2005 false KKO:2005:121 Velkajärjestelyhakemuksen liitteistä oli ilmennyt, että velalliseen oli vireillä olevassa oikeudenkäynnissä kohdistettu korvausvaatimuksia. Näihin perustuvaa velkaa ei kuitenka

§:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu tilanne, joka koskisi alunperin tuntematonta velkaa tai tavoittamatonta velkojaa. Kysymys oli 4 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta, koska A:han oli jo velkajärjestelyn alkaessa kohdistettu vaatimuksia. Maksuohjelmaa ei voitu pidentää kuin yksityisvelkojan hyväksi ja selvittäjän saatavan suorittamiseksi, eikä A ollut velvollinen maksamaan velkojilleen maksuvaransa ylittävää määrää. Mainituilla perusteilla hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Päivi Hirsikangas, Kim Fröman ja Erkki Reijonen. Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa X Oyj:lle ja Y Oy:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan X Oyj ja Y Oy toistivat hovioikeudessa esittämänsä vaatimuksen. A antoi pyydetyn vastauksen. Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut Asian tausta

1. Tampereen käräjäoikeuteen 2.5.2000 saapuneessa A:n velkajärjestelyhakemuksessa ei ole nimenomaisesti mainittu B:n mahdollista saatavaa A:lta. Hakemuksen liitteenä on tosin ollut haastehakemus, jonka mukaan B vaati A:lta kiinteistökauppaan liittyviä, perusteeltaan ja määrältään yksilöityjä korvauksia. Näihin korvausvaatimuksiin perustuvaa velkaa ei ole kuitenkaan sisällytetty maksuohjelmaehdotukseen eikä myöskään A:lle 7.9.2000 vahvistettuun maksuohjelmaan.
2. A on sittemmin Vaasan hovioikeuden 27.3.2003 antamalla lainvoiman saaneella tuomiolla velvoitettu suorittamaan B:lle edellä mainittuja korvauksia. Tämän vuoksi A on 17.6.2003 käräjäoikeuteen saapuneessa hakemuksessaan vaatinut hänelle vahvistetun maksuohjelman muuttamista siten, että siihen lisätään uutena velkana B:n saatava A:lta.
3. Alemmat oikeudet ovat suostuneet hakemukseen. Turun hovioikeus lausui, että asiassa oli kysymys

§:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta, jossa velan määrä tai velkojan oikeus oli vahvistettu toisenlaiseksi kuin millaisena se oli maksuohjelmassa otettu huomioon. X Oyj ja Y Oy ovat A:n velkojina valituksessaan Korkeimpaan oikeuteen kiinnittäneet huomiota siihen, että käräjäoikeus ei ollut maksuohjelmaa vahvistaessaan määrännyt velkajärjestelylain 28 §:n nojalla siitä, millä tavalla ja minkä suuruisena velka otetaan huomioon maksuohjelmassa. Sen vuoksi maksuohjelman muuttaminen oli valittajien mielestä mahdollista ainoastaan

§:n 1 momentin 3 kohdan nojalla. Ratkaistavana olevat kysymykset 4. Erimielisyys koskee ensinnäkin sitä, onko A:n korvausvelkaa pidettävä

§:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna tuntemattomana velkana vai 28 §:n 1 momentissa ja 44 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna, määrältään tai perusteeltaan epäselvänä velkana. Toiseksi on kysymys siitä, miten maksuohjelmaa on A:n tapauksessa muutettava ja miten velkojille tulevat jako-osuudet pitää laskea. Onko kysymyksessä tuntematon vai epäselvä velka? 5. Velkajärjestelylain 3 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan velkajärjestelyn piiriin kuuluvat kaikki velallisen velat, jotka ovat syntyneet ennen velkajärjestelyn alkamista, myös sellainen velka, jonka peruste tai määrä on ehdollinen tai riitainen taikka muusta syystä epäselvä. Velka on määrältään tai perusteeltaan epäselvä esimerkiksi siinä tapauksessa, että velallinen on kiistänyt häneen vireillä olevassa oikeudenkäynnissä kohdistetun, asianomaista velkaa koskevan korvausvaatimuksen joko määrältään tai perusteeltaan. Tällöin tuomioistuimen on 28 §:n nojalla määrättävä, minkä suuruisena velka otetaan huomioon maksuohjelmassa.

§:n 1 momentin 4 kohdan mukaan maksuohjelmaa voidaan myöhemmin velallisen hakemuksesta muuttaa, jos 28 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa velan määrä tai velkojan oikeus muuten vahvistetaan toisenlaiseksi kuin millaisena se on maksuohjelmassa otettu huomioon. 6. Velkajärjestelyn piiriin voi kuitenkin kuulua myös niin sanottuja tuntemattomia velkoja.

§:n 1 momentin 3 kohdan mukaan maksuohjelmaa voidaan velallisen hakemuksesta muuttaa siinäkin tapauksessa, että ohjelman vahvistamisen jälkeen ilmenee velkajärjestelyn piiriin kuuluva velka, joka ei ollut tiedossa maksuohjelmaa vahvistettaessa. Lain esitöiden (HE 183/1992 vp s. 74) mukaan tällaisella velalla tarkoitetaan esimerkiksi korvausvelkaa, jonka peruste on ollut olemassa jo velkajärjestelyn alkaessa mutta jota koskeva korvausvaatimus esitetään vasta maksuohjelman vahvistamisen jälkeen. Sillä, pidetäänkö uutta velkaa alun perin tuntemattomana vai ainoastaan määrältään tai perusteeltaan epäselvänä, voi olla merkitystä sen kannalta, miten maksuohjelma tulee muutettavaksi ja miten uudet jako-osuudet on laskettava. 7. A:n tapauksessa korvausvelvollisuuden peruste on ollut olemassa jo velkajärjestelyn alkaessa. Myös korvausvaatimus on esitetty jo ennen maksuohjelman vahvistamista. Velan on täytynyt olla

§:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla selvittäjän ja tuomioistuimen tiedossa maksuohjelmaa vahvistettaessa, ottaen huomioon, että velkajärjestelyhakemuksen liitteenä olleista asiakirjoista oli ilmennyt, että kiinteistökauppaa koskeva riita-asia oli vireillä ja että A:han oli siinä kohdistettu perusteeltaan ja määrältään yksilöityjä korvausvaatimuksia. Ehdollisuudestaan ja määrällisestä epäselvyydestään huolimatta tämä velka olisi ollut otettavissa velkajärjestelylain 28 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla maksuohjelmassa huomioon, koska A oli toimittanut sitä koskevat tiedot velkajärjestelyhakemuksensa liitteissä. 8. Asiassa ei ole edes väitetty, että A olisi velkajärjestelyä hakiessaan laiminlyönyt tuoda esille korvausvelan perusteena olevan oikeusriidan vireilläolon tai häneen siinä kohdistetut korvausvaatimukset. Se seikka, että näitä korvausvaatimuksia ei ole maksuohjelmaa vahvistettaessa otettu huomioon, ei voi aiheuttaa hänelle haitallisia oikeusvaikutuksia. Näin ollen

§:n 1 momentin 4 kohtaa on perusteltua tulkita niin, ettei maksuohjelman muuttamiseen tämän lainkohdan nojalla ole estettä pelkästään siitä syystä, ettei velkaa ole maksuohjelmassa nimenomaisesti mainittu. Puheena olevaa velkaa ei siten voida pitää

§:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna tuntemattomana velkana. Mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että kysymys on velkajärjestelylain 28 §:n 1 momentissa ja 44 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta velasta, joka on ollut maksuohjelmaa vahvistettaessa määrältään tai perusteeltaan epäselvä. Miten maksuohjelmaa tulee muuttaa? 9. Velkajärjestelylaissa ei ole nimenomaista säännöstä siitä, miten velkojille määrättävä jako-osuus lasketaan 44 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa. Velkajärjestelylain 31 §:n mukaan lähtökohtana on se, että tavallisille veloille on kullekin osoitettava yhtäläinen suhteellinen osuus velallisen maksuvarasta ja varallisuuden rahaksimuutosta saaduista varoista. Kun kysymys on maksuohjelmaa vahvistettaessa tiedossa olleesta velasta, on perusteltua menetellä sen suhteen samalla tavoin kuin olisi menetelty, jos velka olisi jo alun perin ollut maksuohjelmassa sen suuruisena kuin velan määräksi on sittemmin tuomioistuimessa lainvoimaisesti vahvistettu. Uuden velan huomioon ottaminen merkitsee tällöin muille veloille tulevan jako-osuuden vastaavaa pienentymistä.

§:n 2 momentin mukaan maksuohjelman muutos velkojien vahingoksi koskee kuitenkin vain niitä velkojia, joille ohjelman mukaan vielä tulisi suoritus. Päätöslauselma Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Lauri Lehtimaja, Gustav Bygglin ja Pasi Aarnio sekä määräaikainen oikeusneuvos Dan Frände. Esittelijä Satu Saarensola.