KKO/2011/110

2011 false KKO:2011:110 Syyttäjällä ei ollut oikeutta hakea muutosta hovioikeuden ratkaisuun, jossa vastaajan asiamiehen oli katsottu täyttävän kelpoisuusvaatimukset. Ks. KKO:2011:109 OK 15 luku 2 § 1 mom OK 15 luku 10 a § Asian käsittely alemmassa oikeudessa Helsingin hovioikeuden päätös 11.3.2011 Syyttäjä vaati hovioikeudessa, että hovioikeus kieltää oikeustieteen tohtori B:n toimimisen törkeää sisäpiirintiedon väärinkäyttöä ynnä muuta koskevassa asiassa A:n asiamiehenä tai avustajana, koska B ei täytä oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1 momentissa avustajalle asetettuja kelpoisuusvaatimuksia rehellisyyttä koskevan edellytyksen puuttumisen vuoksi. B ja A vastustivat syyttäjän vaatimusta. Hovioikeus lausui A:n itse pyytäneen, että B:n sallitaan avustaa häntä. Rikosten tekemisestä kulunut pitkä aika huomioon ottaen hovioikeus katsoi, ettei rikoksilla ollut enää sellaista merkitystä, minkä vuoksi B:tä ei voitaisi pitää oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla rehellisenä ja siten kelpoisena toimimaan A:n avustajana asiassa. Hovioikeus hylkäsi syyttäjän vaatimuksen. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Harri Katara, Pertti Mäkilaurila ja Pekka Haapaniemi. Esittelijä viskaali Tiina-Liisa Autio. Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa Syyttäjälle myönnettiin valituslupa. Syyttäjä vaati, että B:ltä evätään oikeus toimia A:n asiamiehenä tai avustajana. B vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä. Välitoimet Syyttäjä on Korkeimman oikeuden pyynnöstä antanut lausuman hovioikeuden muutoksenhakuosoituksen oikeellisuudesta ja syyttäjän muutoksenhakuoikeudesta hovioikeuden päätökseen. B on saatuaan tiedoksi syyttäjän lausuman antanut oman lausumansa. Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Törkeää sisäpiirintiedon väärinkäyttöä ynnä muuta koskevassa asiassa syyttäjä on hovioikeudessa vaatinut, että hovioikeus kieltää oikeustieteen tohtori B:tä toimimasta vastaajana olevan A:n asiamiehenä tai avustajana, koska B ei täytä avustajan rehellisyyttä koskevaa kelpoisuusvaatimusta. Hovioikeus on hylännyt vaatimuksen erillisellä päätöksellä, johon hovioikeuden antaman muutoksenhakuosoituksen mukaan on saanut hakea valittamalla muutosta Korkeimmalta Oikeudelta, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan.
2. Asiassa on ensiksi kysymys siitä, onko syyttäjällä oikeus hakea muutosta päätökseen, jolla oikeutta toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana ei ole evätty. Asiassa merkitykselliset säännökset
3. Oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan toimia asianajaja tai muu oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut rehellinen ja muutoin kyseiseen tehtävään sopiva ja kykenevä henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu.
4. Jos asiamies tai avustaja osoittautuu epärehelliseksi, ymmärtämättömäksi tai taitamattomaksi taikka jos hänet havaitaan toimeensa muutoin sopimattomaksi, tuomioistuin saa oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 10 a §:n 1 momentin mukaan evätä häneltä vallan esiintyä siinä jutussa. Mainitun lainkohdan 3 momentin mukaan muutoksenhakuoikeus päätökseen, jolla asiamieheltä tai avustajalta on evätty valta esiintyä jutussa, on asiamiehellä tai avustajalla. Säännös ei koske muutoksenhakua päätökseen, jolla asiamies tai avustaja on katsottu kelpoiseksi. Oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan kelpoisuuden selvittämisestä
5. Kysymys asiamiehen kelpoisuudesta tulee ratkaistavaksi jonkin vireillä olevan oikeudenkäyntiasian yhteydessä. Aloite asiamiehen kelpoisuutta koskevan kysymyksen käsittelemiseksi voi tulla esiin tuomioistuimen toimesta, mutta aloitteen voivat tehdä myös jutun asianosaiset, jotka voivat muutoinkin antaa ratkaisun tekemisen kannalta merkityksellisiä tietoja ja esittää kannanottonsa asiamiehen kelpoisuudesta. Muutoksenhakuoikeus kelpoisuutta koskevaan päätökseen on kuitenkin nimenomaisesti annettu 4 kohdassa kerrotulla tavalla vain asiamiehelle tai avustajalle.
6. Tämän asian syyttäjä on katsonut, että syyttäjällä on yleisen edun valvojana oikeus hakea muutosta asiamiehen kelpoisuutta koskevaan tuomioistuimen ratkaisuun. Korkein oikeus toteaa tämän johdosta, että syyttäjän asema sinänsä on erilainen kuin muiden asianosaisten, jotka valvovat oikeudenkäynnissä omaa etuaan. Syyttäjän tehtävänä on virassaan huolehtia osaltaan rikosvastuun asianmukaisesta toteuttamisesta ja hänen on tehtävässään noudatettava tasapuolisuutta sekä toimittava rikosasian oikeudenkäynnissä myös vastaajan oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Syyttäjälle on lisäksi annettu oikeus valvoa yleistä etua eräissä sellaisissa asioissa, jotka eivät välittömästi liity rikosvastuun toteuttamiseen. Syyttäjä voi esimerkiksi oikeusapulain 18 §:n 5 momentin nojalla hakea muutosta valtion varoista maksettua asiamiehen palkkiota koskevaan tuomioistuimen ratkaisuun niissä asioissa, joissa hän on toiminut syyttäjänä. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 19 §:n nojalla syyttäjä voi hakea muutosta valtion varoista maksettuihin todistelukustannuksiin siitä riippumatta, onko hän toiminut asiassa syyttäjänä.
7. Rikosasian oikeudenkäynnissä syyttäjä on kuitenkin asianosainen ja syyttäjän oikeuteen puuttua muiden asianosaisten asemaan ja puolustautumismahdollisuuksiin tulee lähtökohtaisesti suhtautua torjuvasti. Syyttäjä ei tässä suhteessa ole eri asemassa kuin muutkaan asianosaiset. Tämän mukaisesti syyttäjän oikeus hakea muutosta tuomioistuimen toisen asianosaisen asiamiehen kelpoisuudesta tekemään ratkaisuun voitaisiin perustaa vain lain nimenomaiseen säännökseen tai yleisen edun ilmeisen selvästi vaatimaan tarpeeseen. Johtopäätökset
8. Lain mukaan muutoksenhakuoikeus päätökseen, jolla asiamieheltä tai avustajalta on evätty valta esiintyä jutussa, on oikeudenkäyntiasiamiehellä tai -avustajalla itsellään. Laissa on siis säädetty muutoksenhausta vain sen tapauksen varalta, että asiamieheltä tai avustajalta on evätty valta esiintyä jutussa. Vain tällaisen ratkaisun on katsottu synnyttävän oikeussuojan tarpeen ja vain niille, joihin ratkaisu välittömästi kohdistuu. Asiamiehen kelpoisuutta ja esiintymisoikeutta koskeva ratkaisu liittyy oikeudenkäyntijärjestykseen ja on luonteeltaan prosessinjohtoon kuuluva. Vaikka asiamiehen kelpoisuusvaatimuksilla sinänsä pyritään myös yleisen edun vuoksi turvaamaan oikeudenkäynnin varmuutta ja asianmukaista kulkua, syyttäjällä ei kuitenkaan ole lain mukaan sellaista oikeudenkäyntiasiamiehiin kohdistuvaa tehtävää yleisen edun valvojana, joka voisi perustaa syyttäjälle muutoksenhakuoikeuden tuomioistuimen tällaiseen ratkaisuun.
9. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että syyttäjällä ei ole oikeutta hakea muutosta hovioikeuden ratkaisuun, joka koskee B:n kelpoisuutta toimia oikeudenkäyntiavustajana tai -asiamiehenä. Koska B:n on katsottu täyttävän yleiset kelpoisuusedellytykset eikä hänen esiintymisoikeuttaan ole evätty, hovioikeuden ei olisi tullut antaa osoitusta, jonka mukaan ratkaisuun sai hakea muutosta. Päätöslauselma Hovioikeuden antamaa muutoksenhakuosoitusta oikaistaan siten, että päätökseen ei saa hakea muutosta. Syyttäjän valitus jätetään tutkimatta. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kati Hidén, Ilkka Rautio, Timo Esko, Marjut Jokela ja Jukka Sippo. Esittelijä Minna Mattila.