KKO/2007/95

2007 false KKO:2007:95 Pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi määrättyä A:ta oli kuultu kuolinpesän osakkaan B:n hakemuksesta, jossa vaadittiin A:n vapauttamista toimeensa sopimattomana. B, jonka hakemus hylättiin, velvoitettiin korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut. (Ään.) PK 19 luku 10 § 4 mom PK 23 luku 6 § 2 mom OK 21 luku 2 § OK 21 luku 12 § Asian käsittely alemmissa oikeuksissa Asian tausta Asianajaja A oli määrätty pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi C:n ja D:n kuolinpesiin. Kuolinpesien osakkaat olivat pesänselvityskokouksen pöytäkirjan mukaan päässeet sopimukseen kuolinpesiin kuuluvien kiinteistöjen arvoista ja jakamisesta. Kuolinpesien osakkaana B oli selvityskokouksen jälkeen käräjäoikeuteen jättämässään hakemuksessa vaatinut, että A vapautetaan pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävistä kuolinpesissä sen vuoksi, että A oli puolueellisesti ja ennen pesänselvityksen päättymistä pyrkinyt saamaan aikaan jaon, jossa kuolinpesien kiinteä omaisuus siirtyisi alihintaan eräille kuolinpesien osakkaista. Kuolinpesien muut osakkaat olivat vastustaneet hakemusta. A antoi hakemuksen johdosta häneltä pyydetyn lausuman ja vaati B:n velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa. Hyvinkään käräjäoikeuden päätös 6.6.2005 Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että kuolinpesien osakkaat olivat sopineet jaettavan omaisuuden arvoista ja jaosta pesänselvityskokouksen pöytäkirjaan merkityllä tavalla. A oli ryhtynyt pesän selvittämiseen eikä sillä, että osakkaat pääsivät sopimukseen jaosta ennen selvityksen päättymistä, ollut merkitystä asiassa. Näyttämättä oli jäänyt, että A olisi menetellyt puolueellisesti ja olisi sopimaton pesänselvittäjän ja -jakajan tehtäviin. Käräjäoikeus katsoi, että A:lla pesänselvittäjänä ja -jakajana oli oikeus palkkioon ja kulujensa korvaukseen kuolinpesien varoista myös siltä osin kuin kustannukset olivat aiheutuneet hänen kuulemisestaan tässä oikeudenkäynnissä. Käräjäoikeus hylkäsi B:n hakemuksen ja A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. Asian on ratkaissut käräjätuomari Tapio Kainulainen. Kouvolan hovioikeuden päätös 17.7.2006 A valitti hovioikeuteen ja vaati, että B velvoitetaan korvaamaan hänellä käräjäoikeudessa olleet oikeudenkäyntikulut. Hovioikeus totesi, ettei A:n kuuleminen ollut liittynyt pesänselvittäjän ja -jakajan varsinaisten tehtävien hoitoon, joiden osalta tällä oli perintökaaren 18 luvun 5 §:n nojalla oikeus palkkioon ja kulujensa korvaukseen kuolinpesien varoista. A ei siten voinut sisällyttää kuulemisestaan aiheutuneita kuluja loppulaskuunsa. Hovioikeus totesi edelleen, että asianosaisen aseman tai tätä vastaavan aseman muodostuminen oikeudenkäyntiasiassa edellytti riittävän oikeudellisen intressin olemassaoloa. Hovioikeus katsoi, että pesänselvittäjällä ja -jakajalla oli tehtävistään vapauttamista koskevassa oikeudenkäynnissä tällainen oikeudellinen intressi, kun oli kysymys perintökaaren 19 luvun 6 §:n 2 momentissa ja 23 luvun 5 pykälässä tarkoitetusta sopivuudesta sanottuihin tehtäviin, ja kun pesänselvittäjä edusti myös perintökaaren 19 luvun 7 §:ssä tarkoitettuja muita intressitahoja. A:lla oli siten oikeus saada korvaus kuluistaan asian hävinneeltä asianosaiselta oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännösten mukaisesti. Hovioikeus totesi, ettei B ollut näyttänyt toteen mitään pesänselvittäjän ja -jakajan puolueellisuutta koskeneen väitteensä perusteista eikä kyennyt horjuttamaan käsitystä A:n sopivuudesta tehtäviinsä. Tämän vuoksi oli olemassa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 pykälässä tarkoitettuja erityisiä syitä velvoittaa B korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa. Hovioikeus velvoitti B:n korvaamaan A:lle tämän kuulemisesta käräjäoikeudessa aiheutuneet kulut. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pirjo Yli-Kokkila, joka myös esitteli asian, Kari Janhunen ja Tarja Huossa. Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa B:lle myönnettiin valituslupa. B vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja asia jätetään käräjäoikeuden päätöksen varaan. A vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä. Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut

1. B on vaatinut perintökaaren 19 luvun 6 §:n 2 momentin ja 23 luvun 5 §:n nojalla, että D:n ja C:n kuolinpesien pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi määrätty asianajaja A puolueellisuutensa vuoksi vapautetaan tehtävästä. Käräjäoikeus on, kuultuaan muita kuolinpesien osakkaita ja A:ta, hylännyt hakemuksen katsoen, ettei B ollut näyttänyt sen perusteita toteen.
2. Asiassa on kysymys siitä, onko B velvollinen korvaamaan A:lle ne oikeudenkäyntikulut, jotka tälle on kuulemisen johdosta käräjäoikeudessa aiheutunut.
3. Pesänselvittäjälle on perintökaaren 19 luvun 10 §:n 4 momentin mukaan varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen vapauttamistaan toimesta. Vastaava pesänjakajaa koskeva säännös on lain 23 luvun 6 §:n 2 momentissa. Perintökaaressa ei kuitenkaan ole säännöstä siitä, tuleeko tällaisen kuultavan oikeudenkäyntikulut korvata. Kysymys on, kuten hovioikeuskin on todennut, erityissääntelyn puuttuessa ratkaistava oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännösten nojalla.
4. Väite siitä, ettei pesänselvittäjä ja -jakaja ole toimeensa sopiva, kohdistuu tehtävään määrättyyn henkilönä ja koskee hänen etujaan. Kun kuuleminen tällöin tapahtuu kuultavan omien etujen vuoksi, on perusteltua rinnastaa hänet oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 8 §:ssä tarkoitettuun väliintulijaan. Väliintulijan oikeudesta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan on saman lain 21 luvun 12 §:n mukaan puolestaan voimassa, mitä asianosaisesta säädetään. Sanotun luvun 1 §:n mukaan lähtökohtana on, että kuluvastuu koskee asianosaista, joka on oikeudenkäynnissä toiselle aiheuttanut kuluja ja joka on tähän nähden hävinnyt asian. Tästä kulukorvausvelvollisuudesta poiketaan, jos laissa on toisin säädetty.
5. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 §:n mukaan asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan, jollei ole erityistä syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan osaksi tai kokonaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut. Pesänselvittäjän ja -jakajan vapauttamisesta toimestaan voi päättää vain tuomioistuin.
6. Kuten julkaistussa Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2005:41 on todettu, erityisen syyn olemassaoloa arvioidaan sen nojalla, millaiset perusteet asianosaisilla on ollut asian riitauttamiseen ja miten asia noihin perusteisiin nähden on ratkaistu.
7. B:n hakemus on hylätty perusteettomana, koska hän ei ollut näyttänyt väitteitään toteen. Väitteiden luonteeseen nähden asiassa on ollut erityinen syy velvoittaa B korvaamaan A:lle kuulemisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
8. Pesänselvittäjällä ja -jakajalla on perintökaaren säännösten mukaan oikeus saada palkkio tehtävien hoitamiseksi tarpeellisista toimenpiteistään pesän varoista. Tästä erillinen kysymys on, onko pesänselvittäjälle korvattava hänen vapauttamistaan koskevasta hakemuksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. Kysymys siitä, onko tuollaiset kulut lopullisesti katsottava kuolinpesän velaksi, ei ole ollut tässä asiassa ratkaistavana. Päätöslauselma Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Suhonen, Mikko Tulokas (eri mieltä), Liisa Mansikkamäki, Timo Esko ja Soile Poutiainen. Esittelijä Kirsti Uusitalo. Eri mieltä olevan jäsenen lausunto Oikeusneuvos Tulokas: Totean, että B:n hakemus A:n vapauttamisesta pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävästä on hylätty. A, joka oli kutsuttu käräjäoikeuteen hakemuksen johdosta kuultavaksi, on oikeutettu korvaukseen oikeudenkäyntikuluistaan. Kuolinpesiä ei näillä kuluilla voida rasittaa, koska muut pesän osakkaat eivät hakemukseen yhtyneet. Korvausvelvollinen on B, jonka hakemuksen perusteet ovat jääneet kaikilta osiltaan toteen näyttämättä. Korvausvelvollisuudelle on siten oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettuja erityisiä syitä. Päädyn hylkäämään B:n valituksen.