2011 false KKO:2011:13 Kysymys pelisopimukseen sovellettavien vedonlyönnin sääntöjen tulkinnasta. (Ään.) Asian käsittely alemmissa oikeuksissa Asian tausta A ja B olivat osallistuneet X Oy:n (jäljempänä X) järjestämään Moniveto-nimiseen vedonlyöntipeliin kierroksella 34/
- Vedonlyönnin kohteena oli ollut arvata kolmen jalkapallo-ottelun lopputulokset. Yhtenä kohdeotteluna ollut Ruotsin jalkapallon pääsarjan (Allsvenskan) 28.8.2006 pelattu ottelu Hammarby - Djurgården oli keskeytetty
- peliminuutilla tilanteessa 0 - 3 kotijoukkueen kannattajien rynnättyä kentälle eikä ottelua ollut tämän jälkeen jatkettu. Ottelun lopputulokseksi oli Allsvenskanin sääntöjen perusteella myöhemmin vahvistettu 0 -
- A ja B olivat veikanneet kyseisen ottelun tulokseksi 0 -
- X oli katsonut, ettei kyseiselle ottelulle ollut tullut tulosta, ja oli sääntöjen perusteella palauttanut pelipanokset pelaajille. Asianosaisten väliseen sopimussuhteeseen sovellettavien 24.4.2006 voimaan tulleiden vedonlyönnin sääntöjen kohdan 28.1 mukaan Monivedossa voittoon oikeuttava vedonlyöntitulos, jonka perusteella voitonmaksu käynnistetään, määritetään kohdeottelun/kohdekilpailun järjestäjän suoraan tai välillisesti ilmoittaman ensimmäisen kilpailutuloksen perusteella huolimatta siitä muuttuvatko tulokset myöhemmin. Välillisesti ilmoitetuksi tulokseksi katsotaan kohdeottelun/kohdekilpailun järjestäjän omilla internetsivuilla oleva tulos tai järjestäjän tietotoimistojen kautta ilmoittama tulos. Sääntöjen kohdan 30.5 mukaan jos tulos- tai voittajavetoihin kuuluva kohdeottelu/kohdekilpailu peruutetaan tai keskeytetään niin, ettei keskeytyshetken tulosta voida pitää kohdan 28 mukaisena vedonlyöntituloksena, palautetaan kohteeseen pelatut panokset pyynnöstä pelitositetta vastaan, jollei pelaajan pankkiyhteystietoja ole tallennettu online-järjestelmään pelaamisen yhteydessä. Kanne Vantaan käräjäoikeudessa A ja B lausuivat X:ää vastaan ajamassaan kanteessa, että ottelun Hammarby - Djurgården tulokseksi oli Allsvenskanin internetsivuilla ja joillakin muilla tulosseurantasivuilla ilmoitettu 0 - 3 ja tämä tulos oli otettu huomioon myös Allsvenskanin ylläpitämässä ja julkaisemassa sarjataulukossa. Uutissivuilla oli raportoitu ottelun keskeytymisestä, sen syystä, keskeytyshetken ottelutilanteesta sekä siitä, että ottelun tulos meni 2.9.2006 Ruotsin jalkapalloliiton vahvistettavaksi. Ruotsin jalkapalloliitto oli ilmoittanut, että sääntöjen mukaan Djurgården säilytti 0 - 3 voittonsa. X oli ilmoittanut tämän jälkeen, että koska kysymyksessä oli jalkapalloliiton sääntöihin perustuva tulos, ei voittoja voitu maksaa vaan panokset palautettiin. A ja B olivat arvanneet Moniveto-pelin kaikki kolme ottelua oikein ja sen perusteella he olivat oikeutettuja X:n ilmoittaman kertoimen mukaiseen pelivoittoon. Hammarby - Djurgården -ottelun urheilullinen lopputulos oli 0 -
- Asiaan ei vaikuttanut se, että ottelu oli keskeytetty
- peliminuutilla. Ottelun lopputulos oli ainakin välillisesti ilmoitettu sääntöjen tarkoittamana tuloksena 0 -
- Vedonlyönnin sääntöjen kohta 28 oli epäselvä. Sääntökohdassa ei ollut mainintaa siitä, milloin keskeytetyn kohdeottelun lopputulosta voitiin käyttää vedonlyöntituloksena. Säännöissä ei myöskään ollut sellaista kohtaa, joka estäisi käyttämästä keskeytyshetken tulosta tai sääntöjen perusteella määräytyvää tulosta ottelun lopputuloksena. Kyseiset säännöt olivat X:n laatimat. Kysymys oli elinkeinonharjoittajan yksipuolisesti laatimista, suurelle kuluttajajoukolle suunnatuista säännöistä, joita tuli epäselvissä tapauksissa tulkita niiden laatijan vahingoksi. Sillä seikalla, että rahapelitoimintaa valvova sisäasiainministeriö oli vahvistanut säännöt, ei ollut asiassa merkitystä. X oli toiminut vastaavissa tilanteissa vastakkaisella tavalla ja maksanut pelivoitot sen pelitilanteen mukaan, joka oli ollut tulos pelin keskeyttämishetkellä. A ja B vaativat, että X velvoitetaan maksamaan heille kummallekin erikseen kierroksella 34/2006 pelatun Moniveto-pelin voittona 26 043,08 euroa korkoineen. Vastaus X vaati kanteen hylkäämistä. X oli 28.8.2006 saanut ensimmäisenä uutistoimisto Reutersin tiedotteen kautta ottelun järjestäjän ilmoittaman tiedon, että kyseinen ottelu olisi keskeytetty. Myös Allsvenskanin internetsivuilta oli käynyt ilmi, että ottelu oli keskeytetty. Allsvenskanin niin sanotuilla tulossivuilla ei ollut ilmoitettu ottelutuloksen yhteydessä ottelua keskeytetyksi. Tältä osin Allsvenskanin internetsivuilla ollut ilmoitus oli ollut sisällöltään virheellinen ja puutteellinen eikä ollut vastannut ottelun tosiasiallisia tapahtumia ja päättymissyytä. Virheellinen ja puutteellinen ilmoitus tuloksesta ilman mainintaa ottelun keskeytyksestä oli ollut X:n työntekijöiden seuraamissa lähteissä ainoastaan Allsvenskanin internetsivuilla. X oli toiminut asiassa vahvistettujen pelisääntöjen mukaisesti palauttaessaan A:n ja B:n pelipanokset. Sisäasiainministeriön vahvistamat pelisäännöt eivät olleet epäselvät. Ruotsin jalkapalloliiton myöhemmin asiassa tekemällä päätöksellä ei ollut merkitystä ottelun vedonlyöntituloksen määrityksen kannalta eikä suoraa yhteyttä tehtyjen maalien määrään keskeytyshetkellä. Koska ottelulle ei ollut tullut kilpailutulosta, vedonlyöntitulosta ei ollut voitu määrittää. X:n sääntöjen kohdan 30.5 mukaan, jos ottelu keskeytettiin, eikä kilpailutulosta ollut saatavilla, pelipanokset tuli palauttaa. X:n pelisäännöt oli vahvistettu sisäasiainministeriön päätöksellä ja niitä tuli tulkita niiden sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti. Kyse ei ollut X:n yksipuolisesti laatimista sopimusehdoista, joita tulisi tulkita epäselvissä tapauksissa kantajien hyväksi. Säännöt oli laadittu yhteistyössä sisäasiainministeriön kanssa. X:n käytäntö vastaavissa tilanteissa oli ollut yhdenmukainen. Käräjäoikeuden tuomio 19.12.2007 Käräjäoikeuden havainnot henkilötodistelun perusteella Käräjäoikeus lausui, että vedonlyönnin kohteena oli urheilullinen lopputulos ja ottelun keskeytystilanteessa pelipanokset palautettiin. Mäkihypyssä ja laskettelussa voitiin keskeytystilanteessa katsoa ensimmäisen hyppy- tai laskettelukierroksen tulos lopulliseksi tulokseksi, mutta jalkapallossa ei. Sääntöihin perustuvat tulokset sisälsivät tällaisissa tilanteissa sen seuran rankaisemisen, jonka kannattajat olivat aiheuttaneet keskeyttämisen ryntäämällä kentälle. Vedonlyönnissä ei voitu sallia mahdollisuutta vaikuttaa pelitulokseen manipuloimalla sitä esimerkiksi aiheuttamalla pelin keskeyttäminen tietyssä ottelutilanteessa. X:n sääntöjen kohdassa 28.1 määritelty ensimmäinen kilpailutulos tarkoitti sitä tulosta, joka oli syntynyt kilpailun tai pelatun tapahtuman seurauksena ilman että tuohon tulokseen vaikuttaisi jokin muu seikka, kuten pelin järjestäjän päätökset. X oli yleensä pyrkinyt tarkistamaan pelitulokset kahdesta luotettavasta lähteestä. Keskeytystilanteet olivat poikkeustilanteita, ja niissä jäätiin odottamaan lopullista tietoa ottelun päättymisestä. A oli seurannut kyseessä olevan ottelun tilannetta teksti-tv:n sivuilta otteluiltana. A oli tiennyt ottelun keskeytyksestä jo peli-iltana. Seuraavana päivänä oli lajiliiton sarjataulukossa ollut nähtävissä tulos 0 - 3 ja muutakin tietoa. B oli ollut tietoinen puoliajan tuloksesta ja oli katsonut sitten tuloksen 0 - 3 lajiliiton sivulta, jossa ottelu oli todettu päättyneeksi. Seuraavana aamuna B oli todennut verkkosivuilta, että ottelu ja voitonjako oli keskeytetty. X:n pelikoordinaattori oli kertonut seuranneensa Ruotsin teksti-tv:stä ottelun kulkua ja ensimmäinen tieto oli ollut ottelun keskeyttäminen. Hän oli jäänyt odottamaan ottelujen päättymistä. Kello 22.00 aikoihin uutistoimisto Reutersilta oli tullut tieto muiden ottelujen päättymisestä, mutta tämän ottelun osalta tieto oli puuttunut. Kello 24.00 oli tullut uutistoimisto Reutersiltakin tieto ottelun keskeyttämisestä. Tuosta tiedosta oli käynyt myös ilmi, että ottelun tilanne oli keskeytyshetkellä ollut 0 -
- X:n tuotepäällikön mukaan eri lähteistä oli tullut johdonmukaisesti tieto siitä, että ottelu oli keskeytetty. Hän oli myös selvittänyt, että Allsvenskanin sivuilla ollut tieto ja merkintä sarjataulukossa olivat olleet virheelliset. X:llä oli koko ajan ollut tieto siitä, että tämä tieto oli väärä ja siksi asiassa oli jääty odottamaan. Väärä tieto oli syntynyt, kun ottelusihteeri oli merkinnyt ottelun päättyneeksi ja tieto oli mennyt internettiin ja siellä tilaan, johon ei voitu kirjoittaa mitään lisäyksiä. Myös sarjataulukko oli päivittynyt tämän tiedon mukaisesti automaattisesti. Johtopäätös sääntötulkinnasta keskeytystilanteessa 0 - 3 Ottelu oli keskeytetty. Tilanne oli silloin ollut 0 -
- Molemmat seikat olivat olleet kaikkien asianosaisten tiedossa jo varsin aikaisessa vaiheessa, B:lläkin viimeistään seuraavana aamuna. Allsvenskanin ensisivulla ollut tieto oli ollut virheellinen, mikä seikka oli aiheuttanut X:n toiminnassa tilanteen jäädyttämisen, kunnes asiaan oli saatu varmistus. X oli näin menetellyt, kun sillä oli jo muualta saatu keskeytystieto. X oli saanut yhdestä lähteestä tiedon keskeytyshetkestä ja sen mukaisesta kilpailutuloksesta. Tuo tulos oli sinänsä ollut sääntökohdan 28.1 mukainen ensimmäinen kilpailutulos, mutta se oli samalla myös keskeytyshetken mukainen tulos, joka olisi voinut muuttua kilpailun eli jalkapallo-ottelun jatkuessa. Ottelu olisi siis voinut päättyä pelattuna toisin. Tämän vuoksi tuli sovellettavaksi sääntöjen kohdassa 30.5 määritelty tilanne ja panosten palauttaminen. Keskeytyshetken tulosta ei jalkapallossa voitu käyttää voittoon oikeuttavana vedonlyöntituloksena. Käräjäoikeus katsoi, ettei X:n yhdessä tietolähteena käyttämässä välineessä tehty virhe voinut aiheuttaa sellaista tulkintaa, että X olisi velvollinen käyttämään samaa ja ainoata tietolähdettä kuin A ja B tulkintansa perusteena. X ei ollut velvollinen noudattamaan ennalta määrättyä järjestystä siltä osin, minkä tietojen perusteella se määritteli vedonlyöntituloksen, kun X etsi eri tietolähteistä oikeata kilpailullista vedonlyöntitulosta. Sääntöjen epäselvyys ja tulkinta Käräjäoikeus katsoi, että sellaiset säännöt, joiden perusajatusta jouduttiin selventämään henkilötodistelulla, olivat epäselvät. Säännöt oli laadittu X:n toimesta ja vahvistettu arpajaislain 14 §:n nojalla sisäasiainministeriön viranhaltijoiden toimiessa sääntöjen esittelijänä ministerille. Valmistelua oli edeltänyt valmisteluprosessi, jossa sääntöjen vahvistaja oli tuonut esiin omat vaatimuksensa. Näitä sääntöjä ei voitu käräjäoikeuden mielestä pitää kuluttajansuojalain 4 luvun 1 - 3 §:ien mukaisena kuluttajan kannalta kohtuuttomia sopimusehtoja sisältävänä sopimuskokonaisuutena siten, että jos sääntöjen tulkinnasta vallitsi epätietoisuutta, sääntöjä tulisi tulkita kuluttajan hyväksi. Yleiset velvoiteoikeudelliset periaatteet eivät johtaneet tulkinnan kautta sellaiseen lopputulokseen, että sääntöjen laatimiseen osallistunut X olisi velvollinen suorittamaan voitto-osuuden ottelun keskeytystilanteessa siitä tietoiselle pelaajalle sillä perusteella, mitä kautta eri osapuolet olivat tietonsa hankkineet ja missä ajassa he olivat tuota tietoa käyttäneet. Käräjäoikeus katsoi, että ratkaisun pohjana tuli olla oikea ja oikeaksi osoitettu tieto ottelun urheilullisesta lopputuloksesta. Johdonmukainen käyttäytyminen Käräjäoikeus vertasi sisäasiainministeriön ratkaisusuosituksia 6.7.2005 (Inter - Milan) ja 1.12.2006 (kyseinen asia) toisiinsa. Viimeksi mainitussa pelipanokset oli palautettu keskeytystilanteessa pelaajille. Ensiksi mainitussa Inter - Milan -tapauksessa oli vaadittu panosten palauttamista, ja sisäasiainministeriö oli katsonut vaatimuksen perusteettomaksi. Perusteluissa oli muun muassa todettu olevan olennaista, että vedonlyöntituloksena käytetään vain vahvistettujen vedonlyönnin pelisääntöjen mukaista ottelutulosta. Sisäasiainministeriö oli todennut, että X oli maksanut voitot vahvistettujen vedonlyöntipelien pelisääntöjen mukaisesti ensimmäiseksi ilmoitetun tuloksen 0 - 1 mukaisesti. Käräjäoikeus katsoi, että näiden ratkaisujen välillä oli nähtävissä ristiriitaa. Ristiriita ei kuitenkaan osoittanut epäjohdonmukaista käyttäytymistä, koska Inter - Milan -ottelun osalta oli X:n puolesta ilmoitettu, että yhtiöllä oli ratkaisua tehtäessä ollut käytössään tieto tästä ottelun tuloksesta lopputuloksena. Tätä ilmoitusta ei tässä oikeudenkäynnissä ollut voitu osoittaa vääräksi. Sitä paitsi ei asia voinut olla niin, että mikäli X tekisi jossakin tilanteessa väärän ratkaisun sääntöjä soveltaessaan, tuo virhe pakottaisi X:n jatkossakin menettelemään yhdenmukaisuuden vuoksi väärin. Käräjäoikeus hylkäsi kanteet. Asian on ratkaissut laamanni Heikki Nousiainen. Helsingin hovioikeuden tuomio 6.2.2009 A ja B valittivat hovioikeuteen. Kuluttajansuojalain epäselvyyssäännös ja sen soveltaminen tähän asiaan Kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukaan sopimuksen ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi, jos ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta. Lain esitöistä (HE 218/1994 vp s. 15 s.) ilmeni, että säännöstä sovelletaan myös viranomaisen hyväksymiin sekä elinkeinoelämän ja viranomaisen yhteisesti laatimiin vakioehtoihin. Jos sopimusehdon merkityksestä syntyi osapuolten välillä epätietoisuutta, ehtoa oli tulkittava kuluttajan hyväksi. Edellytyksenä kuitenkin oli, että kuluttajan käsitykseen voitiin ehdon tulkinnanvaraisuuden takia myös objektiivisesti arvioiden päätyä. Sääntöjen epäselvyys ja tulkinta A ja B olivat katsoneet, että ensisijaisena tietolähteenä voittotuloksen määrittämisessä oli pidettävä kilpailunjärjestäjän omilla internetsivuilla olleita tulossivuja. Kun siellä oli ilmoitettu ottelun lopputulokseksi A:n ja B:n veikkaama tulos 0 - 3 ilman mainintaa ottelun keskeyttämisestä, tätä tulosta oli pidettävä voittoon oikeuttavana kilpailutuloksena. Riidatonta oli, että mainitussa sääntökohdassa tarkoitettu välillisesti ilmoitettu tulos oli ilmoitettu eri lähteissä eri tavalla. Allsvenskanin internetsivuston tulossivulla oli ollut maininta ottelun lopputuloksesta ilman, että kyseisellä sivulla olisi ollut mainintaa ottelun keskeytyksestä. Tämä seikka oli kuitenkin ollut mainittuna sivuston muilla sivuilla. Uutistoimisto Reutersin tulossivuilla oli ollut tieto ottelun keskeytyksestä sekä tehtyjen maalien määrästä ja tuloksesta. Myös Ruotsin teksti-tv:ssä oli ollut maininta ottelun keskeytyksestä. Hovioikeus totesi, että säännöissä ei ollut erikseen määritelty kohdeottelun järjestäjän välillisesti omilla internetsivuilla tai tietotoimistojen kautta ilmoittaman ensimmäisen kilpailutuloksen osalta, mitä tietolähdettä käyttäen ilmoitettu tulos oli ensisijainen ja voittoon oikeuttava vedonlyöntitulos, mikäli tulostiedot eri tietolähteissä poikkesivat toisistaan. Vedonlyönnin tarkoitus oli veikata oikeaa urheilullista lopputulosta. Tähän nähden ei merkitystä ollut sillä, mitä sääntöjen mukaista tietolähdettä käyttäen tieto oikeasta urheilullisesta lopputuloksesta määritettiin. Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoi, että sääntöjen kohdassa 28.1 käytetty ilmaisu "ensimmäinen kilpailutulos" tarkoitti lähtökohtaisesti tulosta, joka oli syntynyt kilpailun tai ottelun urheilullisena tuloksena. Sanalla ensimmäinen ei siten tässä yhteydessä ollut merkitystä arvioitaessa kysymystä ensisijaisesta tietolähteestä. Näin ollen ja kun X:llä oli ollut useista tietolähteistä saatu tieto ottelun Hammarby - Djurgården keskeytyksestä, ei vedonlyönnin sääntöjä ollut tässä tapauksessa tulkittava siten, että kohdan 28.1 mukainen voittoon oikeuttava vedonlyöntitulos oli määritettävä vain ottelun järjestäjän Allsvenskanin omalla tulossivulla ottelun lopputulokseksi ilmoitetun tiedon perusteella, joka oli jäänyt ottelun keskeyttämistä koskevan tiedon osalta vajavaiseksi, mutta ilmennyt järjestäjän muilta internetsivuilta. Hovioikeus katsoi, että arvioitaessa sääntöjen kohtien 28.1 ja 30.5 merkitystä A:n ja B:n kanteille ratkaisevana oli pidettävä sitä, oliko A:lla ja B:llä ollut perusteltu syy ymmärtää, että sääntöjen 28.1 kohdan mukaiseksi voittotulokseksi määritettiin heidän veikkaamansa ottelun keskeytyshetken tulos. Hovioikeus katsoi, ettei X:n menettely yhden ottelun voittojen maksamisessa siinäkään tapauksessa, että se poikkeaisi tavallisesti noudatetusta käytännöstä sääntöjen soveltamisessa, ollut antanut perusteltua syytä A:lle ja B:lle pitää ottelun Hammarby - Djurgården keskeytyshetken tulosta voittoon oikeuttavana vedonlyöntituloksena. Vaikka vedonlyönnin sääntöjen kohdan 30.5 sanamuodosta ei tarkemmin ilmennyt, milloin keskeytyshetken tulosta voitiin pitää kohdan 28 mukaisena vedonlyöntituloksena, hovioikeus edellä mainitut seikat huomioon ottaen katsoi, ettei pelkästään tästä syystä vedonlyönnin sääntöjä jalkapallo-otteluiden osalta ollut pidettävä sillä tavoin epäselvinä, että niitä olisi kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:stä ilmenevän periaatteen mukaisesti tulkittava A:n ja B:n hyväksi heidän vaatimallaan tavalla. Hovioikeus katsoi myös, että esitetyn selvityksen perusteella vedonlyönnin sääntöjä ei kokonaisuutenakaan arvioiden ollut pidettävä kuluttajan kannalta kohtuuttomina eikä X:n menettelyä voitonmaksussa ollut muutoinkaan pidettävä siten epäjohdonmukaisena, että A ja B olisivat oikeutetut vaatimaansa voittoon. Edellä mainituilla ja muutoin käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Lauri Melander (eri mieltä), Matti Rintala ja Leena Järvilahti. Esittelijä Ville Laine (mietintö). Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto Viskaali Laine, jonka mietintö vastasi kuluttajansuojalain epäselvyyssäännön sekä sääntöjen epäselvyyttä ja tulkintaa koskevien kahden ensimmäisen kappaleen osalta hovioikeuden tuomiota, lausui mietintönään muilta osin seuraavaa: Säännöissä ei ollut erikseen määritelty kohdeottelun järjestäjän välillisesti omilla internetsivuilla tai tietotoimistojen kautta ilmoittaman ensimmäisen kilpailutuloksen osalta, mitä tietolähdettä käyttäen ilmoitettu tulos oli ensisijainen ja voittoon oikeuttava vedonlyöntitulos, mikäli tulostiedot eri tietolähteissä poikkesivat toisistaan. Säännöissä ei ollut myöskään mainintaa siitä, mikä vaikutus virheellisellä tulostiedolla oli tai voi olla voitonjakoon. Näiltä osin sääntöjä oli pidettävä tulkinnanvaraisina. Sääntöjen kohdan 30.5 mukaan kohteeseen pelatut panokset palautetaan pyynnöstä muun muassa silloin, kun kohdeottelu/kohdekilpailu keskeytetään niin, ettei keskeytyshetken tulosta voida pitää kohdan 28 mukaisena vedonlyöntituloksena. A ja B olivat katsoneet, että säännöt olivat puutteelliset ja tulkinnanvaraiset, kun niissä ei tarkemmin määritelty, missä tilanteessa keskeytyshetken tulos voitiin katsoa sääntöjen kohdan 28 mukaiseksi vedonlyöntitulokseksi ja milloin taas näin ei voitu tehdä. Vedonlyönnin sääntöjä sovellettiin monenlaisia otteluja ja kilpailuja koskevaan vedonlyöntiin. Säännöissä ei ollut tarkempia määräyksiä siitä, missä urheilulajissa ja tilanteessa kohdeottelun tai -kilpailun keskeytyshetken tulosta voitiin pitää kohdan 28 mukaisena vedonlyöntituloksena. Kuitenkin sääntöjen kohdan 30.5 sanamuoto osoitti, että sääntöjen laatijan mielestä oli tilanteita, joissa keskeytyshetken tulosta voitiin pitää kohdan 28 mukaisena vedonlyöntituloksena. Säännöissä ei ollut mainittu mitään keskeytyksen syystä eikä siitä, että keskeytyksen syyllä voisi olla merkitystä arvioitaessa sitä, voitiinko keskeytyshetken tulosta pitää vedonlyöntituloksena. X:nkin mukaan esimerkiksi mäkihypyssä ja alppihiihdossa oli joskus voitu vahvistaa ensimmäisen kierroksen tulokset lopullisiksi tuloksiksi, kun kilpailu oli jouduttu keskeyttämään. Myös formulakilpailuissa oli keskeytetyn kilpailun tuloksia vahvistettu lopullisiksi tuloksiksi. X oli näin ollen tulkinnut eri tilanteissa sääntöjä toisistaan poikkeavin tavoin. Vedonlyöntipeliin osallistujalle yksiselitteinen tieto siitä, miten määritettiin voittoon oikeuttava vedonlyöntitulos kohdeottelun tai -kilpailun keskeytystilanteessa, oli erityisen merkityksellinen. Säännöt olivat epäselvät myös edellä mainituilta osin. Oikeuskirjallisuudessa oli katsottu, että mikä tahansa tulkinnanvaraisuus ei kuitenkaan johtanut epäselvyyssäännön mukaiseen tulkintaan, vaan kuluttajan tulkinnalta vaadittiin riittävää perusteltavuutta, jotta se oli varteenotettava vaihtoehto. Asiassa oli selvitetty, että Moniveto-pelin voitonmaksu oli kierroksella 15/2005 veikkauskohteena olleen jalkapallo-ottelun Inter - Milan osalta perustunut ottelun keskeytyshetken tulokseen. Riippumatta siitä, oliko X:llä tuossa ottelussa voittotulosta määritettäessä ollut tieto ottelun keskeyttämisestä, A:lla ja B:llä oli asiassa sovellettavien sääntöjen nojalla ollut perusteltu syy olettaa, että muissakin jalkapallo-otteluissa voittotulos voitiin määrittää keskeytyshetken tuloksen perusteella. X:llä oli vedonlyönnin sääntöjä laadittaessa ollut tilaisuus niin virheellisen tulostiedon merkityksen kuin keskeytystilanteidenkin osalta laatia säännöt sellaisiksi, ettei niiden sisällöstä syntynyt kuluttajan asemassa olevalle vedonlyöjälle epäselvyyttä. Sen oli myös täytynyt olla tietoinen sääntöjen tulkinnanvaraisuudesta. Sillä oli lisäksi ollut mahdollisuus yli vuoden ajan Inter - Milan -ottelun pelaamisen jälkeen tarkistaa sääntöjä. Kun keskeytystilanteita eri lajeissa oli ollut myös aikaisemmin, X:n olisi vedonlyönnin järjestäjänä tullut kiinnittää erityistä huomiota siihen, että sääntöjen tulkinnanvaraiset kohdat muutettiin mahdollisimman yksiselitteisiksi. X ei ollut kuitenkaan näin toiminut. Sen vuoksi hovioikeus katsoi, että sanottuja sääntöjä oli kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n perusteella tulkittava tältä osin A:n ja B:n hyväksi ja että jalkapallo-ottelun keskeytyshetken tuloksen käyttämistä sääntöjen kohdan 28.1 mukaisena vedonlyöntituloksena voitiin kysymyksessa olevissa olosuhteissa pitää perusteltuna. Näillä perusteilla viskaali Laine katsoi, että A:lla ja B:llä oli oikeus saada vaatimansa voittosumma. Presidentti Melander hyväksyi esittelijän mietinnön. Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa Valituslupa myönnettiin. A ja B vaativat hovioikeuden tuomion kumoamista ja kanteensa hyväksymistä. X vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä. Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut
- A ja B olivat osallistuneet X:n järjestämään Moniveto-nimiseen vedonlyöntipeliin veikkaamalla erään jalkapallo-ottelun tulokseksi 0 -
- Kyseinen ottelu oli keskeytetty
- peliminuutilla tilanteessa 0 - 3 kotijoukkueen kannattajien rynnättyä kentälle eikä ottelua ollut jatkettu. Ottelun lopputulokseksi oli sittemmin jalkapallosarjan sääntöjen perusteella vahvistettu 0 -
- A ja B, jotka olivat veikanneet oikein kahden muun heidän vedonlyöntinsä kohteena olleen ottelun tuloksen, katsoivat olevansa oikeutettuja pelivoittoon veikattuaan oikein myös kyseisen ottelun tuloksen.
- X oli katsonut, ettei ottelusta ollut tullut voittoon oikeuttavaa kilpailullista vedonlyöntitulosta, ja oli palauttanut pelipanokset pelaajille.
- Moniveto-peliin sovelletaan X:n toimesta laadittuja ja sisäasiainministeriön vahvistamia vedonlyönnin sääntöjä. Sääntöjen 28.1 kohdan mukaan voittoon oikeuttava vedonlyöntitulos määritetään kohdeottelun järjestäjän suoraan tai välillisesti ilmoittaman ensimmäisen kilpailutuloksen perusteella huolimatta siitä, muuttuvatko tulokset myöhemmin. Sääntöjen 30.5 kohdan mukaan kohteeseen pelatut panokset palautetaan pelaajille, jos kohdeottelu peruutetaan tai keskeytetään niin, ettei keskeytyshetken tulosta voida pitää kohdan 28 mukaisena vedonlyöntituloksena.
- Vedonlyönnin säännöt tulevat sovellettaviksi X:n ja Moniveto-peliin osallistujien välisessä suhteessa sopimusehtojen tavoin. Mahdollisia epäselvyyksiä on siten tulkittava sopimusten tulkintaa koskevien yleisten periaatteiden mukaisesti. Kuten esimerkiksi kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:stä ilmenee, lähtökohtaisesti X kantaa sääntöjen laatijana riskin siitä, että ne ovat jääneet epäselviksi. X:ään osallistuvat pelaajat eivät ole voineet vaikuttaa sääntöjen sisältöön. Tämän vuoksi tätä tulkinnan lähtökohtaa ei muuta muuksi se seikka, että säännöt ovat sisäasiainministeriön vahvistamat. Lisäksi tulkinnassa on huomioon otettava arpajaislakia koskevasta hallituksen esityksestä ilmenevä tavoite turvata rahapelitoiminnan yleinen luotettavuus sekä pelaajien oikeusturva (HE 197/1999 vp s. 79). Sääntöjä ei tule tulkita tavalla, joka on omiaan johtamaan yllätyksellisiin lopputuloksiin käytännössä. Pelaajien kannalta olennaista on, että säännöistä ilmenee täsmällisesti se, kuinka voittoon oikeuttava vedonlyöntitulos määritellään.
- Moniveto-pelin tarkoituksena on lyödä vetoa enintään neljän kohdeottelun tai -kilpailun oikeasta lopputuloksesta. Tämä lähtökohta samoin kuin vedonlyönnin sääntöjen kohdan 28.1 maininta siitä, että vedonlyöntitulos määritetään ensimmäisen kilpailutuloksen perusteella, viittaa sinänsä siihen, että säännöissä on vedonlyöntituloksella tarkoitettu ottelun tai kilpailun urheilullista lopputulosta. Tätä X:n tulkintaa puoltaa sekin, ettei vedonlyöntiin osallistuvien oikeusturvan vuoksi olisi perusteltua hyväksyä vedonlyöntitulokseksi lopputulosta, johon on voitu katsojien tai ulkopuolisten taholta vaikuttaa esimerkiksi aikaansaamalla ottelun tai kilpailun keskeytyminen.
- Toisaalta sääntöjen kohdan 30.5 perusteella on pääteltävissä, että joissakin tapauksissa myös keskeytyshetken tulosta voidaan pitää kohdan 28 mukaisena vedonlyöntituloksena. Säännöissä ei kuitenkaan ole lainkaan määritelty sitä, milloin ja millaisin edellytyksin keskeytetyn tapahtuman lopputulosta voidaan pitää vedonlyöntituloksena. Moniveto-pelissä voi lyödä vetoa useiden eri urheilulajien lopputuloksista, ja esimerkiksi mäkihypyn, alppihiihdon tai formulakisojen osalta X on katsonut, että voittoon oikeuttava vedonlyöntitulos on voitu keskeytyksestä huolimatta vahvistaa. Vedonlyönnin säännöistä ei kuitenkaan ilmene, missä urheilulajissa tai tilanteessa keskeytyshetken tulosta voidaan pitää vedonlyöntituloksena ja missä ei.
- Lisäksi sääntökohdan 28.1 mukaan vedonlyöntituloksena on pidettävä järjestäjän ensimmäisenä ilmoittamaa kilpailutulosta huolimatta siitä, muuttuvatko tulokset myöhemmin. Epäselväksi kuitenkin jää sekin, miten saatua lopputulosta on pidettävä voittoon oikeuttavana kilpailutuloksena ja voiko esimerkiksi tapahtuman keskeytymisen tai tulosten muuttumisen syyllä olla merkitystä tässä arvioinnissa.
- Kohdissa 6 ja 7 kuvattujen tulkinnanvaraisuuksien vuoksi huolellakaan sääntöihin perehtyvä Moniveto-pelin pelaaja ei välttämättä ymmärrä sääntöjen tarkoitusta X:n tavoin. Moniveto-peliin osallistuja päinvastoin voi vedonlyönnin sääntöjen kohtien 28.1 ja 30.5 nojalla perustellusti päätyä käsitykseen, jonka mukaan jalkapallo-ottelun järjestäjän ilmoittama ottelun keskeytyshetken tulos on veikkausvoittoon oikeuttava kilpailutulos. X saa kärsiä haitalliset seuraamukset tästä laatimiensa sääntöjen tulkinnanvaraisuudesta.
- Kyseessä olevan ottelun järjestäjä oli ilmoittanut ottelun tulokseksi 0 -
- X:n laatimat säännöt oikeuttavat tulkintaan, että näin ilmoitettua tulosta voidaan pitää vedonlyönnin sääntöjen 30.5 kohdassa tarkoitettuna sellaisena keskeytyshetken tuloksena, jota voidaan pitää sääntöjen kohdan 28.1 mukaisena voittoon oikeuttavana vedonlyöntituloksena. A ja B ovat näin ollen oikeutettuja voittoon Moniveto-pelin kierrokselta 34/
- Sillä seikalla, onko ottelutulos ilmoitettu välittömästi ilman mainintaa sen keskeyttämisestä ja mikä osapuolten tietoisuus ottelun keskeyttämisestä on ollut, ei ole asiassa merkitystä. Tuomiolauselma Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan. X Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle ja B:lle kummallekin erikseen kierroksella 34/2006 pelatun Moniveto-pelin voittona 26 043,08 euroa, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan 21.9.2006 lukien. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas (eri mieltä), Pasi Aarnio, Juha Häyhä, Jukka Sippo ja Jorma Rudanko. Esittelijä Anna-Liisa Hyvärinen. Eri mieltä olevan jäsenen lausunto Oikeusneuvos Tulokas: Erimielisyydessä on kysymys X Oy:n järjestämän Moniveto-nimisen vedonlyöntipelin sääntöjen tulkinnasta tilanteessa, jossa yksi kolmesta kohdeottelusta oli keskeytetty yleisön rynnättyä kentälle. Tulkinta koskee siten pelisopimusta, jonka osapuolina ovat vedonlyöjät, joiden kesken voitonjako tulee suorittaa peliä koskevien sääntöjen mukaisesti, sekä pelin toimeenpanijana X. Sopimuksen laatu ja tarkoitus vaikuttavat sääntöjen tulkintaan. Sen sijaan, että tulkinnassa otettaisiin lähtökohdaksi vedonlyöjän kuluttaja-asema tai vedonlyöjän ja X:n näennäinen etujen ristiriita taikka se, että X on säännöt laatinut, pääasiallinen huomio tulee kohdistaa siihen, että tulkinta on kaikkien vedonlyöntiin osallistuneiden kannalta hyväksyttävä ja sääntökokonaisuus huomioon ottaen ennalta-arvattava. Kuten Korkeimman oikeuden enemmistökin toteaa, sääntöjen kohdat 28.1 ja 30.5 ovat tulkinnanvaraiset siltä osin, missä tilanteissa tai urheilulajeissa ottelun tai kilpailun keskeytyshetken tulosta voidaan pitää voittoon oikeuttavana kilpailutuloksena. Perusajatuksena säännöissä näyttäisi olevan toisaalta se, ettei ottelun tai kilpailun keskeyttäminen kaikissa tapauksissa merkitse vedonlyönnin mitätöitymistä kyseisen kohteen osalta. Toisaalta 28.1 kohdasta ilmenee, että vedonlyönnin kannalta ratkaisevaa merkitystä ei ole sillä, mikä tulos lopulta vahvistetaan oikeaksi lopputulokseksi, vaan vedonlyönnissä huomioon otettava tulos on kilpailun järjestäjän suoraan tai välillisesti ensimmäiseksi ilmoittama kilpailutulos. Sääntö sisältää kannanoton kahdessakin suhteessa. Ensinnäkin huomiota kiinnitetään kilpailun järjestäjän käsitykseen ja toiseksi vedonlyönnin lopputuloksen vahvistamista selkeytetään ja nopeutetaan korostamalla ensimmäisen ilmoituksen merkitystä. Asiassa on selvitetty, että ottelun järjestäjä Allsvenskan on heti ottelun lopullisen päättymisen jälkeen ilmoittanut tulossivullaan ottelun lopputulokseksi 0 - 3 ilman, että se olisi samalla ilmoittanut ottelun keskeyttämisestä. Tulos on huomioitu sarjataulukossa. Vedonlyönnin sääntöjen ollessa mainituin tavoin keskeytystilanteiden vaikutusten osalta epäselvät ottelun järjestäjän ensi-ilmoitukselle on annettava ratkaiseva merkitys voitonjaon kannalta. Tämä luo ennalta-arvattavuutta sääntöjen soveltamiseen. Mainituilla perusteilla päädyn samaan lopputulokseen kuin Korkeimman oikeuden enemmistö.