2004 false KKO:2004:79 Lasten asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa hovioikeudelle oli toimitettu selvitys lasten ja heidän vanhempiensa olosuhteista. Selvitykseen oli liitetty lasten mielipiteiden selvittämistä koskeva muistio ja toisen vanhemman perheolosuhteita käsittelevä lausunto. Hovioikeus, joka ei antanut liitteitä tiedoksi asianosaisille, jätti ne huomioon ottamatta katsoen, ettei niillä ollut vaikutusta asiaa ratkaistaessa. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla hovioikeuden olisi pitänyt toimittaa myös liitteet tiedoksi asianosaisille. ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Asian käsittely Rauman käräjäoikeudessa A oli vaatinut, että hänen ja B:n neljä yhteistä alaikäistä lasta määrätään asumaan hänen luonaan, ja B, että kolme nuorinta lasta määrätään asumaan hänen luonaan. Käräjäoikeus oli hankkinut lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n mukaisen selvityksen. Käräjäoikeuden päätös 16.8.2001 Käräjäoikeus määrätessään lapset A:n ja B:n sopimalla tavalla näiden yhteiseen huoltoon määräsi kolme nuorinta lasta asumaan A:n luona. Käräjäoikeuden päätöksessä annettiin lisäksi määräyksiä lasten ja isän tapaamisista ja luonapidosta sekä isän elatusvastuusta. Asian ovat ratkaisseet notaari Minnimari Saari ja lautamiehet. Asian käsittely Turun hovioikeudessa B valitti hovioikeuteen toistaen vaatimuksensa lasten asumisen osalta. Toissijaisesti hän vaati muutoksia käräjäoikeuden määräämään tapaamisoikeuteen. Hovioikeus oli pyytänyt sosiaalilautakunnalta uuden selvityksen siitä, millaiset ovat kolmen nuorimman lapsen sekä heidän vanhempiensa nykyiset asumiseen ja tapaamisoikeuteen vaikuttavat olosuhteet. Sosiaalilautakunta toimitti hovioikeuteen selvityksen, johon oli liitetty muistio lasten mielipiteiden selvittämisestä ja lausunto A:n perheolosuhteista. Sosiaalilautakunta esitti toivomuksenaan, että muistio ja lausunto jäävät salassapidettävinä vain hovioikeuden käyttöön. Hovioikeus ei antanut selvityksen liitteitä tiedoksi asianosaisille. Hovioikeuden päätös 5.6.2003 Hovioikeus jätti käsittelyratkaisussaan sosiaalilautakunnan selvityksen liitteet huomioon ottamatta, koska niillä ei ollut vaikutusta asiaa ratkaistaessa. Pääasiassa hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä lasten asumisen osalta. Tapaamisoikeudesta annettuja määräyksiä hovioikeus muutti A:n ja B:n sopimalla tavalla. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pertti Liesivuori, Pertti Kajanen ja Sirpa Saarnilehto. Esittelijä Mika Koivunen. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA B:lle myönnettiin valituslupa. Hän vaati esittämillään perusteilla, että lapset määrätään asumaan hänen luonaan. Lisäksi hän totesi, ettei hänellä ollut ollut mahdollisuutta arvioida sitä, olivatko sosiaalilautakunnan lausunnon liitteistä ilmenevät tiedot sellaisia, että niillä ei hovioikeuden ilmoittamin tavoin olisi ollut vaikutusta asiaa ratkaistaessa. A vastasi valitukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut
- B:n valituksen perusteella Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, olisiko sosiaalilautakunnan hovioikeudelle toimittamat niin sanotun olosuhdeselvityksen liitteet, joiden pyydettiin jäävän salassa pidettävinä vain hovioikeuden käyttöön, tullut antaa tiedoksi asianosaisille. Hovioikeus on käsittelyratkaisussaan jättänyt liitteet huomiotta, koska niillä ei hovioikeuden mukaan ollut vaikutusta asiaa ratkaistaessa.
- Kysymyksessä ovat lasten mielipiteiden selvittämistä koskeva muistio ja A:n perheolosuhteita käsittelevä lausunto.
- Lasten mielipiteiden selvittäminen perustuu lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 11 §:ään, jonka mukaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on selvitettävä lapsen omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista. Pykälän 2 momentin mukaan mielipide on selvitettävä hienovaraisesti ja ottaen huomioon lapsen kehitysaste sekä siten, että tästä ei aiheudu haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa välisille suhteille. Sosiaalilautakunnan hovioikeudelle toimittamaan muistioon on lyhyesti kirjattu tuolloin 13-vuotiaan C:n ja 17-vuotiaan D:n näkemyksiä vanhempien avioerosta sekä C:n toivomus asumisjärjestelystä.
- Hovioikeudelle toimitettu, sosiaaliterapeutin ja lastensuojelun ennaltaehkäisevän perhetyön projektin projektisihteerin allekirjoittama lausunto kuvaa A:n ja hänen uuden aviomiehensä olosuhteita, uuden perheen jäsenten välisiä suhteita sekä B:n ja A:n yhteisten lasten asemaa vanhempien avioeron jälkeen. Lausunto on annettu lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa.
- Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (jäljempänä julkisuuslaki) 1 §:n 1 momentista ilmenevän pääperiaatteen mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jol-lei laissa erikseen toisin säädetä. Oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 9 §:n 1 momentista ilmenee, että samaa periaatetta noudatetaan myös oikeudenkäyntiaineiston osalta.
- Kysymyksessä olevat asiakirjat ovat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 ja 32 kohtien nojalla salassa pidettäviä. Kuitenkin julkisuuslain 11 §:n mukaan asianosaisella on oikeus saada asiaa käsittelevältä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Saman pykälän 2 momentissa luetellaan ne poikkeukset, joiden perusteella asianosaisella ei tätä oikeutta ole. Poikkeuksena mainitaan muun ohella asiakirja, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua. Saman pykälän 3 momentin mukaan tämä poikkeus ei kuitenkaan koske oikeudenkäynnin asianosaisen oikeutta saada tieto riita- tai rikosasian oikeudenkäyntiaineistoon kuuluvasta asiakirjasta.
- Asianmukainen käsittely tuomioistuimessa edellyttää, että tuomioistuimen ratkaisu perustuu vain sellaiseen aineistoon, joka on ollut oikeudenkäynnin asianosaisten tiedossa ja johon näillä on ollut tilaisuus myös perehtyä. Asianosaisilla onkin oikeus saada tieto tuomioistuimelle annetun asiakirjan sisällöstä, vaikka se julkisuuslain 24 §:n nojalla olisi salassa pidettävä, koska vain näin turvataan heille riittävä mahdollisuus osallistua oikeudenkäyntiin. Tämän muutoin salassa pidettävän oikeudenkäyntiaineiston asianosaisjulkisuuden edellytyksenä ei ole, että tuomioistuimen ratkaisu perustuu tuollaiseen aineistoon. Riittävää on jo se, että asiakirja voi tai on voinut vaikuttaa asian käsittelyyn ja ratkaisuun. Tähänkin nähden myös asianosaisilla eikä vain tuomioistuimella tulee olla mahdollisuus arvioida tuomioistuimelle toimitetun oikeudenkäyntiaineiston merkitystä asiassa.
- Hovioikeudelle annetuissa asiakirjoissa on kysymys sellaisista seikoista, joilla tyypillisesti on merkitystä tuomioistuimen päättäessä lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta. Aineisto on siten laadultaan sellaista, että se voi tai on voinut vaikuttaa asian käsittelyyn. Vasta perehdyttyään aineistoon asianosaiset voivat käyttää heille kuuluvaa oi-keutta muodostaa oma käsityksensä aineiston merkityksellisyydestä tai merkityksettömyydestä. Tämän vuoksi hovioikeus ei olisi saanut jättää antamatta nyt kysymyksessä olevia sosiaalilautakunnan selvityksen liitteitä tiedoksi asianosaisille. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sillä perusteella, että hovioikeus on käsittelyratkaisussaan jättänyt asiakirjat huomiotta. Päätöslauselma Hovioikeuden päätös kumotaan muulta paitsi B:n avustajalle maksetun palkkion osalta. Asia palautetaan hovioikeuteen, jonka tulee huomioon ottaen palauttamisen syy omasta aloitteestaan ottaa se uudelleen käsiteltäväkseen ja siinä laillisesti menetellä. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anja Tulenheimo-Takki, Gustaf Möller, Kati Hidén, Pasi Aarnio ja Juha Häyhä. Esittelijä Marjatta Berg.