§:n 5 momentin mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan asettaa osakkeenomistajille velvollisuus suorittaa erityisiä maksuja yhtiölle. Kerigolf Oy oli siten sen yhtiöjärjestyksen kohdan 5 nojalla voinut pätevästi asettaa vastikkeenmaksuvelvollisuuden sen osakkeenomistajille. Tällainen lisämaksuvelvollisuus perustui yhtiön toiminnan ylläpitoon ja sen omistaman golfkentän hoitoon, ja näin ollen se oli käsitettävä vastikkeena yhtiön tarjoamien palvelujen, eli tässä tapauksessa sen omistaman golfkentän käytöstä. Lisämaksuvelvollisuutta oli kuitenkin osakeyhtiöoikeuden yleiset periaatteet huomioon ottaen pidettävä poikkeuksena, eikä tällaista lisämaksuvelvollisuutta voitu tulkita laajentavasti vastoin yhtiön yhtiöjärjestyksessä olevia nimenomaisia sääntöjä. Yhtiöjärjestyksen kohdan 5 säännös ei sanamuotonsa perusteella oikeuttanut yhtiön hallitusta muun kuin siinä tarkoitetun lisämaksuvelvollisuuden määräämiseen eikä osakkeeseen kuuluvan pelioikeuden epäämiseen. Vastikemaksua voitiin siis periä vastoin osakkeenomistajan tahtoa vain yhtiöjärjestyksen osoittamissa puitteissa. Jollei näin ollut, sitä tarkoittava päätös oli osakkeenomistajaa kohtaan tehoton. Kerigolf Oy ja Calixton Oy olivat ennen kanteen nostamista käyneet kirjeenvaihtoa, jossa Kerigolf Oy yksiselitteisesti oli asettanut ehdoksi Calixton Oy:n omistamien osakkeiden osalta pelioikeuksien ja pelilippujen saamiseksi sen, että Calixton Oy suorittaa sitä ennen osakkeiden aikaisempien omistajien maksamatta jättämät vastikkeet. Kerigolf Oy:n yhtiöjärjestyksessä ei kuitenkaan edellä todetulla tavalla ollut määräyksiä, jotka antaisivat perusteen tällaiselle vaatimukselle. Korkein oikeus, joka oli tuomiollaan 19.2.1999 nro 370 (KKO 1999:23) ratkaissut osakkeiden myyjän Monroe Trading Ltd:n ja Kerigolf Oy:n välisen riita-asian, oli katsonut, etteivät osakkeita rasittavien aikaisempien omistajien vastikevelat yhtiölle voineet olla esteenä osakkeiden rekisteröimiseen tai niiden hallinnollisten oikeuksien käyttämiseen. Osake on osuus eli oikeus osakeyhtiössä. Osakkeen omistaminen tuottaa määrätyt oikeudet ja velvollisuudet yhtiössä. Golfosakeyhtiön osakkeen, jonka tarkoituksena ei ollut tuottaa omistajalleen voittoa, omistamiseen kuului nimenomaan oikeus pelata yhtiön ylläpitämällä kentällä. Oikeuskäytännössä vakiintuneen niin sanotun osakkeen jakamattomuusperiaatteen mukaan osakkeista tulevia oikeuksia ei voida erottaa toisistaan. Jakamattomuuskieltoon sisältyi muun muassa se, ettei hallinnoimisoikeuksia voitu erottaa osakeomistuksesta. Tässä tapauksessa ottaen huomioon Kerigolf Oy:n toiminnan tarkoituksen edellä mainitun jakamattomuusperiaatteen oli katsottava käsittävän myös sen, ettei osakkeisiin kuuluvia pelioikeuksia voitu erottaa osakkeista tai käsitellä eri tavalla kuin niistä tulevia hallinnoimisoikeuksiakaan. Ottaen huomioon ettei Kerigolf Oy:n yhtiöjärjestyksessä ollut mainintaa uuden osakkeenomistajan takautuvasta vastikkeenmaksuvelvollisuudesta sekä myös edellä kerrotusta asiaan liittyvästä Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevä kanta, hovioikeus katsoi, ettei Kerigolf Oy ollut yhtiöjärjestyksen kohdan 5 perusteella voinut pätevästi kieltää Calixton Oy:tä käyttämästä osakkeisiin liittyviä pelioikeuksia sillä perusteella, että osakkeita oli rasittanut aikaisempien omistajien maksamattomat vastikevelat. Osakkeenomistajalla oli oikeus pitää osakkeeseen kuuluvat oikeudet. Yhtiön hallitus ei ollut siten voinut 4.9.1991 tekemällään päätöksellä erottaa yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeeseen kuuluvia oikeuksia, eikä yhtiöllä siten ollut oikeutta mainitulla perusteella evätä osakkaalta pelioikeutta. Calixton Oy oli saanut osakkeet omistukseensa vuonna 2000 ja Calixton Oy:n ja Kerigolf Oy:n välisen kirjeenvaihdon perusteella oli viimeistään Kerigolf Oy:n 3.8.2000 lähettämän telekopion jälkeen ollut selvää, ettei Calixton Oy tulisi saamaan osakkeisiin kuuluvia pelioikeuksia tai pelilippuja käyttöönsä, vaikka se olisi suorittanut omistusajaltaan maksettavat vastikkeet. Edellä kerrotuilla ja käräjäoikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi, ettei Calixton Oy:tä ollut myöskään pidettävä velvollisena maksamaan Kerigolf Oy:n kanteessa tarkoitettuja vastikkeita vuosilta 2001 ja
§:n 5 momentin nojalla yhtiöjärjestyksessä voidaan asettaa osakkeenomistajalle velvollisuus maksaa yhtiölle vastiketta. Kuten edellä on todettu, Calixton Oy:n maksuvelvollisuus vuosien 2001 ja 2002 osalta on sinänsä ollut kiistaton. Vuosilta 1992 - 2000 olevien vastikkeiden osalta osapuolet ovat sen sijaan esittäneet erilaisia käsityksiä ja perusteluita Calixton Oy:n vastuusta ja osakkeiden omistajanvaihdoksen merkityksestä. Kun nyt tutkittavana oleva kanne ei koske vuosien 1992 - 2000 maksuja, erimielisyys ei tule tässä yhteydessä ratkaistavaksi. Osakeyhtiölain, Kerigolf Oy:n yhtiöjärjestyksen ja muun asiassa esitetyn valossa on kuitenkin todettavissa, ettei Calixton Oy:n vastuuta niistä voida pitää riidattomana. Näin ollen Kerigolf Oy:llä ei ole ollut oikeutta pelkästään sen hallituksen 4.9.1991 tekemän päätöksen nojalla kieltää Calixton Oy:tä käyttämästä sen omistamiin osakkeisiin kuuluvaa oikeutta pelata, ellei aikaisemmilta vuosilta maksamatta jätettyjä vastikkeita ole maksettu.
§:n 5 momentin nojalla yhtiöjärjestyksessä voidaan asettaa osakkeenomistajalle velvollisuus suorittaa erityisiä maksuja yhtiölle. Kerigolf Oy:n yhtiöjärjestykseen sisältyy edeltä kohdasta 1 ilmenevä määräys osakkeenomistajan velvollisuudesta maksaa yhtiölle vastiketta. Osakeyhtiölaissa ei kuitenkaan ole säännöstä uuden osakkeenomistajan vastuusta edellisen omistajan maksamatta jättämästä vastikkeesta. Myöskään Kerigolf Oy:n yhtiöjärjestyksessä ei ole määräystä, jonka mukaan osakkeiden uusi omistaja olisi niistä vastuussa. Sen vuoksi tällaista maksuvelvollisuutta ei voida perustaa myöskään yhtiöjärjestykseen. Näin ollen Kerigolf Oy:llä ei ole ollut oikeutta pelkästään sen hallituksen 4.9.1991 tekemän päätöksen nojalla kieltää Calixton Oy:tä käyttämästä sen omistamiin osakkeisiin kuuluvaa oikeutta pelata, ellei aikaisemmilta vuosilta maksamatta jätettyjä vastikkeita ole maksettu. Velvollisuus maksaa vastike perustuu yhtiöjärjestyksen 5 kohdan mukaan osakkeiden omistamiseen eikä pelioikeuden käyttämiseen. Kerigolf Oy:n osakkeenomistaja on siten lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan vastiketta, vaikka hän ei käyttäisikään osakkeisiin kuuluvaa pelioikeutta tai pelilippuja. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeeseen kuuluva pelioikeus on keskeinen osakkeen tuottama oikeus. Yhtiöjärjestyksestä ilmenee myös, että vastiketta kerätään yhtiön omaisuuden hoitoa ja toiminnan ylläpitoa varten. Vastikkeet kerätään ja pelioikeuskin määräytyy yhtiössä kalenterivuosittain. Vastikkeiden keräämisellä mainittuun tarkoitukseen luodaan edellytykset osakkeenomistajille vuosittain käyttää hyväkseen pelioikeuksiaan joko itse tai niitä luovuttamalla. Tämä onkin tämänkaltaista toimintaa harjoittavan yhtiön ja sen osakkeiden omistuksen perimmäinen tarkoitus. Calixton Oy on ollut estynyt käyttämästä ja hyödyntämästä osakkeisiin liittynyttä keskeisintä oikeutta, pelioikeutta. Tämä on johtunut Kerigolf Oy:n hallituksen edellä selostetusta perusteettomasta tulkinnasta, josta yhtiö on ilmoittanut Calixton Oy:lle heti sen rekisteröityä omistusoikeutensa osakkeisiin. Osakkeenomistus sinä aikana, kun pelioikeuden käyttäminen on Kerigolf Oy:n syystä ollut estynyt, on lähtökohtaisesti ollut Calixton Oy:lle hyödytöntä ja osakkeiden vaihdanta-arvo miltei olematon. Vuosilta 2001 ja 2002 menetettyä pelioikeutta ja saamatta jääneitä pelilippuja Calixton Oy ei ole voinut käyttää tulevina pelikausina. Näissä olosuhteissa Calixton Oy ei ole ollut velvollinen suorittamaan Kerigolf Oy:lle vuosilta 2001 ja 2002 vastikkeita. Calixton Oy on siten ollut oikeutettu pidättymään vastikkeen suorittamisesta ja on tässä velkomisoikeudenkäynnissä oikeutettu vetoamaan vastikeperusteen puuttumiseen. Kerigolf Oy:n asiassa esittämä näyttö ei ole riittävä osoittamaan oikeaksi väitettä, että Calixton Oy olisi menetellyt hyvän tavan vastaisesti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti välttääkseen vastikkeenmaksuvelvollisuuden. Mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsonee, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden tuomion lopputulosta. Oikeusneuvos Bygglin : Hyväksyn mietinnön.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.