KKO/2005/108

2005 false KKO:2005:108 Kysymys perintäyhtiön toimenpiteistä aiheutuneiden perintäkulujen korvausvelvollisuudesta riitaista vahingonkorvaussaatavaa koskevassa asiassa. L saatavien perinnästä 10 § Asian käsittely alemmissa oikeuksissa Kanne Tampereen käräjäoikeudessa Riistaportti Oy kertoi Helsingin Kaukokiito Oy - Helsingfors Fjärr-Express Ab:tä vastaan ajamassaan kanteessaan, että se oli 12.6.2001 antanut Helsingin Kaukokiito Oy:lle kuljetettavaksi rahtierän, joka käsitti yhteensä noin 350 kiloa elintarvikkeita. Kuljetettavaksi annetusta määrästä oli vain osa toimitettu perille ja rahdista noin 220 kiloa oli jäänyt kuljetusliikkeen terminaaliin, mistä se oli myöhemmin löytynyt pilaantuneena. Riistaportti Oy vaati, että Helsingin Kaukokiito Oy velvoitetaan suorittamaan sille ensisijaisesti rahdinkuljettajan vastuun ja törkeän huolimattomuuden perusteella vahingonkorvauksena pilaantuneesta rahtierästä 7 739 euroa korkoineen tai ainakin toissijaisesti rahdinkuljettajan vastuun perusteella 4 400 euroa korkoineen. Lisäksi Riistaportti Oy vaati perintäkuluina 677,12 euroa niinikään korkoineen. Helsingin Kaukokiito Oy kiisti kanteen perusteettomana. Yhtiö katsoi, että perintäkulut olivat tarpeettomia, koska kysymys ei ollut ollut normaalin laskun perimisestä, vaan alusta alkaen oli ollut selvää, että kysymyksessä oli riitainen vahingonkorvaussaatava. Käräjäoikeuden tuomio 6.6.2002 Käräjäoikeus katsoi tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että Helsingin Kaukokiito Oy ei ollut noudattanut riittävää huolellisuutta tavaraa kuljettaessaan ja että sen menettelyä oli osan tavarasta kadottua pidettävä törkeänä. Tiekuljetussopimuslain 38 §:n perusteella Helsingin Kaukokiito Oy ei voinut vedota niihin sanotun lain 5 luvun säännöksiin, jotka vapauttivat sen vastuusta tai rajoittivat vastuuta taikka siirsivät todistamisvelvollisuuden toiselle. Korvaus tavaran vähentymisestä oli suoritettava sanotun lain 32 §:n mukaan tavaran arvon mukaan, joka sillä oli kuljetettavaksi otettaessa paikkakunnalla, jossa se otettiin kuljetettavaksi. Riistaportti Oy:lle oli aiheutunut saatavansa perimisestä 677,12 euron suuruiset kulut. Helsingin Kaukokiito Oy oli velvollinen korvaamaan ne, koska sen kieltäytyminen korvauksen suorittamisesta oli johtunut vakuutusyhtiön kannanotosta. Riistaportti Oy:n toimenpidettä ei voitu pitää tarpeettomana. Mainituilla perusteilla käräjäoikeus velvoitti Helsingin Kaukokiito Oy:n suorittamaan Riistaportti Oy:lle vahingonkorvauksena pilaantuneesta tavarasta 6 185 euroa ja rahtikuluista 35,33 euroa eli yhteensä 6 220,33 euroa sekä asian johdosta aiheutuneina perintäkuluina 677,12 euroa, kumpikin määrä laillisine korkoineen. Asian on ratkaissut laamanni Reko Vilpas. Turun hovioikeuden tuomio 9.12.2003 Helsingin Kaukokiito Oy valitti hovioikeuteen ja vaati ensisijaisesti käräjäoikeuden tuomion kumoamista ja Riistaportti Oy:n vaatimusten hylkäämistä. Toissijaisesti Helsingin Kaukokiito Oy vaati, että sen vastuuta rajoitetaan tiekuljetussopimuslain 32 §:n 3 momentin mukaisesti 20 euroon vahingoittunutta tavarakiloa kohti ja että vaatimus perintäkuluista hylätään. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että Helsingin Kaukokiito Oy oli vastuussa sen terminaaliin jääneen tavaran pilaantumisesta, mutta että sen ei voitu tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsoa menetelleen törkeän huolimattomasti. Tavaran pilaantumisesta suoritettava korvaus määräytyi näin ollen tiekuljetussopimuslain 32 ja 34 §:ien perusteella. Korvaus oli 20 euroa pilaantunutta tavarakiloa kohti eli yhteensä 4 400 euroa. Riistaportti Oy:n perintäyrityksestä aiheutuneita kuluja ei voitu pitää tarpeettomina. Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota siten, että Helsingin Kaukokiito Oy:n Riistaportti Oy:lle maksettava vahingonkorvaus alennettiin 4 400 euroon. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Juhani Saarinen, Elise Suvanto ja Eeva Perho. Esittelijä Kirsti Avola. Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa Helsingin Kaukokiito Oy:lle myönnettiin valituslupa siltä osin kuin asiassa oli kysymys perintäkuluista. Helsingin Kaukokiito Oy vaati valituksessaan hovioikeuden tuomion kumoamista tältä osin ja perintäkuluja koskevan vaatimuksen hylkäämistä. Riistaportti Oy:n konkurssipesä vaati vastauksessaan valituksen hylkäämistä. Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut

1. Riistaportti Oy on käyttämälleen rahdinkuljettajalle, Helsingin Kaukokiito Oy:lle 29.6.2001 lähettämällään laskulla velkonut vahingonkorvaussaatavana 55 940 markkaa. Laskuun liitetyn selvityksen mukaan rahdinkuljettaja oli unohtanut terminaaliin osan lähetykseen kuuluvista riista- ja kalatuotteita käsittävistä pakkauksista sillä seurauksella, että tuotteet olivat pilaantuneet. Laskun määrä koostui pilaantuneiden elintarvikkeiden hinnasta arvonlisäveroineen. Riistaportti Oy:n selvityksessä on katsottu, että rahdinkuljettaja oli menetellyt törkeän huolimattomasti eikä sen vuoksi ollut oikeutettu rajoittamaan vastuutaan.
2. Laskun johdosta Helsingin Kaukokiito Oy on tehnyt vakuutusyhtiölleen 11.7.2001 päivätyn vahinkoilmoituksen. Vakuutusyhtiön otettua korvaamiseen kielteisen kannan rahdinkuljettaja on riitauttanut saatavan.
3. Riistaportti Oy on tämän jälkeen antanut perintäyhtiölle toimeksiannon korvauslaskun perimiseksi. Perintäyritykset ovat jääneet tuloksettomiksi rahdinkuljettajan kiistettyä saatavan.
4. Riistaportti Oy on kääntynyt asianajotoimiston puoleen. Asianajaja on 5.10.2001 päivätyllä perimiskirjeellään velkonut Helsingin Kaukokiito Oy:ltä suoritusta korvaussaatavaa koskevasta laskusta viivästyskorkoineen sekä perintä- ja asianajokuluineen. Seuraavana vaiheena on ollut haastehakemuksen jättäminen käräjäoikeudelle.
5. Käräjäoikeus on tuominnut korvauksen kanteen mukaisesti, mutta hovioikeus, jonka tuomio on jäänyt lainvoimaiseksi, ei ole katsonut rahdinkuljettajan tuottamusta törkeäksi, minkä vuoksi korvausmäärä on alennettu rahdinkuljettajan rajoitetun vastuun mukaiseksi.
6. Jäljellä oleva erimielisyys koskee sitä, onko riitautettua korvaussaatavaa ollut asianmukaista periä perintäyhtiön toimenpitein ja kuuluvatko näistä perintäyrityksistä aiheutuneet kustannukset Helsingin Kaukokiito Oy:n korvattavaksi.
7. Erääntyneen saatavan perintään sovelletaan saatavan syntyperusteesta riippumatta saatavien perinnästä annettua lakia. Nyt on kysymys sopimusrikkomukseen perustuvasta vahingonkorvaussaatavasta. Korvausvelvollisuus syntyy, kun vahinkoseuraus ilmenee. Tarvittaessa saatavan erääntyminen edellyttää korvausvaatimuksen esittämistä sekä selvitystä vaatimuksen perusteesta ja määrästä. Nämä edellytykset ovat täyttyneet jo ennenkuin saatava on siirretty perintätoimiston perittäväksi.
8. Saatavien perinnästä annetun lain 10 §:n mukaan velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuneet kohtuulliset kulut. Korvausvelvollisuus luonnollisesti edellyttää, että saatava on oikea ja että perintäkulut ovat aiheutuneet tarpeellisista ja tarkoituksenmukaisista toimenpiteistä. Oikeutta perintäkulujen korvaukseen ei ole, jos perinnässä käytetään hyvän perintätavan vastaista tai muutoin velallisen kannalta sopimatonta menettelyä.
9. Riistaportti Oy:n korvaussaatava on oikeudenkäynnissä todettu oikeaksi, joskin hovioikeus on alentanut vaadittua määrää arvioituaan tuottamuksen asteen toisin kuin velkoja ja käräjäoikeus. Kun Helsingin Kaukokiito Oy on kokonaan kiistänyt vaatimuksen eikä ole maksanut osaakaan laskusta, ei velotun määrän alentamisella ottaen huomioon myös alentamisen peruste ole merkitystä perintäkulujen korvausvelvollisuuden kannalta.
10. Hyvän perintätavan vastaisina voidaan pitää sellaisia toimenpiteitä, jotka jo etukäteen tiedetään tarpeettomiksi tai tuloksettomiksi. Jos on selvää, ettei laskua tulla ilman oikeudenkäyntiä maksamaan, perintäyhtiön palveluksiin ei ole aihetta turvautua, vaan asia on saatettava tuomioistuinkäsittelyyn.
11. Asiassa ei ole näytetty, että Helsingin Kaukokiito Oy olisi saatuaan korvauslaskun ja sen perustetta ja määrää koskevan selvityksen yksilöinyt ja perustellut kiistämisensä. Yhtiö ei ole liioin ilmoittanut, ettei se tule saatavaa maksamaan ilman oikeuden päätöstä. Näissä olosuhteissa Riistaportti Oy ei ole rikkonut hyvää perintätapaa antaessaan perintäyhtiölle toimeksiannon.
12. Mainituilla perusteilla Helsingin Kaukokiito Oy on velvollinen korvaamaan kyseiset perintäkulut. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anja Tulenheimo-Takki, Mikko Tulokas, Kari Kitunen, Pauliine Koskelo ja Juha Häyhä. Esittelijä Eeva-Liisa Sarvilinna-Heimonen.