdelta tunnilta laskun mukaisesti 200 euroa, 9.1.2002 tunnilta 67 euroa, 10.1.2002 kahdelta tunnilta 134 euroa ja 14.1.2002 kahdelta tunnilta 134 euroa sekä matka- ajalta käräjäoikeuden pääkäsittelyyn 26.8.2002 kahdelta tunnilta 134 euroa eli yhteensä 669 euroa lisättynä arvonlisäveron määrällä. Vaatimukset yli 67 euron tuntipalkkioista sunnuntaita lukuunottamatta hylätään lakiin perustumattomina ja vaatimus matka-ajan korvaamisesta 10.1.2002 kaksi tuntia ylittävältä osalta hylätään, koska A ei ole esittänyt selvitystä siitä, että useampi matka saman päivän aikana olisi ollut tarpeen tehtävän hoitamiseksi.
4. Muilta osin Korkein oikeus hyväksyy hovioikeuden palkkioratkaisun.
5. A:lla on oikeus saada korvaus matkakuluista 9.1.2002 90 kilometriltä, 10.1.2002 90 kilometriltä ja 14.1.2002 45 kilometriltä eli yhteensä 85,50 euroa lisättynä arvonlisäveron määrällä. Vaatimus matkakulujen korvaamisesta 10.1.2002 90 kilometriä ylittävältä osalta hylätään, koska A ei ole esittänyt selvitystä siitä, että useampi matka saman päivän aikana olisi ollut tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Päätöslauselma Hovioikeuden tuomiota muutetaan. Valtion varoista maksetaan asianajaja A:lle palkkioksi puolustajantehtävästä käräjäoikeudessa käräjäoikeuden ja hovioikeuden määräämien palkkioiden lisäksi 669 euroa ja korvaukseksi matkakuluista 85,50 euroa eli yhteensä 754,50 euroa sekä arvonlisäveron määrä 165,99 euroa, kaikkiaan 920,49 euroa. Määrät jäävät B:n taloudelliset olot huomioon ottaen valtion vahingoksi. Muilta osin hovioikeuden tuomio jää pysyväksi. Asian ovat ratkaisseet presidentti Leif Sevón ja oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Gustav Bygglin, Pertti Välimäki ja Juha Häyhä. Esittelijä Marja Kekäläinen.