KKO/2006/65

2006 false KKO:2006:65 A:n valituksessa hovioikeudelle ei ollut mainittu hänen osoitettaan. Hovioikeus oli lähettänyt valituksen täydennyspyynnön A:n väestötietojärjestelmästä saatuun kotiosoitteeseen. A oli ollut suorittamassa mainittuna aikana vankeusrangaistusta eikä ollut saanut täydennyspyyntöä tiedokseen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla valituksen täydennyspyynnön lähettämisen ei katsottu tapahtuneen laillisesti ja asia palautettiin hovioikeuteen. (Ään.) OK 25 luku 16 § OK 26 luku 28 § (381/2003) Asian käsittely alemmissa oikeuksissa Lahden käräjäoikeuden tuomio 6.10.2004 Virallisen syyttäjän vaatimuksesta käräjäoikeus katsoi, että A oli jättänyt saapumatta yhdyskuntapalvelun palvelusuunnitelman laatimistilaisuuteen ja rikkoneen tällä menettelyllään törkeästi yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta annettuja ehtoja. Käräjäoikeus muunsi A:lle 3.3.2004 tuomitun yhdyskuntapalvelurangaistuksen takaisin vankeudeksi. Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Tarja Silfvenius sekä lautamiehet. Kouvolan hovioikeuden päätös 28.7.2005 A valitti hovioikeuteen. A:ta oli kehotettu 17.2.2005 päivätyllä kirjeellä täydentämään valitustaan ja ilmoittamaan, mitä muutoksia käräjäoikeuden ratkaisuun vaadittiin tehtäväksi ja perusteet, joilla muutosta vaadittiin, sekä ilmoittamaan, miltä osin käräjäoikeuden ratkaisun perustelut olivat virheelliset. A ei ollut täydentänyt valitustaan. Hovioikeus katsoi, ettei A:n valitus edellä mainittujen puutteiden vuoksi kelvannut oikeudenkäynnin perustaksi. Hovioikeus jätti valituksen tutkimatta sen puutteellisuuden vuoksi. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Juha-Matti Murto, Jukka Ketola ja Lolita Tuomainen. Esittelijä Johanna Venemies. Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa A:lle myönnettiin valituslupa. A vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan. Syyttäjä vastasi valitukseen. Välitoimi Kouvolan hovioikeus on antanut siltä pyydetyn lausuman siitä menettelystä, jota täydennyspyynnön tiedoksiannossa on noudatettu. Lausuma on lähetetty tiedoksi A:lle. Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut Asian tausta

1. A:n valituksessa, jonka hän oli itse laatinut ja toimittanut hovioikeuteen, ei ollut mainittu hänen osoitettaan. Hovioikeus on 9.12.2004 lähettänyt A:lle, jolla on ollut hovioikeudessa vireillä kaksi muutakin asiaa, puolustajan määräämistä koskevan lausumapyynnön hänen väestötietojärjestelmästä ilmenevään osoitteeseensa. A ei ole vastannut pyyntöön. Hänelle on määrätty puolustaja, jonka määräys ei kuitenkaan koskenut nyt esillä olevaa asiaa.
2. Koska valituskirjelmä oli huomattavan puutteellinen, hovioikeus on päätynyt täydennyttämään valitusta ja tässä tarkoituksessa A:lle on 17.2.2005 lähetetty täydennyspyyntö edellä mainittuun osoitteeseen. Pyyntö on toimitettu jäljennöksenä myös A:lle muihin asioihin määrätylle puolustajalle. A ei ole toimittanut pyydettyä valituksen täydennystä. Hovioikeus on jättänyt valituksen tutkimatta sen puutteellisuuden vuoksi. Esitetyn selvityksen mukaan A on mainittuna aikana ollut suorittamassa vankeusrangaistusta eikä ole saanut täydennyspyyntöä tiedokseen. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko täydennyspyynnön tiedoksianto tapahtunut laissa edellytetyin tavoin. Osoitteen ilmoittaminen ja täydennyspyynnön lähettäminen
3. Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan valituskirjelmässä on ilmoitettava asianosaisten nimet ja heidän laillisen edustajansa tai asiamiehensä taikka avustajansa yhteystiedot sekä se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon asiaa koskevat kehotukset, kutsut ja ilmoitukset voidaan valittajalle lähettää (prosessiosoite).
4. Prosessiosoitteen ilmoittamisvelvollisuudella pyritään siihen, että tuomioistuimen yhteydenpito asianosaiseen voi asian vireillepanon ja haastehakemuksen todisteellisesti tapahtuneen tiedoksiannon jälkeen tapahtua mahdollisimman joustavasti, mutta silti luotettavasti sellaiseen osoitteeseen, josta asianosainen saa tietoonsa mahdolliset kehotukset, kutsut ja ilmoitukset.
5. Prosessiosoitteen ilmoittamisvelvollisuutta koskevassa säännöksessä tai muuallakaan oikeudenkäymiskaaressa ei ole säädetty erityistä seuraamusta siltä varalta, että osoitetta ei ole asianmukaisesti ilmoitettu. Tuomioistuimella ei olekaan tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia keinoja niitä tilanteita varten, joissa asianosainen ei ilmoita osoitettaan.
6. Hovioikeus on päätynyt lähettämään valituksen täydennyskehotuksen A:n väestörekisteristä ilmenevään osoitteeseen. Tapaukseen sovellettavan oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 28 §:n (381/2003) mukaan tässä luvussa tarkoitetut kehotukset, kutsut ja ilmoitukset hovioikeus saa lähettää asianosaisen hovioikeudelle viimeksi ilmoittamaan prosessiosoitteeseen. Lainkohdan säätämiseen alun perin johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 33/1997 vp s. 79) todetaan, että hovioikeuden olisi kuitenkin käytettävä todisteellista tiedoksiantotapaa, kuten vastaanottotodistusta vastaan tapahtuvaa tiedoksiantoa, silloin kun on tarpeen saada täysi varmuus siitä, että asianosainen saa tiedon asiasta tai kun asianosaisen osoite on epäselvä. Kun lainkohta tarkistettiin edellä kerrottuun muotoonsa hallituksen esityksen perusteluissa (HE 83/2001 vp s. 34) todettiin muun muassa, että kutsu voidaan toimittaa tavallisella kirjeellä postiosoitteeseen, mutta kutsun perillemenosta tulisi olla yksittäistapauksessa riittävä varmuus. Lainkohtaa on muutettu 31.12.2005 voimaan tulleella lailla (666/2005). Säännöstä selvennettiin siten, että asiakirja voidaan lähettää muuhunkin kuin asianosaisen juuri hovioikeudelle ilmoittamaan prosessiosoitteeseen. Johtopäätökset
7. Muun asiakirjan kuin haasteen tiedoksiantoa on eri lainmuutoksilla kevennetty kaikissa oikeusasteissa. Kuten edellisestä kappaleesta ilmenee, voimassa olevan lain mukaan kirjeitse tapahtuvan tiedoksiannon edellytyksenä on kuitenkin, että asianosainen on ilmoittanut prosessiosoitteensa joko kyseiselle tuomioistuimelle tai jollekin samaa asiaa aikaisemmin käsitelleelle tuomioistuimelle. Jos tuomioistuimelle ei ole ilmoitettu prosessiosoitetta, täydennyskehotuksen lähettäminen tavallisena kirjeenä väestörekisteristä ilmenevään osoitteeseen on ilmeisesti usein sinänsä tarkoituksenmukainen ja käytännöllinen menettelytapa. Hovioikeuden menettely, joka on perustunut tarkistettujen väestörekisteritietojen käyttöön ja joka on lisäksi käsittänyt täydennyspyyntöjäljennöksen toimittamisen A:n muissa asioissa toimivalle puolustajalle, on tältä kannalta ollut perusteltu. Tuomioistuin ei kuitenkaan voi katsoa tiedoksiannon tapahtuneen lain edellyttämin tavoin, jos muuhun kuin prosessiosoitteeseen lähetettyyn kehotukseen ei saada vastausta.
8. Korkein oikeus toteaa, että voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää todisteellisen tiedoksiantotavan käyttämistä muun muassa silloin, kun asianosaisen osoite on epäselvä tai prosessiosoitetta ei ole ilmoitettu laisinkaan. Hovioikeus on lähettänyt täydennyspyynnön sellaiseen osoitteeseen, jota ei ollut ilmoitettu prosessiosoitteeksi. Menettelyn puutteellisuus ei ollut korjaantunut, kun täydennyspyyntöä ei ollut noudatettu, joten täydennyspyyntömenettely ei ole tapahtunut laissa edellytetyin tavoin. Päätöslauselma Hovioikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hovioikeuteen, jonka tulee ilmoituksetta ottaa se uudelleen käsiteltäväkseen ja huomioon ottaen palauttamisen syy siinä laillisesti menetellä. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Mikko Tulokas (eri mieltä), Mikael Krogerus, Juha Häyhä ja Ilkka Rautio. Esittelijä Timo Ojala. Eri mieltä olevan jäsenen lausunto Oikeusneuvos Tulokas: A on toimittanut hovioikeudelle itse laatimansa valituksen yhdyskuntapalvelun muuntoa koskevassa asiassa. Valitus ei ole täyttänyt sille asetettavia vaatimuksia. Siinä ei ole myöskään mainittu A:n osoitetta. Hovioikeus on lähettänyt täydennyspyynnön A:lle hänen väestötietojärjestelmän mukaiseen asuinosoitteeseensa. Hovioikeus on lisäksi ryhtynyt toimiin puolustajan määräämiseksi A:lle, jolla on ollut hovioikeudessa vireillä kaksi muutakin asiaa. Puolustajalle, jonka määräys ei kuitenkaan ole tullut käsittämään nyt esillä olevaa asiaa, on toimitettu jäljennös A:lle lähetetystä täydennyspyynnöstä. Valitusta ei ole täydennetty, minkä vuoksi hovioikeus on jättänyt sen tutkimatta. Jälkeenpäin on käynyt ilmi, että A ei ole ollut täydennyspyynnön saapuessa kotonaan, vaan rangaistuslaitoksessa. Valittajan tulee valitukseensa merkitä osoite, johon tarpeelliset tiedonannot voidaan toimittaa ja aikanaan annettava ratkaisu lähettää. Jos valitus on asiamiehen tai avustajan laatima, siihen merkitään yleensä hänen toimisto-osoitteensa (prosessiosoite). Osoitteen ilmoittamatta jättäminen on A:n laiminlyönti, jonka johdosta hovioikeus on joutunut selvittämään väestörekisterijärjestelmästä hänen asuinosoitteensa. Osoite on ollut oikea. Se seikka, ettei A ole huolehtinut poissaolonsa aikana postilähetysten edelleen toimittamisesta, on hänen omalla vastuullaan. Hovioikeudella ei ollut nyt käsillä olevassa sen enempää kuin muissakaan postilähetystapauksissa ilman erityistä aihetta velvollisuutta valvoa, että oikeaan osoitteeseen tapahtunut lähetys todella tavoittaa vastaanottajan. Katson hovioikeuden menetelleen kaikin puolin asianmukaisesti ja hylkään A:n valituksen.