2009 false KKO:2009:71 A oli syyllistynyt rikoslain 23 luvun 4 §:n 1 kohdassa tarkoitettuun törkeään rattijuopumukseen. Kysymys siitä, voitiinko hänelle määrätä

§:n perusteella ehdottoman ajokiellon asemesta alkolukolla valvottu ajo-oikeus. TLL 79 a § 1 mom RL 23 luku 4 § 1 kohta Asian käsittely alemmissa oikeuksissa Lohjan käräjäoikeuden tuomio 29.9.2008 Käräjäoikeus tuomitsi kirjallisessa menettelyssä A:n 30.7.2008 tehdystä törkeästä rattijuopumuksesta viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja oheissakkoon sekä määräsi hänet ajokieltoon, jonka viimeinen voimassaolopäivä oli 30.4.2010. Käräjäoikeus totesi ajokiellon osalta, että koska A oli syyllistynyt viiden vuoden sisällä kahdesti törkeään rattijuopumukseen, hänet oli tieliikennelain 78 §:n mukaan määrättävä vähintään vuodeksi ajokieltoon. A, joka oli ammatiltaan kirvesmies, oli ilmoittanut esitutkinnassa olevansa työtön. Käräjäoikeudelle toimitetusta kirjoituksesta voitiin päätellä hänen olevan edelleen työtön. Hän ei ollut esittänyt selvitystä mahdollisesta työpaikasta. Tähän nähden ja ottaen huomioon, että A oli pian entisen rangaistuksen koeajan päättymisen jälkeen uudelleen syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen, ja hänen uloshengitysilmansa korkea alkoholipitoisuus (1,54 mg/l) ja sen tuoma erityinen vaara liikenteessä käräjäoikeus katsoi, ettei ollut syytä A:n kohdalla poiketa normaalikäytännön mukaisesta ajokiellosta uusijoille. Asian on ratkaissut käräjätuomari Liisa Koskimies. Turun hovioikeuden tuomio 16.2.2009 A valitti hovioikeuteen vaatien, että hänelle määrätty ajokielto määrätään ehdolliseksi yhdistettynä ajo-oikeuden valvontaan tarkoitetulla alkolukolla. Hovioikeus lausui perusteluissaan, että A oli ammatiltaan kirvesmies. Varsin todennäköistä oli, että hän tässä ammatissaan tarvitsi autoa. Toisaalta A:n uloshengitysilman alkoholipitoisuus oli ollut ajon aikana 1,54 milligrammaa litrassa eli hän oli ajaessaan autoa ollut huomattavasti päihtynyt. Ajo oli tapahtunut yleisillä teillä ja ajosta oli A:n voimakkaan päihtymyksen vuoksi aiheutunut vaaraa muulle liikenteelle. Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2005:132 mukaan yleisen edun vaatimuksen huomioon ottaminen uusijan ajokiellon määräämisessä ehdolliseksi edellytti erityisen painavia syitä, eikä ajo-oikeuden välttämättömyyttä asianomaisen ammatin takia voitu sinänsä pitää tällaisena syynä. Näillä ja käräjäoikeuden mainitsemilla perusteilla, vaikka A tarvitsikin autoa ammattinsa vuoksi, hänelle ei kuitenkaan voitu määrätä ehdollista ajokieltoa. Näin ollen myöskään valvottu ajo-oikeus ei tullut kysymykseen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Simo Simola, Lauri Vihervaara ja Nora Viikari (eri mieltä). Viskaali Viikari lausui, että alkolukolla valvottu ajo-oikeus ajokieltojärjestelmässä oli katsottava käytettäväksi tavallisen ehdollisen ajokiellon jälkeen ennen ehdotonta ajokieltoa.

§:ää oli tulkittava siten, että alkolukolla valvottu ajo-oikeus oli katsottava sallituksi, elleivät erityisen painavat perusteet edellyttäneet tuomittavaksi ehdotonta ajokieltoa. Alkolukolla valvottu ajo-oikeus oli katsottava pääsäännöksi ennen ehdotonta ajokieltoa. A:n ammatti tuki alkolukolla valvotun ajo-oikeuden tuomitsemista. A:n veren huomattava alkoholipitoisuus ja siitä aiheutunut vaara muulle liikenteelle taas edellyttäisi ehdottoman ajokiellon määräämistä. Punnitessaan näiden seikkojen merkitystä A:lle tuomittavaan ajokieltoon Viikari katsoi, että lainuudistuksen tarkoituksena oli sallia alkolukolla valvottu ajo-oikeus esillä olevassakin rattijuopumustapauksessa. Koska A oli valvottua ajo-oikeutta pyytänyt eikä hän ollut ollut ajokiellossa tai väliaikaisessa ajokiellossa syyllistyessään nyt kysymyksessä olleeseen tekoon, Viikari määräsi A:lle ehdollisen ajokiellon yhdistettynä valvottuun ajo-oikeuteen. Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että hänelle määrätään ajokiellon asemesta alkolukolla valvottu ajo-oikeus. Syyttäjä vastasi valitukseen vaatien sen hylkäämistä. Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut

1. A:n syyksi on luettu rikoslain 23 luvun 4 §:n 1 kohdassa tarkoitettu 30.7.2008 tehty törkeä rattijuopumus. Hovioikeus on määrännyt hänet teosta ajokieltoon, jonka viimeinen voimassaolopäivä on 30.4.
2. Korkeimmassa oikeudessa kysymys on siitä, onko A:lle määrättävä hänen pyyntönsä johdosta ehdottoman ajokiellon asemesta alkolukolla valvottu ajo-oikeus.
3. Ajokieltoa voidaan pitää liikennerikosoikeudellisena turvaamistoimenpiteenä, jolla pyritään siihen, ettei tuomittu tekisi uusia liikennerikoksia. Alkolukolla valvotussa ajo-oikeudessa kysymys on siitä, että alkolukolla estetään auton käynnistyminen, jos kuljettaja on nauttinut alkoholia, ja siten hänen syyllistymistään uusiin liikennerikoksiin. Toisaalta valvotulla ajo-oikeudella lievennetään niitä taloudellisia ja sosiaalisia haittavaikutuksia, joita liittyy ehdottomaan ajokieltoon. Valvotun ajo-oikeuden edellytyksistä säädetään

§:n 1 momentissa ja alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetun lain 2 §:ssä. Niin kuin mainittuja säännöksiä koskevasta hallituksen esityksestäkin ilmenee (HE 36/2008 vp s. 16), valvottu ajo-oikeus on vaihtoehto ehdottomalle ajokiellolle, ei sen sijaan lisäseuraamus ehdolliselle ajokiellolle. 3.

§:n 1 momentin mukaan tuomioistuimen on määrättävä muun muassa rikoslain 23 luvun 4 §:n 1 kohdassa tarkoitettuun rattijuopumukseen syyllistyneelle alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetussa laissa tarkoitettu valvottu ajo-oikeus, jos ajokieltoon määrättävä sitä pyytää. Valvotun ajo-oikeuden aikana tehdystä teosta ei kuitenkaan voida määrätä uutta valvottua ajo-oikeutta. Alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetun lain 2 §:n mukaan valvottua ajo-oikeutta voi pyytää se, jolla on vakinainen asuinpaikka Suomessa ja joka ei ole muusta syystä ajokiellossa. 4.

§:n 1 momentin mukaan valvottua ajo-oikeutta määrättäessä ajokielto on määrättävä ehdollisena. Ajokieltoa ei voida lain 79 §:n 1 momentin 2. virkkeen mukaan määrätä ehdollisena, jos rattijuopumukseen on syyllistytty ajokiellon tai väliaikaisen ajokiellon aikana taikka ehdollisen ajokiellon koetusaikana. Ensiksi mainittua pykälää koskevan hallituksen esityksen mukaan myöskään valvotun ajo-oikeuden määrääminen ei näissä tilanteissa tule kysymykseen (HE 36/2008 vp s. 23). 5.

§:n 4 momentissa säädetään, että valvotusta ajo-oikeudesta on muutoin voimassa, mitä 79 §:ssä säädetään ehdollisesta ajokiellosta. Viimeksi mainitun pykälän 1 momentin

1. virkkeen mukaan tuomioistuin voi, jollei yleinen etu muuta vaadi, määrätä ajokiellon ehdollisena, jos ajo-oikeus on ajokieltoon määrättävälle ammatin takia välttämätön tai jos siihen on muuten erityisen painava syy, eikä teosta ole aiheutunut vaaraa toisten turvallisuudelle. Kysymys onkin siitä, tulevatko myös nämä ehdollisen ajokiellon määräämisen edellytykset ottaa huomioon harkittaessa valvotun ajo-oikeuden määräämistä.
2. Niin kuin edellä kohdassa 2 on todettu, valvottu ajo-oikeus on vaihtoehto ehdottomalle ajokiellolle. Valvottu ajo-oikeus määrätään siten tilanteessa, jossa ehdollista ajokieltoa ei voida määrätä. Tämän vuoksi valvottua ajo-oikeutta määrättäessä saadaan ottaa huomioon vain laissa säädetyt esteet, mutta sovellettaviksi eivät sen sijaan tule mainitut tieliikennelain 79 §:n 1 momentin
3. virkkeessä säädetyt ehdollisen ajokiellon harkinnanvaraiset edellytykset.
4. A on pyytänyt valvottua ajo-oikeutta, eikä asiassa ole laissa säädettyjä esteitä valvotun ajo-oikeuden määräämiselle. Tämän vuoksi edellytykset valvotun ajo-oikeuden määräämiselle ovat olemassa. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomiota muutetaan seuraavasti: A:lle määrätystä ajokiellosta määrätään se osa, joka alkaa Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä ja jonka viimeinen voimassaolopäivä on 30.4.2010, ehdolliseksi yhdistettynä ajo-oikeuden valvontaan. Ehdollisen ajokiellon koetusajan päättymispäivä on 30.10.
5. A:lle määrätty ajokielto päättyy ja valvottu ajo-oikeus alkaa, kun hänelle luovutetaan alkolukkoajokortti. Valvottu ajo-oikeus päättyy ehdollisen ajokiellon koetusajan päättymispäivänä. Valvottu ajo-oikeus peruutetaan ja ehdollinen ajokielto määrätään pantavaksi täytäntöön, jos valvottava koetusaikana peruuttaa valvontaa koskevan pyyntönsä taikka ilman hyväksyttävää syytä rikkoo valvottuun ajo-oikeuteen sisältyvää rajoitusta tai laiminlyö valvottuun ajo-oikeuteen kuuluvan velvollisuuden. Valvottu ajo-oikeus voidaan peruuttaa ja ehdollinen ajokielto määrätä täytäntöönpantavaksi myös, jos valvottava koetusaikana syyllistyy törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Gustaf Möller, Kari Kitunen, Liisa Mansikkamäki, Pertti Välimäki ja Timo Esko. Esittelijä Petteri Mikkola.