KKO/2007/5

2007 false KKO:2007:5 Urakoitsija oli urakkatarjousta tehdessään valinnut tilaajan rakennusselostuksessa mainituista kahdesta lattiavaihtoehdosta halvemman. Rakennuttaja oli tarkoittanut kalliimman vaihtoehdon mukaista lattiaa, mikä rakennuttajan mielestä oli ilmennyt urakka-asiakirjoista. Kysymys siitä, oliko kalliimman vaihtoehdon toteuttaminen lisä- ja muutostyö, josta urakoitsija oli oikeutettu korvaukseen. Asian käsittely alemmissa oikeuksissa Kanne Salon käräjäoikeudessa A Oy lausui Kiskon kuntaa vastaan ajamassaan kanteessa, että yhtiö ja kunta olivat 12.6.2002 tehneet Toijan liikuntahallia ja koulun laajennusta sekä muutosta koskevan rakennusurakkasopimuksen. Työ oli valmistunut ja vastaanotettu. Taloudellisessa loppuselvityksessä oli syntynyt erimielisyyttä lisä- ja muutostyölaskusta, joka liittyi liikuntahallin lattiarakenteeseen. Rakennusselostuksen kohdassa F63.2 oli liikuntahallin joustolattian rakenteesta esitetty kaksi vaihtoehtoa, Tarkett Sommer Combisport Elite tai Upofloor Pulastic 2000, jotka edustivat tunnettuja tuotemerkkejä ja joista kantajayhtiö oli tarjousta tehdessään valinnut jälkimmäisen vaihtoehdon. Urakoitsijalla oli ollut oikeus valita vaihtoehdoista tarkoituksenmukaiseksi katsomansa. Kysymys oli siten ollut yleisten sopimusehtojen YSE 1998 14 §:ssä tarkoitetusta vaihtoehtoisesta velvollisuudesta. Tarjouslaskennassa käytetty Upofloor Pulastic 2000 koostui 9 millimetrin kumijoustinkerroksesta pintarakenteena saumaton 2 millimetrin muovimatto. Tarkett Sommer Combisport Elite puolestaan koostui koolatusta vanerisesta joustorakenteesta ja muovimatosta. Kummatkin olivat valmiita liikuntasalien rakenteellisia kokonaisratkaisuja. Ne olivat ohjetiedoston RT 84-10090 mukaan betonin päälle asennettavia pallopeleille ja kaikille liikuntalajeille tarkoitettuja lattiarakennetuotteita. Kunta oli rakennuttajana määräysvaltaansa käyttäen määrännyt yhtiön toteuttamaan kalliimman aluejoustavan lattiarakenteen. Yhtiö oli katsonut kysymyksessä olevan muutostyön, josta se oli oikeutettu laskuttamaan YSE 1998 14 §:n mukaisesti hintojen erotuksen. Edellä mainituilla perusteilla yhtiö vaati, että Kiskon kunta velvoitetaan maksamaan yhtiölle 31 363,20 euroa viivästyskorkoineen 14.6.2003 alkaen. Vastaus Kunta kiisti kanteen sekä perusteeltaan että määrältään. Kunta oli rakennuttajana edellyttänyt sopimusasiakirjojen mukaista joustorakenteista urheilulattiaa, kun taas urakoitsija oli halunnut rakentaa vain muovirakenteisen kimmoisapintaisen lattiapinnan. Rakennusselostus samoin kuin urakkasopimusasiakirjoihin liittyvät piirustukset ja rakennekuvat osoittivat, että kunta oli ollut rakennuttamassa korkealaatuisella joustorakenteisella lattialla varustettua liikuntahallia. Ammattimaisen urakoitsijan oli tullut ottaa huomioon asiakirjakokonaisuus sekä rakennuksen rakenteita koskevat keskeiset vaatimukset että rakenteisiin liittyvät pintarakenteet. Liikuntahallin rakennusrunkoa koskevassa rakennusselostuksen kohdassa F2 viitattiin sopimusasiakirjoista ilmeneviin rakennustyyppeihin, jotka ilmenevät rakennepiirustuksista. Liikuntahallin lattiarakenteita koskevat rakennepiirustukset olivat yksiselitteiset. Lattiarakennetta koskevasta rakennetyyppikuvasta AP 2 oli selkeästi havaittavissa, että liikuntahallin lattia oli ollut tarkoitus toteuttaa siten, että hallin lattian betonisen osan päälle rakennetaan usean senttimetrin vahvuinen koolattu joustorakenteinen urheilulattia. Rakennepiirustuksista ilmenevä tilavaraus osoitti, että lattia oli tarkoitettu toteutettavaksi koolattuna rakenteena siten, että pintapäällystettä ei asenneta suoraan betonin päälle. Yhtiön valitsema muovimatto Upofloor Pulastic 2000 oli vain 11 millimetrin vahvuinen. Näin ollen kunnan vaatimusten oli tullut olla ammattitaitoiselle rakentajalle selvät. Yhtiö ei ollut tuonut esille käsitystään lattiarakenteesta urakkalaskennan aikana eikä urakkaneuvottelun yhteydessä. Rakennusselostuksen kohdan F63.2 alla esimerkinomaisesti mainittuja tuotetyyppejä "Tarkett Sommer Combisport Elite tai Upofloor Pulastic 2000" koskevaa lauseketta tuli tulkita sopimuksen tarkoituksen ja lauseketta edeltävän teknisen määräyksen perusvaatimuksen joustorakenne + muovimatto mukaisesti. Mainitut tuotetyypit eivät sellaisenaan olleet käytännössä vaihtoehtoja. Urakkasopimuksen allekirjoittamista edeltävässä urakkaneuvottelussa 12.5.2002 oli yksiselitteisesti kirjattu kunnan edustajan toteamuksena: "Liikuntahallin lattiamuovimatto kahdesta vaihtoehdosta". Urakkaneuvotteluissa kunta oli tuonut selkeästi esiin tarkoituksena, että vaihtoehtojen kohdalla oli ollut kysymys nimenomaan joustorakenteen päälle tulevasta muovimatosta. Urakkasopimuksessa oli ollut lukuisia toisiaan täydentäviä määräyksiä. Vaikka rakennusselostuksen kohdassa F63.2 "Muovimattopäällysteet" oli ollut epätarkkuutta, kysymyksessä ei ollut ollut YSE 1998 13 §:ssä tarkoitettu eri asiakirjojen ristiriitaisuus. Sanotussa kohdassa oleva vaihtoehtoja koskeva lauseke ei poistanut samassa sopimusmääräyksessä olevaa perusratkaisua, jonka mukaan lattian tuli sisältää joustorakenne ja muovimatto. Mikäli yhtiö oli pitänyt sopimusasiakirjoja ristiriitaisina, sen olisi tullut huomauttaa tästä YSE 1998 13 §:n 8 kohdan perusteella kunnalle jo urakkalaskentavaiheessa tai viimeistään urakkaneuvottelussa. Käräjäoikeuden tuomio 28.12.2004 Käräjäoikeus lausui, että asiassa tuli ottaa kantaa siihen, oliko yhtiö tarjousta tehdessään voinut perustaa sen rakennusselostuksen kohtaan F63.2 "joustorakenne + muovimatto, esim. Tarkett Sommer Combisport Elite tai Upofloor Pulastic 2000", vai olisiko yhtiön tullut liikuntahallin lattian osalta tarjousta tehdessään huomioida mainitun kohdan ja rakennepiirustusten välinen ristiriita. Yhtiö oli velvollinen näyttämään, että sillä oli ollut oikeus laskuttaa vaatimansa lisätyö urakkasumman lisäksi ja että lasku oli määrältään perusteltu. Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että ammattitaitoisen tarjouslaskijan oli tullut havaita ristiriita rakennuspiirustusten koolauskuvien ja -varausten sekä Upofloor Pulastic 2000-lattiavaihtoehdon välillä ja vähintäänkin tiedustella kunnalta seikkaa. Tarjousasiakirjat olivat kokonaisuus. Pelkästään rakennushankkeen luonteesta yhtiö ei kuitenkaan ollut voinut päätellä vaativampaa lattiarakennetta. Näyttämättä oli jäänyt, että urakkaneuvottelupöytäkirjasta olisi käynyt ilmi tarkoitettu tekninen ratkaisu. Tarjousasiakirjoissa oli ollut ristiriitaa eikä rakennusselostuksen lattiavaihtoehtoja ollut saanut tulkita samanarvoisiksi. Rakennepiirustukset eivät olleet kuvanneet yhtä vaihtoehtoa, vaan ainoata tarkoitettua vaihtoehtoa. Yhtiö ei ollut voinut vilpittömässä mielessä toimia toteutuneella tavalla, vaan yhtiön olisi tullut esittää kunnalle selvennyspyyntö. Merkitystä ei ollut sillä, että myös eräät muut urakkakilpailuun osallistuneet olivat pyytäneet tarjousta Upofloor Pulastic 2000 -lattiasta. Yhtiö ei voinut vedota väittämäänsä kokemattomuuteen urheilulattioiden rakentamisessa tarjousasiakirjojen sisältö ja saatavilla oleva muu informaatio huomioon ottaen. Asiassa oli näytetty, että tarjousasiakirjat olivat täyttäneet RYL:n normit. Rakennepiirustussarja numero 8 koolausvaramerkintöineen, RT-ohjetiedosto palloilu- ja voimistelutilojen lattiarakenteista kuvineen ja termeineen "joustavarakenteinen lattia", sekä lattiarakentamisen yleiset laatuvaatimukset RYL osoittivat, että tarjousta laskettaessa olisi voinut ja pitänyt havaita ristiriita rakennusselostuksen kohdassa F63.2 olevassa merkinnässä. Edellä mainituilla perusteilla käräjäoikeus katsoi, ettei yhtiö talonrakennusalan ammattilaisena voinut vedota väittämäänsä vilpittömään mieleen, vaan asia oli ratkaistava kunnan tarjousasiakirjojen kokonaisuutta korostavan tulkinnan mukaan. Käräjäoikeus hylkäsi kanteen. Asian on ratkaissut käräjätuomari Timo Peltonen. Turun hovioikeuden tuomio 25.1.2006 Yhtiö valitti hovioikeuteen. Hovioikeus piti sitä periaatetta, että urakka-asiakirjoja oli tulkittava kokonaisuutena, ensisijaisena verrattuna asiakirjojen pätevyysjärjestystä koskevaan sopimusehtoon. Kunnan oli näin ollen urakka-asiakirjoja kokonaisuutena tulkiten katsottava lattiaratkaisun osalta tarkoittaneen muovipäällysteellä varustettua aluejoustavaa lattiarakennetta. Yhtiöllä ei siten ollut ollut oikeutta pelkästään rakennusselostuksessa mainittujen kahden esimerkinomaisen tuotenimikkeen perusteella valita rakennettavaksi ainoastaan pistejoustavaa Upofloor Pulastic 2000 lattiaa ilman sanottua rakennetta. Ero rakennusselostuksessa mainittujen vaihtoehtojen välillä oli ollut niin ilmeinen, että ammattitaitoisen urakkalaskijan olisi tullut se huomata. Näin ollen yhtiöllä oli ollut kyseisessä tilanteessa yleisten sopimusehtojen mukainen selonottovelvollisuus. Asiassa oli siten jäänyt näyttämättä, että lattian toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset olisivat aiheutuneet urakkaan kuulumattomista erikseen korvattavista muutostöistä. Näillä ja käräjäoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Tapio Kilpi, Mikko Suvanto ja Markku Nieminen. Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa Yhtiölle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan yhtiö vaati hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomioiden kumoamista ja toisti kanteensa. Kunta vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä. Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut Urakkasopimus ja erimielisyys

1. A Oy urakoitsijana ja Kiskon kunta tilaajana olivat solmineet 12.6.2002 rakennusurakkasopimuksen koskien Toijan liikuntahallia ja koulun laajennus- ja muutostöitä tilaajan suunnitelmien ja piirustusten mukaisesti.
2. Rakennusurakkasopimuksen liitteenä olivat olleet muun muassa urakkaneuvottelupöytäkirja nro 1 (13.5.2002), yleiset sopimusehdot YSE 1998, rakennusselostus, Toijan koulun liikuntahallin arkkitehtipiirustukset ja liikuntasalin rakennepiirustukset.
3. Rakennusselostuksessa viitataan piirustuksiin ja todetaan, että ala-, väli- ja yläpohjien sekä seinien rakenteet tuli tehdä rakennetyyppien mukaan ja pintarakenteet tämän selostuksen osan F5 ja F6 sekä arkkitehtipiirustuksien mukaan.
4. Rakenneselostuksen rakennusrunkoa koskevan kohdan F2 mukaan pintarakenteet tehdään rakennusselostuksen osan F5 ja F6 sekä arkkitehtipiirustuksien mukaan. Kohdan F6 (Sisäpinnat) alakohdassa F63.2 (Muovimattopäällysteet) on otsikko "Joustorakenne + muovimatto", jonka alla ovat omat alakohtansa muodostavat merkinnät, ensinnä "Lattianpäällysteenä käytetään polyuretaanipintaista muovimattoa + joustavaa alusrakennetta", sitten "Esim. Tarkett Sommer Combisport Elite tai Upofloor Pulastic 2000" ja kolmanneksi "Lattian ja seinän rajassa kuultokäsitelty puinen jalkalista 12 x 60 mm."
5. Rakennekuvaan AP2 on liikuntasalin lattiaan piirretty koolaus. Kuvaan liittyvän selitteen mukaan kysymyksessä on "urheilulattia esim. Tarkett Multisport Elite tai vastaava". Rakennepiirustusten mukaan (Piir. No 8) koolaukseen tuli varata tilaa 50-70 millimetriä.
6. Yhtiö on katsonut, että urakka-asiakirjoissa oli annettu liikuntasalin lattian rakentamiseksi kaksi vaihtoehtoa. Niistä yhtiö oli valinnut edullisemman, jossa käytettiin Upofloor Pulastic 2000 -muovimattoa. Kunta oli kuitenkin rakennuttajana määrännyt lattian rakennettavaksi kalliimpana Upofloor Robbins Combi System -rakenteena. Tästä oli yhtiölle koitunut 31 363,20 euron suuruinen lisäkustannus.
7. Korkeimmassa oikeudessa on siten kysymys lisä- ja muutostyötä koskevasta erimielisyydestä. Sen ratkaisemiseksi on otettava kantaa osapuolten vastuunjakoon rakennusurakassa sekä urakkasopimuksen tulkintaan. Lattiarakennetta koskevien sopimusmääräysten tulkinta
8. Keskeisiä sopimusasiakirjoja urakkalaskennan ja tarjouksen antamisen kannalta ovat olleet rakennusselostus ja rakennuspiirustukset. Rakennusselostuksen kohdasta F63.2 ilmenee, että lattianpäällysteenä käytetään polyuretaanipintaista muovimattoa, johon liittyy joustava alusrakenne. Vaihtoehtoisina esimerkkeinä muovimatoista mainitaan kaksi tuotetta, joiden tekninen rakenne ja ominaisuudet poikkeavat olennaisesti toisistaan. Esimerkkituotteiden mainitsemisesta on pääteltävissä, että ainakin kyseiset tuotteet ja mahdollisesti muutkin niihin verrattavat tuotteet täyttävät tilaajan vaatimukset. Edelleen voidaan päätellä, että joustorakenne tai joustava alusrakenne voi koostua myös muovimaton alla olevasta kumikerroksesta, jolloin lattia on pistejoustava, mutta ei aluejoustava.
9. Rakennepiirustus AP2 kuvaa aluejoustavan vaihtoehdon rakennetta. Upofloor Pulastic 2000 -tyyppinen tuote ei siten tulisi kysymykseen.
10. YSE 1998 12 §:n mukaan sopimusasiakirjat täydentävät toisiaan siten, että yhdessäkin asiakirjassa annettu urakkaan liittyvä määräys katsotaan päteväksi, vaikka se puuttuisi muista sopimusasiakirjoista. Jos ajatellaan, että rakennepiirustus AP2 kuvaa ainoata kysymykseen tulevaa lattiarakennetta, piirustus on ristiriidassa rakennusselostuksessa myös mainitun pistejoustavan tuotteen käytön kanssa. Ristiriitatilanteissa ratkaisevaa on YSE 1998 13 §:n mukaan asiakirjojen etusijajärjestys, jolloin rakennusselostus on määräävä.
11. Ristiriitaa rakennusselostuksen ja rakennepiirustuksen välillä ei kuitenkaan lainkaan synny, jos rakennusselostuksen tulkitaan sisältävän kaksi erilaista rakennevaihtoehtoa, joiden osalta valintavalta on YSE 1998 14 §:n mukaan urakoitsijalla. Vaihtoehtojen ollessa ratkaisematta on luonnollista, että rakennesuunnittelija on varautunut myös koolatun alusrakenteen tekemiseen.
12. Urakkasopimusten solmimista edelsi 13.5.2002 pidetty urakkaneuvottelu, jossa suunnittelijat ja tilaaja olivat esittäneet lukuisia tarkennuksia liittyen urakan laajuuteen ja työn sisältöön. Pöytäkirjassa mainitaan muun muassa seuraava tarkennus: "Liikuntahallin lattiamuovimatto kahdesta vaihtoehdosta".
13. Urakkaneuvottelun pöytäkirjan maininta kahdesta vaihtoehdosta liikuntahallin lattiamuovimaton osalta viittaa sanamuotonsa mukaan joustavan lattiarakenteen pintakerroksena olevaan muovimattoon. Kun rakennusselostuksessa esimerkkeinä mainitut tuotteet muodostavat kumpikin kokonaisuuden, johon matto osana kuuluu, pöytäkirjan mainintaa on luontevaa tulkita siten, että siinä tarkoitetaan selostuksessa esitettyjä tuotevaihtoehtoja. Rakennustyömaan valvoja, jonka tehtävänä oli rakennuttajan puolesta valvoa työsuoritusta, on 20.9.2002 päivätyn rakennustyömaan pöytäkirjan mukaan todennut, että kanta lattiarakenteeseen oli vielä avoin ja että se "selvitetään myöhemmin". Ratkaisuperusteet
14. Rakennusalalla vakiintuneesti noudatetun vastuunjaon mukaan tilaajalle kuuluu suunnittelu ja urakoitsijalle rakentaminen. Suunnitelmien puutteellisuuden, tulkinnanvaraisuuden tai virheiden seuraukset ovat siten tilaajan vastuulla. Urakoitsija ei kuitenkaan ole oikeutettu vetoamaan virheisiin, jotka hän on suunnitelmissa havainnut tai hänen olisi ammattilaisena pitänyt havaita. Urakoitsijan reklamointivelvollisuudesta suunnitelmien ristiriitatilanteissa on määräys YSE 1998 13 §:n 8 kohdassa.
15. Käsillä olevassa asiassa suunnitteluasiakirjat ja niihin liittyvä urakkaneuvottelu ovat olleet sen laatuiset, että urakoitsija on voinut tarjousta tehdessään perustellusti lähteä siitä, että liikuntahallin lattian osalta oli tarjolla kaksi erilaista rakennevaihtoehtoa. Velvollisuutta YSE 1998 13 §:n 8 kohdan mukaiseen selvennyspyynnön tekemiseen ei ole tässä tilanteessa syntynyt.
16. Osapuolten näkemysero suunnitelmien tulkinnasta on tullut esille ennen lattiarakenteen toteuttamista eikä asiasta ole siten aiheutunut rakentamisessa lisäkustannuksia. Kanteessa onkin kysymys ainoastaan siitä, onko tilaaja velvollinen maksamaan valitsemaansa lattiavaihtoehtoa vastaavan hinnan vai onko urakoitsija ollut velvollinen toteuttamaan kalliimman vaihtoehdon halvemman hinnalla. Kun epäselvyyden syy on ollut tilaajan vastuulla olevissa suunnitelmissa, ei ole perustetta evätä urakoitsijalta oikeutta lisäkustannuksiin. Kanne on siten hyväksyttävä. Kannevaatimuksen määrä
17. Kantaja on esittänyt lisä- ja muutostyölaskut 5.
18. ja 14.5.
19. Vastaaja ei ole näyttänyt, että määrien osalta olisi kohtuullisessa ajassa reklamoitu. Jutussa ei ole myöskään esitetty taloudellisen loppuselvityksen pöytäkirjaa, josta sellainen reklamaatio ilmenisi. Kanne on siten hyväksyttävä vaaditun määräisenä. Tuomiolauselma Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan. Kiskon kunta velvoitetaan suorittamaan A Oy:lle 31 363,20 euroa, jolle määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa 14.6.2003 lukien. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Suhonen, Mikko Tulokas, Kati Hidén, Pertti Välimäki ja Timo Esko. Esittelijä Anna-Liisa Hyvärinen.