2005 false KKO:2005:23 Kysymys siitä, missä meriselitys oli

§:n nojalla annettava. (Ään.) Kysymys myös siitä, oliko merilain 18 luvun 11 §:n nojalla meriselityksen aikaisemmin suljetuin ovin antaneen aluksen edustajilla oikeus esittää kysymyksiä, kun saman merivahingon johdosta myöhemmin annettiin meriselitys toisen aluksen puolesta. MeriL 18 luku 7 § MeriL 18 luku 11 § Asian käsittely alemmissa oikeuksissa Meriselitys Turun merioikeudessa 11.12.2003 M/S Pegasos-niminen alus oli 13.11.2003 uponnut Helsingin edustalla Katajaluodon pohjoispuolella sen ollessa hinaamassa yhdessä erään toisen aluksen kanssa m/v MSC Hina -nimistä alusta satamaan Helsinkiin. M/S Pegasoksen päällikkö A oli 4.12.2003 ilmoittautunut Turun merioikeudelle meriselityksen antamista varten. Meriselityksen vastaanottamista koskeneessa merioikeuden istunnossa 11.12.2003 m/v MSC Hinan edustajat katsoivat, että meriselitys olisi tullut antaa Helsingin merioikeudessa, missä m/v MSC Hina oli antanut meriselityksensä 14.11.2003. Oikeuspaikkaa koskeva päätös Päätöksessään merioikeus lausui, että

§:n mukaan meriselitys annettiin sen paikkakunnan merioikeudelle, jossa tapahtuma oli sattunut tai johon alus tai sen päällikkö ensin saapuu. Tässä tapauksessa tapahtuma oli sattunut muualla kuin Turun merioikeuden tuomiopiirissä. Alus oli tapahtuman jälkeen käynyt Helsingissä ja jatkanut välittömästi ja alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Teijon telakalle Perniön kuntaan. Päällikkö oli niin ikään käynyt Helsingissä ja sen jälkeen saapunut kotiinsa Lietoon. Hakija oli pitänyt merilain mukaisena saapumispaikkakuntana aluksen osalta Perniön kuntaa ja päällikön osalta Lietoa. Merilain 18 luvun 11 §:n mukainen samanaikaisuusvaatimus ei enää voinut toteutua, vaikka meriselitys annettaisiin samassa oikeudessa kuin m/v MSC Hinan meriselitys oli annettu. Näin ollen ei ollut tämän perusteella estettä antaa meriselitys Turun merioikeudessa. Päällikkö oli käynyt Helsingissä vain "vaihtamassa kuivat vaatteet päälle". Alus oli käynyt Helsingissä ikään kuin hätäsatamassa jatkaen välittömästi telakalle Teijoon Perniön kuntaan. Oli kerrottu, että alustavan suunnitelman mukaan Helsingissä ei ollut ollut tarkoitus käydä lainkaan. Meriselitys oli päällikön annettavissa, jos hän vain katsoi sen aiheelliseksi. Päälliköllä oli siis eräänlainen määräämismahdollisuus tältä osin. Oli näin ollen kohtuudella katsottava, että oikeuspaikka pitkälti perustui hakijan tarpeisiin ja mahdollisuuksiin välttää turhia kustannuksia, jolloin säännösten rationaalinen tulkinta oli asetettava tiukan muodollisen tulkinnan edelle, varsinkin kun laki itsessään antoi tähän mahdollisuuden. Lisäksi oli huomioitava, että meriselitys ei edustanut oikeudenkäyntimenettelyä tyypillisimmillään, vaan menettelynä sitä voitiin pitää hakemuslainkäyttöön verrattavana menettelynä, jossa hakija selvittää juurta jaksain merellä tapahtunutta haveria. Tarkoituksenmukaisuusnäkökohdilla oli menettelyssä merkittävä painoarvo. Pegasos-alus oli turkulaisen varustamon hallinnoima alus, jonka toimipaikkana oli Turku. Hakija oli nimenomaisesti halunnut antaa meriselityksen Turun merioikeudessa. Näin ollen merioikeus katsoi, että meriselitys voitiin antaa Turun merioikeudessa meriselityksen tarkoitusta syrjäyttämättä. Kyselyoikeutta koskeva päätös A:n annettua meriselityksen m/v MSC Hinan edustajat pyysivät saada esittää kysymyksiä A:lle, mitä A vastusti. Tämän johdosta tekemässään päätöksessä merioikeus totesi, että tilaisuudessa ei ollut kysymys meriselityksen antamisesta m/v MSC Hinan osalta. Näin ollen tuon aluksen oikeudenomistajat eivät olleet asianosaisia Pegasos-aluksen päällikön antaessa meriselityksen. M/V MSC Hinan osalta oli aikaisemmin annettu meriselitys suljetuin ovin. Nyt kyseessä olevan meriselityksen antajalla ei tuolloin ollut ollut mahdollista esittää kysymyksiä tapahtuman johdosta. Kun lisäksi otettiin huomioon, että meriselitys ei ollut varsinaista oikeudenkäyntiä vaan hakemukseen perustuva päällikön itse antama selostus aiheutuneesta haverista, merioikeus katsoi, ettei MSC Hinan edustajilla tässä tapauksessa ollut, kun hakija sitä vastusti, kyselyoikeutta, mutta kylläkin asian seuraamisoikeus. Asian on ratkaissut käräjätuomari Folke Nyström. M/V MSC Hinan päällikkö B, aluksen varustamo Hina Naviera ja aluksen P & I vakuutuksenantaja West of England Shipowners Mutual Insurance Association Ltd kantelivat Turun hovioikeuteen. Turun hovioikeuden päätös 29.4.2004 Oikeuspaikka Hovioikeus hyväksyi merioikeuden käsityksen siitä, että saapumispaikan perusteella Turun merioikeus oli ollut

§:n 1 momentin mukainen saapumispaikan merioikeus. Kuten merioikeus oli todennut, ei meriselitystä kuitenkaan olisi voitu antaa samaan aikaan kuin m/v MSC Hinan meriselitys.

§:n 1 momentista ilmeni, kuten merioikeus oli todennut, ettei momentin ensimmäisestä virkkeestä ilmenevä pääsäännön mukainen oikeuspaikka ollut ehdoton. Asiassa ei ollut ilmennyt, että meriselityksen antopaikalla olisi ollut tässä asiassa sellainen merkitys, ettei meriselityksen tarkoitus tämän vuoksi ollut voinut toteutua. Merioikeus oli antanut perustellun ratkaisun siitä, miksi meriselitys voitiin antaa Turun merioikeudessa. Merioikeuden ratkaisua ei ollut pidettävä virheellisenä siinäkään tapauksessa, että A:n ja aluksen saapumispaikkana olisi ollut pidettävä Helsinkiä. Oikeuspaikkaa koskeva ratkaisu ei ollut sellainen, jonka vuoksi kantelu olisi antanut aiheen poistaa meriselityksen. Kyselyoikeutta koskeva ratkaisu Merilain 18 luvun 10 §:ssä säädettiin lähinnä oikeuden velvollisuudesta selvittää asia ja siitä, että läsnä oleville osapuolille oli annettava tilaisuus lausua kertomuksesta. Laista ei ilmennyt nimenomaisesti, että jollakin muulla taholla olisi oikeus esittää kysymyksiä. Koska kuitenkin läsnä olevilla osapuolilla oli oikeus antaa lausuma, oli luonnollista tulkita, että asian selvittämiseksi tällainen osapuoli voisi esittää myös kysymyksiä ainakin jossain muodossa. Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi merilain muuttamisesta (18/1966 vp s. 15) oli lausuttu, että kuulustelussa läsnä olevilla yksityisillä asiapuolilla oli oikeus puheenjohtajan välityksellä esittää kysymyksiä kuultaville henkilöille. Merioikeus oli evännyt kokonaan kyselyoikeuden todeten, että kantelijoilla oli ollut vain seuraamisoikeus. Kirjallisesta meriselityksestä ja A:n kertomuksesta merioikeudessa ilmeni, että A:n selityksen mukaan m/s Pegasoksen kaatuminen oli johtunut m/v MSC Hinan ohjauksen johdosta. Väite kuvasi merilain 8 luvun 6 §:ssä säädettyä yhteentörmäykseen rinnastuvaa tilannetta. Tämän vuoksi kantelijoita oli pidettävä sellaisina asiapuolina, joilla oli puheenjohtajan välityksellä oikeus esittää kysymyksiä kuultaville. Kyselymahdollisuuden antaminen kantelijoille asian käsittelyssä ei ollut vastoin oikeudenmukaisen asian käsittelyn periaatetta. Kyselymahdollisuuden epääminen oli ollut merioikeudessa sellainen oikeudenkäyntivirhe, jolla oli ollut asiassa oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 4 kohdassa tarkoitettu olennainen vaikutus. Hovioikeus hylkäsi kantelun oikeuspaikkaa koskevalta osalta. Hovioikeus poisti meriselityksen ja palautti asian Turun merioikeuteen, jonka tuli päätöksen saatua lainvoiman omasta aloitteestaan ottaa asia uuteen käsittelyyn ja menetellä siinä hovioikeuden päätöksen mukaisesti. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Päivi Hirsikangas, Teppo Hurme ja Erkki Reijonen, joka esitteli asian. Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa B:lle, Hina Navieralle ja West of England Shipowners Mutual Insurance Association Ltd:lle myönnettiin valituslupa. Kysymys valitusluvan myöntämisestä A:lle siirrettiin ratkaistavaksi valituksen käsittelyn yhteydessä. B myötäpuolineen vaati, että oikeuspaikkaa koskeva hovioikeuden ratkaisu kumotaan. A vaati, että hovioikeuden päätös, jolla meriselitys oli määrätty palautettavaksi merioikeuteen, kumotaan. Asianosaiset vastasivat toistensa muutoksenhakemuksiin. Korkeimman oikeuden ratkaisu A:n valituslupahakemus A:lle myönnettiin valituslupa. Pääasiaratkaisun perustelut Tapahtumien kulku 1. M/S Pegasos -niminen alus oli 13.11.2003 kello 21.45 uponnut Helsingin edustalla Katajaluodon pohjoispuolella aluksen ollessa hinaamassa Helsingin satamaan matkalla ollutta rahtialusta. Pegasoksen päällikkö A oli pelastetuksi tultuaan tuotu maihin Helsingissä, mistä hän on kertonut saaneensa ylleen kuivat vaatteet ja mistä hän poliisin puhuttelun jälkeen oli jatkanut matkaa kotiinsa Lietoon. Pegasos oli ollut onnettomuuspaikalla uponneena 26.11.2003 asti. Aluksen tultua nostetuksi merestä se oli kuljetettu Helsingin Länsisatamaan, mistä se oli hinattu korjaustelakalle Teijoon, Perniön kuntaan. Meriselityksen oikeuspaikka 2. A on tapahtuman johdosta antanut meriselityksen Turun merioikeudessa 11.12.2003. Onnettomuudessa osallisena olleen m/v MSC Hinan päällikkö B oli puolestaan antanut meriselityksensä Helsingin merioikeudessa 14.11.2003. Asiassa on kysymys siitä, onko Turun merioikeus ollut toimivaltainen vastaanottamaan A:n antaman meriselityksen. 3.

§:n 1 momentin mukaan meriselitys annetaan sen paikkakunnan merioikeudelle, jossa tapahtuma on sattunut tai johon alus tai sen päällikkö ensin saapuu. Meriselityksen antaminen voidaan lykätä, kunnes alus saapuu toiseen satamaan, jos sillä meriselityksen tarkoitusta syrjäyttämättä voidaan saavuttaa huomattavaa kustannusten säästöä alukselle tai muita olennaisia etuja.

1. Kysymyksessä oleva tapahtuma on sattunut Helsingissä. Meriselityksen tarkoituksen kannalta monet näkökohdat puoltavat sitä, että selitys annetaan tapahtumapaikan merioikeudessa, jos se ilman merkittävää haittaa käy päinsä. Yllä mainittu merilain säännös on kuitenkin kirjoitettu niin, että momentin ensimmäisen virkkeen mukaan siinä mainitut oikeuspaikat eli tapahtumapaikan merioikeus, aluksen ensimmäisen saapumispaikan merioikeus ja aluksen päällikön ensimmäisen saapumispaikan merioikeus, ovat keskenään vaihtoehtoisia.
2. Oletettavasti aluksen tai sen päällikön ensimmäisen saapumispaikan merioikeuden asettaminen laissa vaihtoehtoiseksi oikeuspaikaksi tapahtumapaikan merioikeuteen nähden on perustunut ajatukseen siitä, että jos alus tai sen päällikkö ensin saapuu muulle paikkakunnalle kuin missä tapahtuma on sattunut, meriselityksen antaminen tuon ensimmäisen saapumispaikan merioikeudessa voi joissakin tapauksissa olla tarkoituksenmukaisempaa. Säännös on kirjoitettu siten, että tapahtumapaikan merioikeus ei sen mukaan ole ainoa eikä edes ensisijainen oikeuspaikka.
3. Aluksen ensimmäisen saapumispaikan on perusteltua tulkita tarkoittavan paikkaa, johon alus tapahtuman jälkeen ensimmäiseksi saapuu joko liikennöitynä tai mahdollisesti hinattuna. Tällöin aluksen päällikön ensimmäinen tilaisuus meriselityksen antamiseen voi olla siellä, mihin alus ensin saapuu. Nyt käsiteltävässä tapauksessa alus on uponnut. Se on sittemmin korjattu uppoamispaikalta ja kuljetettu maihin. Meriselityksen oikeuspaikan kannalta ei ole syytä antaa merkitystä sille, mihin uponnut alus on sittemmin ylösnoston jälkeen viety. Aluksen ensimmäistä saapumispaikkaa koskeva säännös ei siten tässä tapauksessa tule sovellettavaksi.
4. Päällikön ensimmäisen saapumispaikan voidaan puolestaan tulkita tarkoittavan sellaista muuta paikkaa kuin onnettomuuden tapahtumapaikkaa, jossa päälliköllä ensiksi on tilaisuus meriselityksen antamiseen. Meriselityksen oikeuspaikan kannalta ei siten ole perusteltua antaa merkitystä esimerkiksi sille, minkä merioikeuden tuomiopiirissä aluksesta pelastautunut tai pelastettu päällikkö on ensin tilapäisesti rantautunut. Tässä tapauksessa aluksen päällikkö A on pelastettu veden varaan joutuneena uppoamassa olleesta aluksesta ja tuotu ensiksi maihin Helsingissä, josta hän on jatkanut matkaa kotiinsa Lietoon. Näissä oloissa ei ole perusteltua pitää sovellettavana olevassa säännöksessä tarkoitettuna aluksen päällikön ensimmäisenä saapumispaikkana Helsinkiä, joka on ollut pelastuksen jälkeinen kauttakulkupaikka eikä sellainen ensimmäinen saapumispaikka, jossa päälliköllä sinne saapumisensa yhteydessä olisi ollut tilaisuus meriselityksen antamiseen. 8.

§:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuna aluksen päällikön ensimmäisenä saapumispaikkana on siten tässä tapauksessa pidettävä Lietoa, kun taas tapahtumapaikka on ollut Helsinki. Koska mainitun säännöksen sanamuodon mukaan aluksen päällikön ensimmäisen saapumispaikan merioikeus ja tapahtumapaikan merioikeus ovat keskenään vaihtoehtoisia oikeuspaikkoja, Korkein oikeus päätyy siihen, että meriselitys on voitu vastaanottaa Turun merioikeudessa, jonka tuomiopiiriin Lieto kuuluu. Kyselyoikeus meriselityksen yhteydessä

1. Meriselityksen tarkoituksena on aluksen päällikköä ja muita tapauksesta tietäviä kuulemalla selvittää merivahingon syitä muun muassa vastaisten oikeudenkäyntien varalta. Merilain 18 luvun 10 §:ssä säädetään, että "meriselitystä käsiteltäessä oikeuden on yritettävä saada täydellinen selvitys onnettomuudesta ja sen syistä". Lisäksi säännös velvoittaa merioikeuden tarvittaessa käyttämään kyselyoikeuttaan, "jos jonkun kertomus on epätäydellinen tai epämääräinen". Läsnäoleville on lisäksi annettava tilaisuus antaa lausumansa esitetyistä kertomuksista.
2. Meriselitystä vastaan otettaessa läsnä olevien kuultavien kyselyoikeudesta ei laissa ole nimenomaista säännöstä, mutta niin kuin hovioikeus on todennut, lain esitöissä (HE 18/1966 vp s. 15) on lausuttu, että näillä on "tietenkin oikeus esittää puheenjohtajan välityksellä kysymyksiä kuulusteltaville henkilöille". Meriselityksen edellä mainittu tarkoitus huomioon ottaen onkin tarpeellista, että myös kuultavat voivat esittää selityksen antajalle onnettomuuden syiden selvittämiseksi tarpeellisia kysymyksiä.
3. Tässä tapauksessa ensiksi annettu m/v MSC Hinaa koskeva meriselitys on annettu merilain 18 luvun 11 §:n nojalla suljetuin ovin ja ilman, että m/s Pegasoksen edustajat olisivat voineet esittää kysymyksiä tuota meriselitystä annettaessa. Tällaisen menettelyn tarkoituksena on sen varmistaminen, että silloin, kun meriselitys on annettava useamman aluksen osalta eikä se tapahdu samanaikaisesti, meriselityksen myöhemmin antavalle ei koituisi etua siitä, että aluksen päällikkö voisi saada tietoonsa toisen aluksen edustajien kertomuksen tapahtumien kulusta (HE 18/1966 vp s. 16). Silloin, kun meriselitykset saman tapahtuman osalta annetaan eri aikoina, mahdollisuudella suljetuin ovin ja ilman toisen osapuolen läsnäoloa tapahtuvaan käsittelyyn pyritään siten osaltaan turvaamaan meriselityksen tarkoituksen toteutumista. Tämän menettelyn noudattamisesta ei ole perusteltua katsoa seuraavan, ettei myöskään ensin meriselityksen antaneen aluksen edustajilla tulisi olla oikeutta esittää kysymyksiä myöhemmän meriselityksen antamisen yhteydessä. Se, että osapuolet tällöin joutuvat kyselyoikeuden osalta keskenään erilaiseen asemaan, perustuu meriselityksen tarkoituksen kannalta hyväksyttäviin syihin.
4. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo merioikeuden menetelleen virheellisesti evätessään m/v MSC Hinan edustajilta oikeuden esittää kysymyksiä A:lle ja asiassa kuulluille todistajille meriselityksen vastaanottamisen yhteydessä. Tämän menettelyvirheen voidaan otaksua osaltaan vaikuttaneen merioikeuden pöytäkirjaan merkityn meriselityksen sisältöön. A:n jo antamaa meriselitystä ei kuitenkaan ole tarpeen tästä syystä poistaa, vaan menettelyvirheen korjaamiseksi riittää, että B:lle myötäpuolineen varataan tilaisuus tarvittavien kysymysten esittämiseen. Päätöslauselma Hovioikeuden päätöstä muutetaan siltä osin kuin meriselitys on poistettu. Ottaessaan asian omasta aloitteestaan uuteen käsittelyyn Turun merioikeuden tulee siinä menetellä tämän päätöksen mukaisesti ja varata B:lle myötäpuolineen tilaisuus esittää A:lle ja asiassa kuulluille todistajille kysymyksiä meriselityksen johdosta, jos B myötäpuolineen haluaa tätä oikeuttaan käyttää. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anja Tulenheimo-Takki (eri mieltä), Lauri Lehtimaja, Kati Hidén (eri mieltä), Pauliine Koskelo ja Pasi Aarnio. Esittelijä Jukka Sippo (mietintö). Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot Esittelijäneuvos Sipon mietintö kuului seuraavasti: B:n ja hänen myötäpuoltensa muutoksenhakemuksen johdosta Korkein oikeus lausunee seuraavaa. Helsingin Länsisatamaan matkalla ollut m/s Pegasos -niminen alus oli 13.11.2003 uponnut Helsingin edustalla Katajaluodon pohjoispuolella. Aluksen päällikkö A oli pelastamisensa jälkeen kuljetettu Helsinkiin, josta hän oli jossain vaiheessa matkustanut kotikuntaansa Lietoon. Alus oli ollut onnettomuuspaikalla uponneena 26.11.2003 asti, ja se oli nostamisensa jälkeen kuljetettu Helsingin Länsisatamaan. Sieltä se oli hinattu korjaustelakalle Teijoon Perniön kuntaan. Onnettomuudessa osallisena olleen m/v MSC Hinan päällikkö B oli antanut meriselityksensä Helsingin käräjäoikeudessa 14.11.
5. A puolestaan on tapahtuman johdosta antanut meriselityksen Turun merioikeudessa 11.12.
6. Asiassa on kysymys siitä, onko Turun merioikeus ollut toimivaltainen vastaanottamaan A:n antaman meriselityksen.

§:n 1 momentin mukaan meriselitys annetaan sen paikkakunnan merioikeudelle, jossa tapahtuma on sattunut tai johon alus tai sen päällikkö ensin saapuu. Meriselityksen antaminen voidaan lykätä, kunnes alus saapuu toiseen satamaan, jos sillä meriselityksen tarkoitusta syrjäyttämättä voidaan saavuttaa huomattavaa kustannusten säästöä alukselle tai muita olennaisia etuja. Onnettomuus on sattunut Helsingin edustalla, jonne alus on uponnut. Aluksen päällikkö on onnettomuuden jälkeen saapunut Helsinkiin. Näin ollen merilain edellä mainitun säännöksen ensimmäisen virkkeen nojalla toimivaltainen tuomioistuin on ollut Helsingin merioikeus. Tätä kysymystä arvioitaessa merkitystä ei ole niillä A:n Turun merioikeuden toimivallan perusteeksi esittämillä seikoilla, että hän oli sittemmin Helsinkiin saapumisensa jälkeen mennyt kotipaikkakunnalleen Lietoon ja että alus oli 26.11.2003 tapahtuneen nostamisensa jälkeen lopulta hinattu Helsingin Länsisatamasta korjaustelakalle Perniöön. Asiassa ei myöskään ole selvitetty, että meriselityksen antamisella Turun merioikeudessa olisi saavutettu

§:n 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitettua huomattavaa kustannusten säästöä alukselle tai muita olennaisia etuja. Mainitut näkökohdat itse asiassa puoltavat nimenomaan Helsingin merioikeuden toimivaltaa asiassa. Näin ollen Turun merioikeus ei ole ollut toimivaltainen vastaanottamaan m/s Pegasoksen meriselitystä. Sen vuoksi meriselitys poistettaneen ja hakemus meriselityksen antamiseksi jätettäneen tutkimatta. A:lle ei myönnettäne valituslupaa. Korkeimman oikeuden myönnettyä A:lle valitusluvan Sipon mietintö oli kyselyoikeutta koskevalta osalta Korkeimman oikeuden päätöksen mukainen. Oikeusneuvos Hidén : Hyväksyn mietinnön. Korkeimman oikeuden myönnettyä A:lle valitusluvan olen siis kyselyoikeutta koskevalta osalta Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevällä kannalla. Oikeusneuvos Tulenheimo-Takki : Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Hidén.