KKO/2007/7

2007 false KKO:2007:7 Kysymys teknistä kuuntelua koskevan luvan myöntämisen edellytyksistä. PakkokeinoL 5a luku 5 § 1 mom Asian käsittely alemmissa oikeuksissa Hakemus Kokemäen käräjäoikeudessa Tutkinnanjohtajana toimivan Kokemäen kihlakunnan poliisilaitoksen komisarion käräjäoikeudelle esittämän kirjallisen vaatimuksen perusteluissa on kerrottu, että Harjavallassa toimi Bandidos MC Harjavalta -niminen, kansainvälisen ulottuvuuden omaava ja järjestäytyneen rikollisryhmän kriteerit täyttävä moottoripyöräkerho. Sen jäsenten A:n, B:n ja C:n epäiltiin syyllistyneen törkeään huumausainerikokseen myymällä ja välittämällä suuria määriä hasista ja amfetamiinia. Tutkinnassa esiin tulleiden seikkojen perusteella huumausaineen välittämistä ja myyntiä tapahtui ja siitä sovittiin kerhotiloissa, joten kerhotiloihin kohdistettavalla teknisellä kuuntelulla oletettiin olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämisen kannalta, sillä telekuuntelulla ei ollut saatu odotettuja tuloksia. Tämän vuoksi tutkinnanjohtaja vaati, että A:han, B:hen ja C:hen, joita epäiltiin törkeästä huumausainerikoksesta 20.1.2004 Harjavallassa, saataisiin kohdistaa teknistä kuuntelua heidän oleskellessaan kerhotiloissa. Käräjäoikeuden päätökset 17.12.2004, 18.1.2005, 17.2.2005 ja 16.3.2005 Käräjäoikeus myönsi hakemuksessa mainituin perustein luvan tekniselle kuuntelulle 17.12.2004, 18.1.2005, 17.2.2005 ja 16.3.2005, kulloinkin kuukauden ajaksi. Asian on ratkaissut 17.12.2004 ja 18.1.2005 käräjätuomari Riikka Sandholm sekä 17.2.2005 ja 16.3.2005 laamanni Pekka Tuomaala. Turun hovioikeuden päätökset 19.4.2006 Hovioikeus, jonne A, B ja C kantelivat, lausui, että käräjäoikeuden päätöksistä ei ilmennyt niitä seikkoja, jotka osoittaisivat, että A:ta, B:tä ja C:tä olisi ollut syytä epäillä mainitusta törkeästä huumausainerikoksesta. Pelkkä viittaus tutkinnassa ilmi tulleisiin seikkoihin ei ollut riittävä selvitys siitä, että epäily oli ollut aiheellinen. Jutun asiakirjoista ei käynyt ilmi sellaisia asiaan liittyviä yksityiskohtia, joiden perusteella voitaisiin selvittää, olivatko teknisen kuuntelun edellytykset olleet olemassa. Hovioikeus katsoi, että sen oli mahdotonta arvioida, onko A:ta, B:tä ja C:tä ollut syytä epäillä käräjäoikeuden päätöksessä sanotusta rikoksesta, samoin kuin sitä, onko käräjäoikeuden myöntämään tekniseen kuunteluun ollut konkreettista tarvetta rikoksen tutkinnassa. Sen vuoksi hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätökset. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Heikki Särkilä, Allan Ahnger ja Maile Åkerberg. Esittelijä Kaarina Syysvirta. Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa Tutkinnanjohtajalle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan hän vaati ensisijaisesti, että hovioikeuden päätökset kumotaan ja käräjäoikeuden päätökset lupien myöntämisestä tekniseen kuunteluun jätetään pysyviksi. Toissijaisesti hän vaati, että asiat palautetaan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäviksi. A, B ja C vastasivat valitukseen. Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut

1. Pakkokeinolain 5a luvun 4 §:n 1 momentin mukaan rikoksen esitutkintaa toimittava viranomainen saa, kun on syytä epäillä jotakuta muun muassa huumausainerikoksesta, kohdistaa epäiltyyn teknistä kuuntelua, jos kuuntelulla saatavilla tiedoilla voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle. Saman luvun 5 §:n 1 momentin mukaan toimenpiteestä päättää pidättämiseen oikeutetun virkamiehen kirjallisesta vaatimuksesta tuomioistuin, jos kuuntelulaite on tarkoitus sijoittaa epäillyn käyttämään kulkuneuvoon tai siihen tilaan, jossa epäilty oleskelee.
2. Edellä tarkoitettu teknistä kuuntelua koskeva asia on luvun 6 §:n 2 momentin mukaan käsiteltävä tuomioistuimessa vaatimuksen tehneen tai hänen määräämänsä virkamiehen ollessa läsnä. Asia ratkaistaan kuulematta rikoksesta epäiltyä taikka kuunneltavan tilan haltijaa. Saman luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kuuntelusta on pääsääntöisesti ilmoitettava epäillylle jälkikäteen.
3. Teknisessä kuuntelussa on kysymys siitä, että poliisi rikoksesta epäillyn tietämättä tarkkailee epäiltyä teknisin laittein. Koska teknisellä kuuntelulla voidaan odottaa saatavan rikosten selvittämiseksi merkityksellistä selvitystä vain mikäli kuunneltavat eivät ole kuuntelusta tietoisia ennen kuuntelua eivätkä sen aikana, tapahtuu lupa-asian käsittely rikoksesta epäillyltä salassa.
4. Teknisessä kuuntelussa on kuitenkin kysymys paitsi rikoksen selvittämisestä myös yksilön suojattuun oikeuspiiriin kajoavasta pakkokeinosta. Kuten pakkokeinolain 5a luvun esitöistä (HE 22/1994 vp) ilmenee, pakkokeinosta päättävä viranomainen määräytyy sen mukaan, miten vakavasti yksilön oikeuspiiriin puuttuvasta pakkokeinosta on kysymys. Vakavimmissa tapauksissa päätöksenteko kuuluu tuomioistuimelle. Tuomioistuimen mahdollisuuden selvittää pakkokeinon käyttämisen edellytysten käsilläolo ja huolehtia siten epäillyn eduista turvaa se, että vaatimuksen tekijän tai hänen määräämänsä tulee olla läsnä vaatimusta käsiteltäessä tai että näihin ainakin on laissa tarkoitettu puhe- ja näköyhteys.
5. Pakkokeinolain 5a luvun pakkokeinojen yhteisenä edellytyksenä on, että rikos on tapahtunut tai on syytä epäillä sitä. Kuten muutkin luvussa tarkoitetut pakkokeinot, myös lupa tekniseen kuunteluun edellyttää, että sitä henkilöä, johon pakkokeino on tarkoitus kohdistaa, on syytä epäillä sovellettavassa säännöksessä tarkemmin määritellyn rikoksen tekijäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että on käsillä jokin tai joitakin sellaisia seikkoja, joiden perusteella on syytä kohdistaa sanotusta rikoksesta epäilys tiettyyn henkilöön. Kun tuomioistuimen tehtävänä on huolehtia epäillyn oikeusturvasta, on tärkeätä, että se vaatimusta käsitellessään selvittää ne tosiasiatiedot, joihin rikosepäilyn väitetään perustuvan. Näin ollen yksin vaatimuksen esittävän virkamiehen viittausta tutkinnassa saatuihin tietoihin tai hänen niiden perusteella tekemäänsä johtopäätöstä ei voida pitää riittävänä selvityksenä sanotun edellytyksen täyttymisestä. Merkityksellistä on, että vaatimuksen tueksi esitetään konkreettisia seikkoja, joiden perusteella sanotunlainen syytä epäillä -arvio on mahdollista tehdä.
6. Edeltä kohdasta 1 ilmenee, että myös pakkokeinon tarpeellisuuteen eli tietojen merkitykseen ja toimenpiteen onnistumismahdollisuuksiin on kiinnitettävä huomiota tekniseen kuunteluun oikeuttavaa lupaa koskevaa vaatimusta käsiteltäessä. Tämä merkitsee sitä, että tuomioistuimen on tarvittaessa vaadittava selvät perustelut sille, miksi pakkokeino on erityisen tarpeellinen, ja näiden perusteiden nojalla punnittava, ovatko myös nämä edellytykset luvan myöntämiselle käsillä.
7. Tutkinnanjohtajan käräjäoikeudelle ilmoittama rikosepäily on tutkintailmoituksen mukaan koskenut törkeää huumausainerikosta 1.1.2003 - 20.1.2004 Harjavallassa ja siitä epäillyiksi on ilmoitettu muun muassa Bandidos MC Harjavalta -nimisen moottoripyöräkerhon "presidentti" A, "varapresidentti" B ja "sihteeri" C. Vaatimus on koskenut lupaa tekniseen kuunteluun kerhon tiloissa. Vaatimuksen perusteluissa on todettu, että sanotun kansainvälisen ulottuvuuden omaavan ja järjestäytyneen rikollisryhmän kriteerit täyttävän moottoripyöräkerhon jäsenten epäiltiin syyllistyneen suurten hasis- ja amfetamiinimäärien myyntiin ja välittämiseen, ja että tutkinnassa ilmitulleiden seikkojen perusteella huumausaineen väittämistä ja myyntiä tapahtuu ja siitä sovitaan kerhotiloissa. Käräjäoikeus on perustellut päätöksensä vain viittaamalla vaatimuksessa esitettyyn.
8. Käräjäoikeudessa ei ole esitetty seikkoja, joiden perusteella voitaisiin todeta, että A:ta, B:tä ja C:tä olisi ollut syytä epäillä vaatimuksessa mainitusta törkeästä huumausainerikoksesta. Sellaisina seikkoina ei voida pitää sen enempää moottoripyöräkerhon luonnetta, epäillyiksi väitettyjen jäsenyyttä kerhossa kuin vaatimuksessa esiintuotua tietoa tai epäilyä, että kerhotiloissa tapahtuu huumausainerikoksia. Mitä tulee siihen tutkinnanjohtajan Korkeimmassa oikeudessa esittämään perusteeseen, jonka mukaan kerhon tiloista oli Turun hovioikeuden 14.4.2005 antamasta tuomiosta ilmenevin tavoin 14.1.2003 toimitetussa kotietsinnässä löytynyt 3,1 grammaa amfetamiinia, ja viittaukseen esimerkiksi poliisin muista tiedustelutiedoista, on näiltä osin sinänsä kysymys seikoista, jonka perusteella on voitu päätellä, että tiloissa oli käsitelty huumausainetta. Kun tutkintailmoitus törkeästä huumausainerikoksesta oli kuitenkin tehty 20.1.2004, kun asia oli ollut tutkinnan kohteena siitä alkaen ja kun lupaa tekniseen kuunteluun on haettu vasta 16.12.2004, ei voida katsoa, että nimenomaan A:ta, B:tä ja C:tä olisi ollut lupavaatimuksessa ilmoitetuin perustein syytä epäillä väitetystä rikoksesta.
9. Tutkinnanjohtajan käräjäoikeudelle esittämien lupavaatimusten mukaan toimenpiteen tarkoituksena on ollut sellaisen tiedon saaminen, jolla voi olla erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle. Perusteeksi tälle on esitetty, että telekuuntelulla ei ollut saatu odotettuja tuloksia. Pelkästään tällä perusteella ja etenkin väitetyn rikoksen laatu huomioon ottaen Korkein oikeus pitää ilmeisenä, ettei pakkokeinon tarpeellisuutta koskevia edellytyksiä ole enää vuosi 1.1.2003 - 20.1.2004 tehdyksi ilmoitetun rikoksen jälkeen ollut käsillä. Vaatimus olisi sen vuoksi tullut myös tällä perusteella hylätä. Päätöslauselma Hovioikeuden päätösten lopputulosta ei muuteta. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Gustaf Möller, Gustav Bygglin, Liisa Mansikkamäki, Pasi Aarnio ja Timo Esko. Esittelijä Pasi Kumpula.