← Suomi

KKO/2006/28

2006 false KKO:2006:28 Turkkilaista yhtiötä vastaan annetun yksipuolisen tuomion tiedoksianto Turkissa ei ollut tapahtunut oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiantoa ulkomailla koskevan vuod

§:n 1 momentin mukaan asianosaisella, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, on oikeus hakea takaisinsaantia 30 päivän kuluessa siitä lukien, kun takaisinsaannin hakija hänen läsnä ollessaan ulosmittauksessa taikka muulla tavoin todisteellisesti on saanut tiedon yksipuolisesta tuomiosta. Yksipuolisen tuomion tiedoksiannossa ei lainkohdan mukaan edellytetä oikeudenkäymiskaaren 11 luvun tiedoksiantosäännösten noudattamista vaan muukin todisteellinen tiedoksianto riittää. Myös yksityishenkilön toimittama tiedoksianto, joka voidaan todistaa tapahtuneeksi kirjallisin dokumentein tai muutoin käy lain vaatimasta todisteellisesta tiedoksiannosta. Suomessa noudatettavan kansainvälisen prosessioikeuden periaatteen mukaisesti tiedoksianto on katsottava pätevästi toimitetuksi vieraassa valtiossa, jos se on suoritettu kyseisen valtion lain mukaisesti ja jos se ei ole ristiriidassa Suomen oikeusjärjestelmän perusperiaatteiden kanssa. Bio Dogadan oli saanut todisteellisesti tiedon yksipuolisesta tuomiosta 7.4.2003, kun sen valtuuttama asiamies oli ottanut sen puolesta tiedoksiannon vastaan. Tiedoksianto oli siten tapahtunut Suomen oikeusjärjestyksen edellyttämällä tavalla eikä ollut osoitettu, että tiedoksianto olisi tapahtunut vastoin Turkin oikeusjärjestystä. Lisäksi Bio Dogadanilla oli myös tosiasiallisesti ollut tieto yksipuolisesta tuomiosta. Bio Dogadan oli hakenut takaisinsaantia yksipuoliseen tuomioon 16.9.2003 eli myöhemmin kuin 30 päivän kuluessa siitä, kun se oli saanut 7.4.2003 todisteellisesti tiedon yksipuolisesta tuomiosta. Merkitystä asiassa ei ollut sillä, oliko haaste aikanaan annettu laillisesti tiedoksi Bio Dogadanille. Käräjäoikeus ei voinut myöskään kohtuullistaa prosessuaalisia määräaikoja. Edellä kerrotuilla perusteilla käräjäoikeus jätti takaisinsaantikanteen liian myöhään nostettuna tutkimatta. Asian on ratkaissut käräjätuomari Anna-Mari Porkkala-Hietala. Muutoksenhaku hovioikeudessa Bio Dogadan valitti hovioikeuteen ja vaati, että käräjäoikeuden päätös kumotaan. Bio Dogadan vaati pääkäsittelyn toimittamista sen esittämät asiantuntijalausunnot antaneen professorin kuulemiseksi Turkin tiedoksiantoja koskevan lain sisällöstä. Finntyr vastasi valitukseen. Helsingin hovioikeuden päätös 13.10.2004 Käsittelyratkaisu Pääkäsittelypyynnön osalta hovioikeus totesi, että Bio Dogadan oli vaatinut pääkäsittelyn toimittamista asiantuntijan kuulemiseksi Turkin lain sisällöstä. Bio Dogadan oli esittänyt kolme tämän laatimaa asiantuntijalausuntoa. Tuomioistuin harkitsee asianosaisten vieraan valtion laista esittämän selvityksen riittävyyden ja se voi myös itse hankkia selvitystä asiaan sovellettavan vieraan valtion lain sisällöstä. Jos riittävää selvitystä ei saada, tulee oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan asiaan soveltaa Suomen lakia. Hovioikeus katsoi, että tässä tapauksessa Turkin lain sisällöstä oli asiaan vaikuttavilta osin esitetty riittävä selvitys, eikä asiantuntijan kuulemiseen ollut tarvetta. Edellä kerrotuilla perusteilla hovioikeus hylkäsi Bio Dogadanin pyynnön pääkäsittelyn toimittamisesta oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 14 §:n 2 momentin 6 kohdan perusteella selvästi tarpeettomana. Pääasiaratkaisu Hovioikeus katsoi, että Finntyrin olisi lähtökohtaisesti tullut noudattaa vuoden 1965 Haagin sopimusta antaessaan yksipuolisen tuomion tiedoksi Bio Dogadanille. Asiassa oli riidatonta, että Finntyr ei ollut suorittanut tiedoksiantoa sanotun sopimuksen mukaisesti. Kansainvälisen prosessioikeuden johtavan periaatteen mukaan kansainvälisen oikeusavun tilanteissa sekä lähettävä että vastaanottava valtio soveltavat omaa prosessilakiaan. Ulkomailla tehty prosessitoimi katsotaan näin ollen päteväksi, mikäli se täyttää kyseisen vieraan valtion prosessilain vaatimukset ja mikäli se täyttää myös lähettävän valtion lain vaatimukset. Finntyr ei ollut toimittanut sanottua tiedoksiantoa myöskään Turkin kansallisessa lainsäädännössä säädetyin tavoin niin sanottua diplomaattitietä, vaan Finntyrin turkkilainen asianajaja oli esittänyt tiedoksiantopyynnön suoraan tiedoksiannon 7.4.2003 suorittaneelle notaarille. Bio Dogadanin esittämässä lausunnossa oli todettu, ettei notaarilla ollut Turkin lain mukaan toimivaltaa suorittaa kyseisenlaisia tiedoksiantoja. Turkin tiedoksiantolain 32 §:n ja tiedoksianto-ohjesäännön 51 §:n mukaan katsotaan sääntöjen vastaisesti tehty tiedoksianto kuitenkin lailliseksi, jos tiedoksiannon vastaanottaja on saanut tiedon tiedoksiannosta. Käräjäoikeuden päätöksessä mainitut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi Bio Dogadanin saaneen tiedon tiedoksiannosta ja yksipuolisen tuomion sisällöstä erittäin suurella todennäköisyydellä lähes välittömästi tiedoksiannon tapahduttua. Menettelyssä olleet puutteellisuudet olivat näin ollen korjautuneet ja Bio Dogadanin oli katsottava saaneen yksipuolisen tuomion tiedoksi 7.4.2003. Finntyr oli siten osoittanut tiedoksiannon täyttäneen Turkin lain vaatimukset.

§:n 1 momentin säännös edellyttää yksipuolisen tuomion tiedoksisaannin tapahtuvan tiedoksisaajan läsnäollessa toimitetun ulosmittauksen yhteydessä tai muulla tavoin todisteellisesti. Hovioikeus katsoi, että Finntyrin toimittama edellä selostettu tiedoksianto täytti myös Suomen lain sille asettamat vaatimukset. Edellä mainituilla ja muutoin käräjäoikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla hovioikeus katsoi, että aihetta käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Matti Rintala, Pirkko Kauppinen ja Merja Halme-Korhonen. Esittelijä Kirsi Kohonen. Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa Bio Dogadanille myönnettiin valituslupa. Se vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan tutkittavaksi Helsingin käräjäoikeuteen. Toissijaisesti se vaati, että asia palautetaan hovioikeuteen pääkäsittelyn toimittamista varten. Lisäksi sen varalta, että takaisinsaantihakemusta yksipuolista tuomiota vastaan ei olisi tehty ajoissa, Bio Dogadan vaati vahvistettavaksi, että yksipuolisen tuomion tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen aikaisintaan 30.6.2003. Finntyr vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä. Korkeimman oikeuden ratkaisu Pääkäsittely hovioikeudessa Hovioikeuden mainitsemilla perusteilla pääkäsittelyn toimittaminen on ollut oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 14 §:n 2 momentin 6 kohdan tarkoittamalla tavalla selvästi tarpeetonta, joten syytä asian palauttamiseen hovioikeuteen ei ole. Pääasiaratkaisun perustelut 1. Bio Dogadan on 16.9.2003 hakenut Helsingin käräjäoikeudessa takaisinsaantia käräjäoikeuden sitä vastaan 27.2.2003 antamaan yksipuoliseen tuomioon.

§:n mukaan takaisinsaantia on haettava 30 päivän kuluessa siitä lukien, kun takaisinsaannin hakija on hänen läsnäollessaan toimitetussa ulosmittauksessa taikka muulla tavoin todisteellisesti saanut tiedon yksipuolisesta tuomiosta. Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 14 §:n mukaan sen asianosaisen asiana, jonka vaatimuksesta yksipuolinen tuomio on annettu, on huolehtia siitä, että vastapuoli saa tiedon yksipuolisesta tuomiosta.

  1. Finntyr on toimittanut yksipuolisen tuomion tiedoksiannettavaksi Bio Dogadanin kotipaikkaan Turkkiin siten, että se on lähettänyt tuomion Suomesta suoraan Turkissa olevalle asianajajalleen. Tämä taas on pyytänyt turkkilaista notaaria antamaan tuomion tiedoksi asianajaja X, jolla Finntyrin käsityksen mukaan oli oikeus ottaa vastaan tiedoksiantoja Bio Dogadanin puolesta. Notaari on toimittanut yksipuolista tuomiota koskevat asiakirjat postitse asianajaja X:n toimistoon, jossa tiedoksiannon on vastaanottanut X:n sihteeri 7.4.
  2. Asiassa on kysymys siitä, onko Bio Dogadan saanut yksipuolisesta tuomiosta tiedon sillä tavalla, että takaisinsaantiaika on alkanut siitä kulua.
  3. Sekä Suomi että Turkki ovat liittyneet oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiantoa ulkomailla siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa koskevaan Haagissa 15.11.1965 tehtyyn yleissopimukseen. Yleissopimusta sovelletaan siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa kaikkiin tapauksiin, joissa oikeudenkäynti- tai muu asiakirja on tarpeellista lähettää tiedoksiantoa varten ulkomaille (1 art.). Jokainen sopimusvaltio määrää keskusviranomaisen, jonka tehtävänä on vastaanottaa ja käsitellä toisista sopimusvaltioista saapuvat, asiakirjan alkuperävaltion toimivaltaisen viranomaisen tai virkamiehen lähettämät tiedoksiantoa koskevat pyynnöt(2 - 3 art.). Sopimuksen 10 artiklan mukaan sopimus ei estä, edellyttäen, ettei vastaanottajavaltio sitä vastusta, käyttämästä muita tiedoksiantotapoja, muun muassa sitä, että henkilö, jota oikeudenkäynti koskee, toimituttaa oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiannon suoraan vastaanottajavaltion virkamiesten tai muiden toimivaltaisten henkilöiden välityksellä (c-kohta). Turkki on sopimuksen 21 artiklan mukaisesti ilmoittanut, ettei Turkki hyväksy 10 artiklassa mainittuja tiedoksiantotapoja.
  4. Mainitussa yleissopimuksessa on kysymys järjestelmästä, jolla tiedoksiannettavat asiakirjat toimitetaan maasta toiseen. Sopimuksessa ei ole määräyksiä siitä, miten tiedoksianto vastaanottajavaltiossa tapahtuu, eikä sopimus aiheuta muutosta siihen, miten tiedoksianto kussakin sopimusvaltiossa sen lain mukaan tapahtuu. Turkin tekemä kohdassa 4 mainittu varauma huomioon ottaen sopimuksessa tarkoitettujen asiakirjojen toimittamisen Turkkiin tiedoksiannettavaksi tulee kuitenkin tapahtua yleissopimuksessa määrätyllä tavalla viranomaisten välityksellä.
  5. Niin kuin edellä on todettu, on yksipuolisen tuomion tiedoksiannosta huolehtiminen annettu oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 14 §:ssä kantajan tehtäväksi. Tiedoksianto on säädetty tehtäväksi todisteellisesti ja takaisinsaannin määräaika lasketaan tiedoksisaannista. Kysymyksessä on edellä mainitun yleissopimuksen 1 artiklan mukaan sopimuksen soveltamisalaan kuuluva asiakirja.
  6. Kun tiedoksiannettava yksipuolinen tuomio on toimitettu Turkkiin kohdasta 2 ilmenevällä tavalla eikä yleissopimuksessa määrätyllä, Turkin hyväksymällä tavalla, tiedoksianto ei ole pätevä.
  7. Takaisinsaantia koskevan hakemuksen tekemiselle säädetty määräaika ei siten ole alkanut kulua 7.4.2003 tehdystä tiedoksiannosta. Finntyr ei ole näyttänyt antaneensa yksipuolista tuomiota sen jälkeenkään yleissopimuksessa tarkoitetulla tavalla tiedoksi. Bio Dogadanin hakemusta ei näin ollen olisi tullut jättää tutkimatta. Tuomiolauselma Käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätökset kumotaan. Asia palautetaan Helsingin käräjäoikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa se uudelleen käsiteltäväksi ja oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 18 §:n 2 momentissa säädetty huomioon ottaen siinä laillisesti menetellä. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Mikko Tulokas, Eeva Vuori, Liisa Mansikkamäki ja Ilkka Rautio. Esittelijä Reima Jussila.

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.