2011 false KKO:2011:12 H Oy oli tilannut omistamaansa rakennukseen T Oy:ltä nosto-oven asennuksineen ja tarjonnut T Oy:n tilausvahvistukseen liittämien ehtojen johdosta T Oy:n työntekijän käyttöön täm

§:n säännöksiin. Työn tilaajan velvollisuus oli ollut sopimuksen mukaisesti asentaa asennuspaikalle telineet. Työn tilaaja oli ollut velvollinen huolehtimaan siitä, että telineet täyttivät työturvallisuutta koskevat määräykset. Kysymyksessä olevia telineitä ei ollut käytetty asennustyössä telinevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Telineitä oli myös käytetty, vaikka niistä olivat puuttuneet suojakaiteet. C oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että tilaajan työmaalla tehdyssä asennustyössä olisi noudatettu edellä mainittujen säännösten nojalla velvoittavia työturvallisuutta koskevia määräyksiä. B ja C olivat työturvallisuusmääräysten noudattamisesta vastuussa olevina huolimattomuuttaan aiheuttaneet A:lle vammat, joita ei voitu pitää vähäisinä. Käräjäoikeus katsoi sekä B:n että C:n syyllistyneen niihin rikoksiin, joista heille oli vaadittu rangaistusta, ja tuomitsi heidät niistä sakkorangaistuksiin. Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Arja Julkunen ja lautamiehet. Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 14.8.2008 Hovioikeus, johon C valitti, toimitti asiassa pääkäsittelyn ja katsoi tapahtumien edenneen siten kuin käräjäoikeus oli syyksilukemisensa perusteina lausunut. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätökset ja syyksilukemisen. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Jorma Lumiala, Heikki Laakso ja Jukka Soininen. Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa C:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan C vaati syytteen hylkäämistä. Syyttäjä ja A vaativat vastauksissaan valituksen hylkäämistä. Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. A on 14.12.2004 T Oy:n työntekijänä ollut asentamassa H Oy:n tilaamaa nosto-ovea H Oy:n höyläämörakennukseen, kun hän on pudonnut 2,4 metrin korkeudella olleelta työskentelytasolta rakennuksen betonilattialle ja vammautunut. Syyttäjä on vaatinut C:lle H Oy:n toimitusjohtajana rangaistusta työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Syytteen mukaan C oli työn tilaajana ja työskentelytelineiden asennuksesta vastaavana ollut tietoinen telineiden kokoamistavasta ja huolimattomuudesta rikkonut työturvallisuusmääräyksiä laiminlyömällä huolehtia, että A:n työskentelypaikan työskentelytaso oli turvallinen ja pidettiin turvallisessa kunnossa. C oli työturvallisuusmääräyksiä rikkomalla huolimattomuudesta aiheuttanut A:lle syytteessä kerrotut vammat.
2. T Oy oli toimittanut H Oy:lle tilausvahvistuksensa liitteenä nosto-ovien toimitus- ja asennusehdot, joiden mukaan nosto-oven asentajan käyttöön oli tilaajan toimesta annettava tarvittavat hyväksytyt telineet pystytettyinä sovittuun paikkaan. Jos tilaaja ei ollut huolehtinut telineiden toimittamisesta, T Oy veloitti niistä ehtojen mukaisesti erikseen. H Oy oli antanut A:n käyttöön niin sanotut hakitelineet, joilta A oli sitten pudonnut. Telineitä oli aikaisemmin käytetty myös muussa H Oy:n tiloissa tapahtuneessa toiminnassa.
3. Asiassa on kysymys siitä, onko toimitusjohtaja C tilaajan edustajana syytteessä tarkoitetulla perusteella vastuussa työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Työturvallisuusrikosta koskevista säännöksistä
4. Työturvallisuusrikoksesta tuomitaan rikoslain 47 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta 1) rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai 2) aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan taikka mahdollistaa työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä tai jättämällä huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä.
5. Rikoslain 47 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan työnantajalla tarkoitetaan luvussa muun muassa sitä, joka tosiasiallisesti käyttää työnantajalle kuuluvaa päätösvaltaa. Työnantajan edustajana pidetään työnantajana olevan oikeushenkilön lakimääräisen tai muun päättävän elimen jäsentä sekä sitä, joka työnantajan sijasta johtaa tai valvoo työtä. Pykälän 2 momentin mukaan luvun 1 §:ssä työnantajan ja tämän edustajan rikosvastuusta säädettyä on vastaavasti sovellettava työturvallisuuslain 7 §:ssä tarkoitettuihin henkilöihin ja heidän edustajiinsa.
6. Työturvallisuuslain 7 §:n 6 kohdan mukaan työturvallisuuslakia sovelletaan myös koneen, välineen tai muun laitteen asentajaan siten kuin 58 §:ssä säädetään. Viimeksi mainitun lainkohdan mukaan sen, joka toimeksiannosta asentaa koneen, työvälineen tai muun laitteen käyttöön työpaikalla, on otettava huomioon asennuksesta annetut valmistajan ja muut ohjeet sekä muutoinkin osaltaan huolehdittava siitä, että kone tai laite siihen kuuluvine suojalaitteineen saatetaan asianmukaiseen kuntoon. C:n syyksi käräjä- ja hovioikeudessa luetusta menettelystä
7. Syytteen teonkuvauksen mukaan C:n vastuu työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta on perustunut hänen asemaansa työn tilaajana ja työskentelytelineiden asennuksesta vastaavana tahona. Vaikka syytteessä on toisaalla maininta siitä, että nosto-oven asennustyö oli tapahtunut T Oy:n ja H Oy:n yhteisellä rakennustyömaalla ja sovellettaviksi tulevien lainkohtien joukossa on mainittu myös velvollisuuksia yhteisellä rakennustyömaalla koskeva työturvallisuuslain 52 §, C:hen kohdistettua rangaistusvaatimusta ei ole perustettu hänen mahdolliseen vastuuasemaansa yhteisellä rakennustyömaalla. Tätä vastuuperustetta ei myöskään ole alemmissa oikeuksissa erikseen käsitelty.
8. Käräjäoikeus, jonka tuomion lopputulosta hovioikeus ei ole muuttanut, on katsonut C:n ja H Oy:n vastuun perustuvan nosto-oven tilaussopimuksen ehtoihin sekä edellä selostettuihin rikoslain 47 luvun 8 §:n 2 momentin ja työturvallisuuslain 7 §:

§:n säännöksiin. Syyksilukemisen perusteiden mukaan C on osaltaan ollut velvollinen huolehtimaan siitä, että kyseiset hakitelineet täyttivät työturvallisuusmääräykset. Hän oli antanut ohjeen, jonka mukaan asennuksessa voitiin käyttää kyseisiä telineitä. Telineitä ei ollut käytetty asennustyössä valmistajan ohjeen mukaisesti ja niistä olivat kokonaan puuttuneet suojakaiteet. C oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että tilaajan työmaalla tehdyssä asennustyössä olisi noudatettu työturvallisuutta koskevia määräyksiä. Korkeimman oikeuden päätelmät Työturvallisuusrikos 9. Korkein oikeus toteaa, että syyttäjä ja asianomistaja A ovat myös vastauksissaan C:n valitukseen Korkeimmassa oikeudessa esittäneet C:n vastuun perustuvan työvälineen asentajan asemaan ja sitä koskeviin säännöksiin, joina syyttäjä on nimenomaan maininnut rikoslain 47 luvun 8 §:n 2 momentin sekä työturvallisuuslain 7 §:

§:n.

1. Työturvallisuusrikoksesta voidaan tuomita rangaistukseen työnantaja ja tämän edustaja, yhteisillä työpaikoilla myös pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja. Työn turvallisuuteen voivat vaikuttaa eräät muutkin henkilöt, joiden velvollisuuksista säädetään työturvallisuuslain 7 luvussa. Myös nämä henkilöt voivat joutua vastuuseen heitä velvoittavien työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Nyt keskeinen työturvallisuuslain 58 § koskee sitä, joka toimeksiannosta asentaa koneen, työvälineen tai muun laitteen. Asentajan ammattitaito ja huolellisuus asennustyössä vaikuttavat tuon työn lopputulokseen ja sitä kautta työpaikalla tehtävän työn turvallisuuteen.
2. Työturvallisuuslakia ja eräitä siihen liittyviä lakeja koskevassa hallituksen esityksessä (HE 59/2002 vp s. 55) todetaan, että työturvallisuuslain 58 §:n velvoitteet kohdentuisivat itsenäiseen ammatinharjoittajaan tai muuhun ulkopuoliseen asentajaan tai asennusliikkeeseen. Toimeksiannosta koneen, työvälineen tai muun laitteen asentamista työpaikalla suorittavan olisi otettava huomioon asennuksesta annetut valmistajan ja muut ohjeet sekä muutoinkin osaltaan huolehdittava siitä, että kone tai laite siihen kuuluvine suojalaitteineen saatetaan asianmukaiseen kuntoon.
3. H Oy on tilannut T Oy:ltä nosto-oven asennuksineen omiin työtiloihinsa ja tarjonnut T Oy:n tilausvahvistukseen liittämien ehtojen johdosta T Oy:n työntekijän A:n käyttöön asennustyössä tarvittavat telineet. Telineiden on niitä käytettäessä todettu olleen valmistajan ohjeiden vastaisesti asennetut. Kysymys ei kuitenkaan oikeudellisesti ole tilanteesta, jossa H Oy:n edustajana sen toimitusjohtaja C voitaisiin saattaa työturvallisuuslain 58 §:n nojalla vastuuseen työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. A on tosin suorittanut työtään H Oy:n työpaikalla, mutta H Oy, joka on ollut työn tilaaja ja jonka toimialana ei ole telineasennus, ei ole omissa työtiloissaan toiminut säännöksessä tarkoitettuna ulkopuolisena yrittäjänä. Näissä olosuhteissa telineiden asentamista koskevaa toimeksiantoa ja sanottuun lainkohtaan perustuvaa vastuuta H Oy:lle ei ole voinut syntyä myöskään sillä perusteella, että se on tarjoamalla telineet A:n käytettäviksi osaltaan hyväksynyt tilausvahvistuksen ehdot.
4. Edellä esitetyin perustein H Oy:llä ja C:llä sen edustajana ei ole ollut työturvallisuuslain 58 §:ään perustuvaa vastuuta A:n työssään käyttämien telineiden turvallisuudesta. Sen vuoksi C:tä vastaan kyseisellä perusteella ajettu työturvallisuusrikosta koskeva syyte on hylättävä. Vammantuottamus
5. Vammantuottamuksesta tuomitaan rikoslain 21 luvun 10 §:n nojalla se, joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toiselle ruumiinvamman tai sairauden, joka ei ole vähäinen.
6. C:lle on vaadittu rangaistusta vammantuottamuksesta vain sillä perusteella, että hän oli edellä kerrotuin tavoin työturvallisuusmääräyksiä rikkomalla huolimattomuudesta aiheuttanut A:n vammat. Nyt työturvallisuusrikosta koskeva syyte hylätään. Sen vuoksi myös syyte vammantuottamuksesta on hylättävä. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomiota muutetaan. C:hen kohdistettu syyte työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta (tekoaika 14.12.2004) hylätään ja C vapautetaan tuomitusta rangaistuksesta. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kati Hidén, Liisa Mansikkamäki, Ilkka Rautio, Timo Esko ja Pekka Koponen. Esittelijä Heli Sankari.