KKO/2007/27

2007 false KKO:2007:27 Asiakas oli antanut lakiasiaintoimistolle oikeudenkäyntiä koskevan toimeksiannon. Sen yhteydessä oli sovittu, että asiakkaan kulujen korvaamiseen käytetään hänen hyväkseen voimassa ollutta oikeusturvavakuutusta. Hakemus oikeusturvaedun saamiseksi oli kuitenkin tehty vasta käräjäoikeuden käsittelyn päätyttyä, jolloin käräjäoikeuskuluja ei vakuutuksen ehtojen mukaan enää korvattu. Kysymys toimiston velvollisuudesta huolehtia siitä, että asiakas olisi saanut kulunsa korvatuiksi vakuutuksen perusteella, sekä asiakkaan velvollisuudesta suorittaa toimistolle sen velkomat kulut ja palkkio siltä osin kuin ne olisi hänelle vakuutuksesta korvattu. Asian käsittely alemmissa oikeuksissa Kanne Turunseudun käräjäoikeudessa Lakiasiaintoimisto A Ky (lakiasiaintoimisto) vaati kanteessaan, että B velvoitetaan suorittamaan sille maksamattoman laskun perusteella 9 684,45 euroa laillisine korkoineen 19.11.2001 lukien. Laskun perusteena oli lakiasiaintoimiston vastuunalaisen yhtiömiehen, varatuomari A:n B:n toimeksiannosta ajaman, B:n työsuhteen laitonta irtisanomista koskevan riita-asian hoitaminen Espoon käräjäoikeudessa. Vastaus B vaati vastauksessaan kanteen hylkäämistä ensinnäkin, koska A oli luvannut, ettei B:lle aiheudu oikeudenkäynnistä mitään kuluja, ja toiseksi, koska A oli laiminlyönyt hakea B:lle ammattijärjestönsä vakuutuksen perusteella kuuluneen oikeusturvaedun. A ei myöskään ollut selvittänyt B:n mahdollisuutta saada asiassa maksutonta oikeudenkäyntiä. Käräjäoikeuden tuomio 9.12.2004 Käräjäoikeus lausui asiassa olevan riidatonta, että juttua vastaanotettaessa A oli ilmoittanut tuttavalleen B:lle, ettei tälle synny jutun hoitamisesta lainkaan kuluja, jos juttu voitetaan. A oli oikeudessa todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut edellä mainitun perustuneen siihen, että hän oli pitänyt niin selvänä, että B voittaa jutun ja että vastapuolena ollut B:n työnantaja korvaa B:n oikeudenkäyntikulut. B oli oikeudessa todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että hän oli juttua vastaanotettaessa kertonut A:lle, että hänellä oli oikeus "maksuttomaan oikeudenkäyntiin", koska hänellä oli ollut ammattijärjestön jäsenenä oikeusturvaetu käytettävänään. Tämän vakuutuksen erityisehtojen mukaan vakuutuksesta korvattiin myös oikeuden päätöksellä vakuutetun vastapuolelle maksettavaksi tuomitut oikeudenkäyntikulut. A oli edelleen kertonut, ettei maksutonta oikeudenkäyntiä ollut haettu, koska hän oli sopinut B:n kanssa oikeusturvaedun käytöstä jutussa. B oli sittemmin hävinnyt jutun sekä Espoon käräjäoikeudessa että Helsingin hovioikeudessa eikä Korkein oikeus ollut myöntänyt jutussa valituslupaa. Espoon käräjäoikeus, jonka kuluja kanne koski, oli 9.11.2001 antamallaan tuomiolla velvoittanut B:n suorittamaan vastapuolelleen oikeudenkäyntikuluja yhteensä 6 320,50 euroa. A oli tämän jälkeen laskuttanut vakuutusyhtiötä 20.11.

1. Vakuutusyhtiö ei ollut kuitenkaan korvannut laskua, koska vakuutusehtojen mukaan "vakuutuksen käyttämisen ehdoton edellytys on, että vakuutettu tekee kirjallisen vahinkoilmoituksen ammattijärjestölle tai sen valtuuttamalle ennen kuin asian hoitamisesta syntyy minkäänlaisia kustannuksia, jotka kuuluisivat vakuutusturvan piiriin. Vasta sen jälkeen kun ammattijärjestö tai sen valtuuttama on ilmoitustietojen perusteella tarkastanut ja päättänyt, että vahinko kuuluu tämän vakuutussopimuksen soveltamisalueeseen ja että Sampo yhtyy tähän päätökseen, voidaan vakuutetun asiaa ryhtyä hoitamaan tämän vakuutuksen soveltamisalueeseen kuuluvana. Ennen mainittuja päätöksiä vakuutetulle syntyneitä kustannuksia ei korvata tästä vakuutuksesta." Hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden mukaan asianajajan oli annettava päämiehelleen tieto hänen mahdollisuudestaan saada asiassa maksuton oikeudenkäynti tai oikeusturvaetu vakuutussopimuksen perusteella. A:lla oli katsottava olleen entisenä asianajajana ja edelleen omaa lakiasiaintoimistoa pitävänä lakimiehenä tietoisuus näistä tapaohjeista. A oli laiminlyönyt ajoissa ennen kanteen vireillepanoa ryhtyä toimiin oikeusturvapäätöksen saamiseksi B:lle. A oli niin ikään täysin tietoisesti laiminlyönyt hakea B:lle maksutonta oikeudenkäyntiä, vaikka hän juttua hoitaessaan oli tullut tietoiseksi, että B:llä olisi ollut oikeus saada maksuton oikeudenkäynti ja avustajanmääräys. Maksutonta oikeudenkäyntiä olisi voitu hakea vielä taannehtivasti käräjäoikeuden tuomion jälkeenkin sen jälkeen kun vakuutusyhtiö oli ilmoittanut kielteisestä päätöksestä oikeusturvaetuun 5.12.2001, jutun ollessa vielä muutoksenhausta johtuen vireillä Espoon käräjäoikeudessa. B:lle oli A:n menettelyn johdosta aiheutunut huomattava taloudellinen vahinko hänen joutuessaan korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut, jotka olisi muutoin korvattu oikeusturvavakuutuksesta. Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A oli lakiasiaintoimiston vastuunalaisena yhtiömiehenä vastaanottaessaan tuttavaltaan B:ltä toimeksiannon luvannut hoitaa sen siten, ettei siitä aiheutuisi lainkaan kuluja B:lle, ja lisäksi laiminlyönyt ajoissa hankkia päätöksen oikeusturvaedusta kuin myös laiminlyönyt hakea B:lle maksutonta oikeudenkäyntiä jutun missään vaiheessa. Edellä olevan perusteella käräjäoikeus katsoi, ettei A:n edustamalla lakiasiaintoimistolla ollut A:n oman lupauksen ja laiminlyöntien sekä B:lle aiheutuneen vahingon perusteella oikeutta saada lainkaan korvausta B:ltä saamansa toimeksiannon hoitamisesta. Sen vuoksi kanne hylättiin. Asian on ratkaissut käräjätuomari Antti Huiskala. Turun hovioikeuden tuomio 30.6.2005 Lakiasiaintoimisto valitti käräjäoikeuden tuomiosta. Hovioikeus totesi käräjäoikeuden todistelutallenteista ilmenevän, että A oli käräjäoikeudessa todistelutarkoituksessa kuultuna sanonut vain kertoneensa B:lle, että heillä oli kaikki mahdollisuudet voittaa asia ja että B:n työnantaja oli velvollinen korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut, jos se häviää asian. Asiassa ei ollut tullut esille sellaisia seikkoja, joiden perusteella B:n kertomusta toimeksiantoneuvottelujen kulusta olisi pidettävä A:n kertomusta uskottavampana. Näin ollen oli jäänyt näyttämättä, että A olisi nimenomaisesti luvannut hoitaa toimeksiannon siten, ettei siitä aiheutuisi lainkaan kuluja B:lle. B:lle oli aiheutunut vahinkoa siitä, että oikeusturvaetuhakemuksen viivästymisen vuoksi vakuutusyhtiö ei ollut korvannut B:n ja tämän vastapuolen oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeuden osalta. Asian ratkaisemisen kannalta keskeistä oli, oliko toimimisvelvollisuus oikeusturvaedun voimaansaattamiseksi ollut B:llä vai A:lla. Hovioikeus totesi, että lähtökohtaisesti toimimisvelvollisuus oli päämiehellä, jonka intressissä oikeusturvaedun toteutuminen ensisijaisesti oli. Asiassa esitetyn todistelun perusteella B:n A:lle antamat tiedot vakuutuksesta olivat olleet hyvin puutteellisia. A:lla ei ollut niiden perusteella ollut edellytyksiä ryhtyä hakemaan B:lle oikeusturvaetua. Näyttämättä oli jäänyt, että A:n ja B:n kesken olisi sovittu, että A otti hoitaakseen oikeusturvaedun voimaansaattamisen. Kysymyksessä olevan oikeusturvavakuutuksen ehdot, joiden mukaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut korvataan, mutta toisaalta sellaisia toimenpiteitä, jotka oli tehty ennen kuin vakuutuksen ottaneelle järjestölle tehtiin vahinkoilmoitus, ei korvata, eivät olleet olleet niin tavanomaisia, että A:lla, joka ei ollut ollut ehdoista tietoinen, olisi ollut erityistä selvittämis- ja toimimisvelvollisuutta ennen oikeudenkäyntiin ryhtymistä. Maksuttoman oikeudenkäynnin hakematta jättämisen osalta hovioikeus totesi, että B ja A olivat ensisijaisesti pyrkineet kattamaan oikeudenkäyntikulut oikeusturvavakuutuksella. Siinä vaiheessa, kun oli ilmennyt, että oikeusturvavakuutus ei korvannut käräjäoikeuskuluja, B:lle olisi voitu vielä taannehtivasti hakea maksutonta oikeudenkäyntiä. Koska asiassa oli jäänyt kuitenkin selvittämättä, oliko B:llä ollut taloudellisten olojensa perusteella oikeus saada maksuton oikeudenkäynti, lakiasiaintoimiston ei voitu katsoa aiheuttaneen B:lle vahinkoa sillä, että maksutonta oikeudenkäyntiä ei ollut haettu. Edellä lausutun perusteella hovioikeus hyväksyi lakiasiaintoimiston kanteen. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Heikki Särkilä, Maile Åkerberg ja Leena Virtanen-Salonen. Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa Valituslupa myönnettiin. B pyysi valituksessaan kanteen hylkäämistä. Lakiasiaintoimisto A Ky vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä. Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut Asian tausta
2. Lakiasiaintoimisto A Ky (toimisto) oli B:n toimeksiannosta ottanut hoidettavakseen B:n työsuhteen päättymistä koskeneen riita-asian. Toimiston puolesta asiaa oli hoitanut varatuomari A. Kanne, jota A oli B:n asiamiehenä ajanut B:n entistä työnantajaa vastaan, oli käräjäoikeuden tuomiolla hylätty.
3. Tämän jälkeen oli vakuutusyhtiöltä haettu B:lle ammattijärjestön jäsenyyden perusteella kuuluneeseen oikeusturvavakuutukseen perustunutta oikeusturvaetua niiden kustannusten kattamiseksi, joita hänelle oli hävityn riita-asian johdosta aiheutunut. Vakuutusyhtiö oli kuitenkin hylännyt korvaushakemuksen, koska vakuutuksen ehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvattu sellaisia vakuutetulle syntyneitä kustannuksia, jotka olivat aiheutuneet ennen kuin ammattijärjestö ja vakuutusyhtiö olivat kumpikin tehneet myönteiset päätöksensä riidan kuulumisesta vakuutusssopimuksen soveltamisalaan. Oikeusturvaetu oli kuitenkin myönnetty B:lle korvaushakemuksen saapumisen jälkeiseltä ajalta.
4. Nyt käsiteltävänä olevassa velkomusasiassa toimisto on vaatinut B:tä suorittamaan sille toimeksiannon hoitamisesta aiheutuneet kulut ja palkkion käräjäoikeuden osalta. B on kiistänyt maksuvelvollisuutensa muun muassa sillä perusteella, että toimiston taholta oli laiminlyöty ajoissa hakea edellä mainittua oikeusturvaetua ja että sen vuoksi hän ei ollut voinut saada kulujaan korvatuksi vakuutuksen perusteella. Korkeimman oikeuden kannanotto
5. A on myöntänyt, että hän oli toimeksiannon vastaanottaessaan sopinut B:n kanssa tämän mainitseman oikeusturvavakuutuksen käyttämisestä asiassa. A:n mukaan oikeusturvaedun hakeminen oli kuitenkin jäänyt B:n itsensä tehtäväksi, koska tämä ei ollut pystynyt kertomaan A:lle, missä yhtiössä vakuutus oli. B on taas väittänyt A:n kanssa sovitun, että A ottaa hoitaakseen oikeusturvaedun hakemisen. Korkein oikeus toteaa jäävän epäselväksi, mitä A ja B olivat toimeksiantoa vastaanotettaessa nimenomaisesti sopineet oikeusturvaedun hakemisesta.
6. Tieto kuluvastuun mahdollisuudesta vaikuttaa yleensä merkittävästi kanteen nostamista koskevaan päätöksentekoon. Asianajopalveluja tarjoavalta ammatinharjoittajalta voidaan edellyttää, että hän jo toimeksiantoa vastaanottaessaan tekee päämiehelleen selkoa toimeksiannon johdosta tälle aiheutuvista kustannuksista ja kanteen nostamiseen liittyvästä kuluriskistä silloinkin, kun päämiehen asian menestyminen näyttää hänestä etukäteen todennäköiseltä. Hänen tulee myös selvittää päämiehen mahdollisuudet saada kulunsa korvatuiksi oikeusavun tai oikeusturvavakuutuksen perusteella. Jos näihin järjestelmiin päätetään turvautua, toimeksiannon saajan on myös osaltaan huolehdittava siitä, että toimeksiantaja saa hyväkseen järjestelmien tarjoamat edut.
7. Siinäkin tilanteessa, että oikeusturvaetua koskevan hakemuksen toimittaminen vakuutusyhtiölle olisi A:n väittämin tavoin jäänyt B:n hoidettavaksi, A:n olisi B:n lainoppineena asiamiehenä tullut valvoa, että oikeusturvaetua koskeva ratkaisu saadaan ennen kanteen nostamista, tai ainakin yksiselitteisesti saattaa B:n tietoon, että kulut saattavat jäädä kokonaisuudessaan B:n itsensä vastattaviksi, mikäli toimeksiannon edellyttämiin toimenpiteisiin ryhdytään jo ennen kuin vakuutusyhtiöltä on saatu päätös tai muutoin varma tieto oikeusturvavakuutuksen käytettävyydestä asiassa. A on kuitenkin laiminlyönyt menetellä näin.
8. On ilmeistä, että vakuutusyhtiö olisi myöntänyt B:lle oikeusturvaedun myös käräjäoikeuskulujen osalta, jos sitä olisi haettu vakuutusehtojen mukaisesti. A on kuitenkin edellä todetuin tavoin laiminlyönyt huolehtia siitä, että B saa nämä kulunsa korvatuiksi vakuutuksen perusteella. Toimisto ei ole tältä osin täyttänyt toimeksiantosopimukseen perustuvia velvoitteitaan. Näissä oloissa toimistolla ei ole oikeutta suoritukseen, joka merkitsi sitä, että toimeksiannosta johtuneet kustannukset jäisivät A:n laiminlyönnin takia oikeusturvavakuutuksesta huolimatta B:n itsensä kannettaviksi. Tämän vuoksi B:llä ei ole velvollisuutta suorittaa vaadittuja kuluja ja palkkiota siltä osin kuin ne olisi korvattu vakuutuksen perusteella. Toimisto ei ole esittänyt selvitystä siitä, miltä osin B olisi vakuutusehtojen perusteella ollut omalta osaltaan vastuussa kanteessa vaadituista kuluista ja palkkiosta. Tähän nähden toimiston kannevaatimus on kokonaisuudessaan hylättävä. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio kumotaan. Asia jää käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen varaan. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Lauri Lehtimaja, Kati Hidén, Pasi Aarnio, Juha Häyhä ja Soile Poutiainen. Esittelijä Sami Myöhänen.