KKO/2007/43
2007 false KKO:2007:43 Takaaja oli antanut omavelkaisen takauksen sittemmin konkurssiin asetetun osakeyhtiön velasta. Konkurssituomiossa tämä saatava oli vahvistettu maksettavaksi. Takauksen voimassaolo ei ollut lakannut sillä perusteella, että päävelan vanhentumista ei ollut katkaistu osakeyhtiöön nähden enää sen jälkeen, kun yhtiö oli konkurssimenettelyn myötä lopettanut toimintansa ja lain mukaan purkautunut.
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa Asian tausta A oli antanut omavelkaisen takauksen X Oy:n 5.12.1991 pankilta saamasta valuuttalainasta. X Oy oli asetettu konkurssiin 29.12.1992. Konkurssivalvonta oli tapahtunut 25.5.1993, konkurssituomio oli annettu 24.8.1993 ja konkurssipesän loppukokous oli pidetty 25.2.1997. Takausvastuunsa perusteella A oli yksipuolisella tuomiolla 12.10.1993 velvoitettu maksusuoritukseen pankille. Ulosottoyrityksistä huolimatta A:lta ei ollut kertynyt varoja takaussaatavan täydeksi suorittamiseksi.
Konkurssihakemus Joensuun käräjäoikeudessa C&A Finland Oy, jolle takaussaatava oli pankilta siirtynyt, vaati 2.11.2005 vireille tulleella hakemuksella, että A asetetaan konkurssiin.
A vastusti hakemusta ja vaati, että se jätetään tutkimatta tai hylätään. Perusteeksi A esitti muun muassa sen, että takaussaatava oli lakannut päävelan vanhentumisen takia. Päävelan vanhentuminen oli katkaistu viimeksi X Oy:n konkurssivalvonnassa 25.5.1993. Viimeiseen kymmeneen vuoteen sen vanhentumista ei ollut katkaistu. Näin ollen päävelka oli vanhentunut.
Takaus oli päävelkaansa nähden liitännäinen sitoumus, joten takaajan vastuu lakkasi päävelan vanhentumisen myötä, vaikka takausvastuusta olisikin olemassa lainvoimainen tuomio. C&A Finland Oy:n saatava ei siten ollut täytäntöönpanokelpoinen.
C&A Finland Oy puolestaan kiisti, että saatava olisi vanhentunut päävelalliseen nähden. Saatava oli tuomittu maksettavaksi päävelallisen konkurssituomiossa.
Oikeuskirjallisuuden mukaan, jos velallinen esimerkiksi konkurssin kautta lakkasi, velka ei voinut vanhentua eikä vastuun hajautumista tapahtunut. Asiassa oli riidatonta, että velallisyhtiö oli lakannut konkurssin jälkeen ja sen toiminta oli lakannut. Takaus voi kuitenkin jäädä voimaan päävelan lakattua, vaikka takaus ei voi syntyä ilman päävelkaa (Erkki Aurejärvi, Takaus, 2001, s. 88; samoin Erkki Aurejärvi, Luotto- ja maksuvälineet, 1986, s. 274). Jos osakeyhtiö, joka oli päävelallisena, purkautui konkurssin johdosta tai muuten, päävelka sammui subjektin puutteessa. Velkaa turvaamaan laadittu takaus jäi kuitenkin voimaan.
Käräjäoikeuden päätös 28.12.2005 Käräjäoikeus totesi takaussaatavan olleen ulosottoperinnässä vuodesta 1993 lähtien. Sen vanhentuminen oli katkaistu muun muassa 3.12.1993 ja 5.11.1999 toimitetuissa ulosmittauksissa, joissa A oli todettu varattomaksi. Saatavalle oli kuitenkin 5.12.2002 alkaen kertynyt suorituksia ulosoton kautta. Takaussaatava A:ta vastaan oli määräajasta velkomisasioissa sekä julkisesta haasteesta velkojille annetun asetuksen (vanhentumisasetus) mukaisesti katkaistu.
Päävelan vanhentuminen oli katkaistu viimeksi konkurssivalvonnassa 25.5.1993. Saatava oli vahvistettu maksettavaksi konkurssituomiossa 24.8.1993. Vanhentumisasetuksen mukaan velka vanhentui kymmenessä vuodessa sen syntymisestä, jollei vanhentumista ollut katkaistu. Kun velkoja ei ollut kymmenen vuoden kuluessa konkurssituomiosta katkaissut päävelan vanhentumista, se oli lakannut. Ilman selvää lain säännöstä yleisestä kymmenen vuoden vanhentumisajasta poikkeaminen ei ollut perusteltavissa. Käräjäoikeus viittasi oikeustapauksiin KKO 1944 I 1 ja 1960 II 136.
Takaus oli päävelkaan nähden liitännäinen sitoumus. Liitännäisyydestä johtui, että takaaja vapautui vastuusta päävelan lakatessa esimerkiksi vanhentumisen vuoksi. Kun päävelka oli vanhentunut, takaajan vastuu lakkasi sen myötä, vaikka takausvastuusta oli olemassa lainvoimainen tuomio. Hakijan saatava ei siten enää ollut täytäntöönpanokelpoinen eikä velallista voitu sen perusteella asettaa konkurssiin. Mainituilla perusteilla käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen.
Asian on ratkaissut käräjätuomari Heikki Piiroinen.
Itä-Suomen hovioikeuden päätös 15.6.2006 C&A Finland Oy valitti hovioikeuteen ja vaati, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja A asetetaan konkurssiin.
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Juha Voutilainen, Paavo Eestilä ja Pertti Jokinen. Esittelijä Kirsi-Marja Kultala.
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa C&A Finland Oy:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan yhtiö vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja A asetetaan konkurssiin.
A antoi häneltä pyydetyn vastauksen ja vaati, että valitus hylätään.
Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut Asian tausta ja kysymyksenasettelu 1. A oli antanut omavelkaisen takauksen X Oy:n velasta. X Oy:n ajauduttua sittemmin konkurssiin päävelka oli vahvistettu maksettavaksi 24.8.1993 annetussa konkurssituomiossa. Konkurssi oli päättynyt 25.2.1997 pidettyyn loppukokoukseen, jossa konkurssihallinnon antama lopputilitys oli hyväksytty. Näin ollen X Oy oli tuolloin lain nojalla purkautunut. A oli takausvastuunsa perusteella velvoitettu lainvoimaisella tuomiolla suorittamaan saatava C&A Finland Oy:lle, jolle se oli siirtynyt. Koska saatavaa ei ollut saatu A:lta ulosotossa perityksi, C&A Finland Oy on vaatinut, että A asetetaan konkurssiin.
Korkeimman oikeuden kannanotto 4. Takaus on päävelkaan nähden liitännäinen sitoumus. Tästä liitännäisyydestä johtuu, ettei takaus yleensä voi pysyä voimassa päävelasta riippumatta. Takaajalla on oikeus tehdä velkojaa vastaan kaikki ne väitteet, joihin päävelallinenkin on oikeutettu. Esimerkiksi päävelan vanhentumisesta seuraa, että myös takaaja vapautuu takausvastuustaan. Näin tapahtuu, vaikka takaaja olisi jo ennen päävelan vanhentumista lainvoimaisella tuomiolla velvoitettu maksamaan velka (ks. KKO 2002:123). Toisaalta aiheutuu takauksen liitännäisyydestä myös se, että takaajan suoritettua päävelan hän saa takautumisoikeuden päävelalliseen nähden.
Johtopäätös 12. C&A Finland Oy:n konkurssihakemuksen perusteena oleva saaminen A:lta on ollut täytäntöönpanokelpoinen. Hakemusta ei siten olisi tullut hylätä alempien oikeuksien mainitsemalla perusteella.
Päätöslauselma Hovioikeuden päätös kumotaan. Asia palautetaan Joensuun käräjäoikeuteen, jonka tulee ottaa se omasta aloitteestaan käsiteltäväkseen ja, huomioon ottaen palauttamisen syy, siinä laillisesti menetellä.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Pauliine Koskelo sekä oikeusneuvokset Lauri Lehtimaja, Kati Hidén, Gustav Bygglin ja Pasi Aarnio. Esittelijä Kari Vesanen.