← Suomi

KKO/2011/45

2011 false KKO:2011:45 Kiinteistön omistaja oli hakenut alueellaan olevan tien siirtämistä naapurikiinteistön vastaisen rajan viereen. Asiassa oli arvioitava myös se, aiheutuiko tien siirtämisestä yksityisistä teistä annetun lain 38 b §:n 1 momentissa tarkoitettua huomattavaa haittaa tieosakkaisiin kuulumattomalle naapurikiinteistölle. Koska asia oli tältä osin jäänyt maaoikeudessa asianmukaisesti selvittämättä, palautettiin asia maaoikeuteen. (Ään.) YksitTieL 38 b § 1 mom Asian käsittely alemmissa oikeuksissa Yksityistietoimitus 11.7.2007 X Ky:n (jäljempänä yhtiö) hakemuksesta vireille tulleessa yksityistietoimituksessa nro xxxx-xxx yhtiö oli pyytänyt, että sen omistamalla Y:n kunnan Y:n kylässä olevalla tilalla Z kulkeva tienosa Å:n yksityistiestä siirretään Z tilan ja sen naapuritilan, A:n ja B:n yhteisesti omistaman Ä tilan väliselle rajalle Z tilan puoleiselle alueelle. Perusteina vaatimukselleen yhtiö esitti, että kysymyksessä olevasta tienosasta nykyisellä paikallaan Z tilan alueella aiheutui kohtuutonta haittaa yhtiön kiinteistöllä harjoittamalle toiminnalle kiinteistön lisärakentamisen ja tienosan liikennemäärän kasvun vuoksi. Toimituksessa A Ä:n tilan omistajana vastusti tienosan siirtoa ja vaati sen säilyttämistä entisellä paikallaan Z tilalla taikka vaihtoehtoisesti sanotun tilan alueella jo olemassa olevien ajourien käyttämistä tietarkoituksiin tarvittavilta osin. Toimitusinsinööri katsoi, ettei yhtiön pyytämästä tien siirtämisestä aiheutunut kenellekään yksityisistä teistä annetun lain (yksityistielaki) 38 b §:ssä tarkoitettua huomattavaa haittaa. Tällä perusteella toimitusinsinööri päätti, että Å:n yksityistie Z tilan alueella kulkevalta osaltaan siirretään 7 metriä leveänä tiealueena Z tilan ja Ä:n tilan väliselle rajalle Z tilan puoleisille tiluksille. Edelleen toimitusinsinööri päätti, että myös tienvarsioja välirajalle oli rakennettava, mikäli mainittujen tilojen omistajat eivät toisin sopineet, kokonaan Z tilan puolelle, ja että yhtiö vastasi tien siirrosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Rovaniemen käräjäoikeuden maaoikeutena antama tuomio 28.4.2008 A ja B valittivat maaoikeuteen vaatien toimitusinsinöörin päätöksen kumoamista. Vastauksessaan yhtiö vaati toimituksen pysyttämistä ilmoittaen, ettei se suostunut Å:n yksityistien siirtämiseen miltään osin muuhun paikkaan Z tilan alueella kuin toimitusinsinöörin toimituksessa päättämään paikkaan. Tämän johdosta maaoikeus totesi ensiksi ratkaisussaan, että asiassa oli kysymys siitä, oliko tien siirrolle toimituksessa päätettyyn paikkaan ollut olemassa lain mukaiset edellytykset. Maaoikeus lausui toimitusinsinöörin päätökseen viitaten, että yksityistielain 38 b §:n mukaan tie voitiin siirtää tiestä tai sen käyttämisestä kiinteistön omistajalle johtuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi toiseen paikkaan hänen omistamillaan alueilla tai erityisistä syistä muuallekin, jos se voi tapahtua aiheuttamatta kenellekään huomattavaa haittaa. Maaoikeus totesi, että säännöksen esitöiden mukaan tien siirto voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun kiinteistöllä harjoitettava toiminta oli muuttunut aikaisempaa tehokkaammaksi tai silloin, kun tien siirtäminen mahdollistaisi kiinteistön entistä tehokkaamman käytön. Koska siirrosta ei saanut aiheutua huomattavaa haittaa kenellekään, maaoikeus katsoi, että siirron edellytyksiä harkittaessa oli lisäksi punnittava yhtäältä rasitetulle kiinteistölle aiheutuvan haitan suuruutta ja toisaalta tien siirtämisestä muille mahdollisesti aiheutuvan haitan määrää. Yhtiö harjoitti omistamallaan Z tilalla matkailu- ja ohjelmapalvelutoimintaa. Siirrettäväksi vaadittu Å:n yksityistien alkuosa kulki Isotaalontieltä ensin Z tilaan kuuluvien pelto- ja metsäkuvioiden raja- alueella yhtiön asiakkaiden käyttöön varatulle pysäköintialueelle ja kaarsi sieltä Z tilan ja Ä:n tilan väliselle rajalle. Peltokuviolla tien vieressä oli Levin alueen virkistysreitistöön kuuluva latu ja sen takana moottorikelkkareitti ja moottorikelkkojen pysäköintialue. Kauempana tiestä oli muita yhtiön ohjelmapalvelupuiston rakennuksia ja rakennelmia. Tien toisella puolella oleva metsäkuvio oli noin 50 metriä leveä ja rajoittui Ä:n tilaan. Z tilan muut rakennukset olivat kauempana siirretyksi vaaditusta tien osasta. Metsäkuviota käytettiin yhtiön asiakkaina olevien charter-ryhmien moottorikelkkakuljetusten yhteydessä tyhjien moottorikelkkojen siirtoreittinä joulun ja keskitalven sesonkiaikoina. Metsäalueen käytöstä muuhun tarkoitukseen ei ollut esitetty konkreettisia suunnitelmia muutoin kuin Isotaalontien varteen metsäkuviolle jo raivatun pysäköintialueen osalta. Å:n yksityistiellä oli Lapinkylä tilan lisäksi kahdeksan osakastilaa. Kolmella niistä oli loma-asunto, joista yksi oli vuokravälityksessä. Tie palveli lisäksi yhtiön harjoittamaan liiketoimintaan liittyvää asiakasliikennettä. Tien käyttö muuhun liikenteeseen kuin asiakasliikenteeseen oli varsin vähäistä eikä siinä ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia sen jälkeen, kun tieoikeudet osakastiloille oli vuonna 2001 perustettu. Koska yhtiöllä oli ilmoituksensa mukaan tarkoitus jättää siirrettäväksi vaadittu osa Å:n yksityistiestä palvelemaan sen omaan liiketoimintaan liittyvää liikennettä, tien olemassaolosta ei voinut katsoa aiheutuvan haittaa Z tilalle tai siellä harjoitetulle liiketoiminnalle. Sitä vastoin tien käyttö muiden osakastilojen liikenteeseen haittasi tien varressa olevan asiakaspysäköintipaikan ja muun tien läheisyydessä olevan alueen tehokasta käyttöä yhtiön liiketoiminnassa ja siihen liittyvässä liikenteessä erityisesti charter-ryhmien käyntien yhteydessä ja muina vilkkaampina aikoina. Å:n yksityistie kulkisi siirretyssä paikassaan Ä:n tilalla olevan asuinrakennuksen pihapiirin vierestä. Tiestä ja sen käytöstä aiheutuisi tämän vuoksi haittaa sanotun tilan omistajille. Koska tilalla olevat vanhat rakennukset ja niiden pihapiiri olivat likimäärin samalla etäisyydellä sekä entisestä että siirretystä tiestä, niiden sijainnilla ja niihin suunnitellulla liiketoiminnalla ei ollut merkitystä asiassa. Maaoikeus katsoi, että toimitusinsinöörin päätöksen mukaisessa paikassa kulkevasta tiestä ja sen käytöstä Ä:n tilan omistajille aiheutuva haitta olisi suurempi kuin se haitta, joka yhtiölle tiestä ja sen käytöstä nykyisin aiheutui. Tien siirto olisi lisäksi mahdollista toteuttaa Ä:n tilan asuinrakennuksen kohdalla siten, että siirrosta aiheutuva haitta vähenisi ja samalla yhtiö kuitenkin voisi kohtuudella käyttää metsäkuviota nykyiseen tarkoitukseensa. Koska yhtiön vaatimaa tien osan siirtoa ei voitu näin ollen toteuttaa kenellekään huomattavaa haittaa tuottamatta, siirron suorittamiselle ei ollut olemassa yksityistielain 38 b §:n mukaisia edellytyksiä. Näillä perusteilla maaoikeus kumosi toimitusinsinöörin päätöksen ja määräsi toimituksen jätettäväksi sikseen. Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Jyrki Kiviniemi ja maaoikeusinsinööri Tapio Mikkola sekä lautamiehet. Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa Valituslupa myönnettiin. Yhtiö vaati valituksessaan, että maaoikeuden tuomio kumotaan ja toimitus jätetään toimitusinsinöörin päätöksen varaan. A ja B vastasivat valitukseen. Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut Asian tausta ja kysymyksenasettelu

  1. Toimitus on haettu tarkoituksin saada Y:n kunnan Y:n kylässä oleva Å:n yksityistie siltä osin kuin se kulkee X Ky:n omistamalla Z tilalla siirretyksi tilan metsäalueelle naapuritilan Ä vastaisen rajan viereen. Å:n yksityistie on perustettu 9.10.2001 toimitetussa yksityistietoimituksessa pysyvin tieoikeuksin Z tilan ja kahdeksan muun kiinteistön hyväksi. Ä:n tilalla ei ole tieoikeutta Å:n yksityistiehen, vaan kulkuyhteys tilalle on järjestetty tilan oman pihatien kautta. Yhtiön hakemaa tien siirtoa ovat vastustaneet vain Ä:n tilan omistajat A ja B.
  2. Toimitusinsinööri on päättänyt siirtää Å:n yksityistien Z tilan alueella yhtiön hakemuksen mukaisesti Z tilan ja Ä:n tilan rajalle Z tilan puoleisille metsätiluksille. Päätöksen perusteluissa on todettu ainoastaan, ettei tien siirto aiheuttanut kenellekään huomattavaa haittaa. Sen sijaan maaoikeus on A:n ja B:n valituksen johdosta jäljempänä tässä ratkaisussa kerrotuin perustein kumonnut toimitusinsinöörin päätöksen ja jättänyt toimituksen tien siirtämisen edellytysten puuttuessa sillensä. Korkeimmassa oikeudessa on yhtiön valituksen perusteella kysymys vain siitä, ovatko edellytykset tien siirtämiselle Z tilan alueella toimituksessa päätettyyn paikkaan olleet olemassa. Sovellettava säännös ja sen tulkinta
  3. Yksityisistä teistä annetun lain (yksityistielaki) 38 b §:n 1 momentin mukaan tiestä tai sen käyttämisestä kiinteistön omistajalle johtuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi voidaan tie siirtää toiseen paikkaan hänen omistamillaan alueilla taikka erityisistä syistä muuallekin, jos se voi tapahtua aiheuttamatta kenellekään huomattavaa haittaa.
  4. Näin ollen tien siirtäminen rasitetun kiinteistön omistajan vaatimuksesta edellyttää arviointia siitä, aiheutuuko tiestä sen nykyisellä paikallaan kiinteistön omistajalle haittaa ja voidaanko tämä haitta poistaa tai sitä vähentää siirtämällä tie toiseen paikkaan kiinteistön alueella. Jos nämä edellytykset täyttyvät, on arvioitava lisäksi, voidaanko tie siirtää aiheuttamatta kenellekään huomattavaa haittaa.
  5. Yksityistielain esitöiden mukaan edellä mainitussa säännöksessä rasitetulle kiinteistölle aiheutuvalla haitalla tarkoitetaan sellaista haittaa, joka johtuu olosuhteiden muuttumisesta, kuten siitä, että kiinteistöllä harjoitettava toiminta on muuttunut aikaisempaa tehokkaammaksi tai että tien siirtämisellä mahdollistetaan kiinteistön entistä tehokkaampi käyttö (HE 166/2000 vp s. 12). Kyse voi siis olla yhtäältä sellaisesta haitasta, joka johtuu kiinteistön jo muuttuneesta käytöstä, ja toisaalta sellaisesta haitasta, joka aiheutuu suunnitellusta kiinteistön käytön muuttamisesta. Rasitetulle kiinteistölle tiestä aiheutuvan haitan ei kuitenkaan tarvitse olla huomattava, jotta tien siirtäminen olisi mahdollista. (Ks. KKO 2009:51).
  6. Sen sijaan edellytyksenä on, ettei tiestä siirretyssä paikassa saa aiheutua kenellekään huomattavaa haittaa. Sen osalta yksityistielain 38 b §:n 1 momentin tulkinnassa voidaan tukeutua niihin edellytyksiin, joita saman lain 8 §:ssä on säädetty uuden tien perustamisen osalta. Mainittu pykälä edellyttää, ettei uuden tien perustamisesta aiheudu huomattavaa haittaa millekään kiinteistölle. Säännöksessä tarkoitettua haittaa voi aiheutua esimerkiksi liikenteen melusta ja pölystä. Huomattavaa haittaa tulee arvioida paitsi tien muiden osakkaiden ja tien käyttäjien osalta, myös naapurikiinteistölle aiheutuvien haittojen kannalta. (Ks. KKO 2008:39 ja 2008:112). Yhtiön näkemys tieoloista sekä esitetystä haitasta ja sen vähentämismahdollisuuksista rasitetun kiinteistön kannalta
  7. Yhtiö on perustellut hakemaansa tien siirtoa toteamalla, että Å:n yksityistien kautta hoidetaan yhtiön Z tilalla harjoittaman matkailu- ja ohjelmapalvelutoiminnan asiakasliikenne, joka on tien perustamisen jälkeen kolminkertaistunut yhtiön toiminnan laajennuttua huomattavasti. Tien käyttö muuhun kuin yhtiön asiakasliikenteeseen on vähäistä eikä siinä ole tapahtunut tieoikeuksien perustamisen jälkeen muiden tieosakkaiden tienkäytön perusteella merkittäviä muutoksia. Osakastiloista vain kolmella sijaitsee loma-asunto, joista yksi on vuokrauskäytössä. Z tilan käyttö yhtiön liiketoiminnassa on nykyisin aikaisempaa tehokkaampaa ja suunnitelmissa on tehostaa käyttöä edelleen, mistä syystä tie nykyisellä paikallaan Z tilalla ja erityisesti sen kautta tapahtuva tieosakkaiden liikenne yhtiön asiakkaille varatun pysäköintialueen läpi aiheuttaa liikenneturvallisuus- ja muun turvallisuusriskin. Tiestä ja sillä kulkevasta läpiajoliikenteestä on haittaa myös yhtiön liiketoiminnan suunnitellulle laajentamiselle, kuten matkailuvaunualueen sekä eläinsuojien ja -aitauksien perustamiselle tien lähialueille ja tilalla harjoitetun eläinpuistotoiminnan vuoksi tarpeelliseksi tulleelle tilan alueen aitaamiselle pääsymaksujen perimiseksi asiakkailta. Z tilalla kulkevan tienosan siirto tilan metsäkaistaleelle Ä:n tilan vastaiselle rajalle poistaisi osakasliikenteen nyt haittaa tuottavalta kohdalta ja toisaalta myös helpottaisi Å:n yksityistien tienpitoa suoran tielinjauksen ja aikaisempaa lyhyemmän matkan johdosta. A:n ja B:n näkemys tielinjauksen siirrosta johtuvasta haitasta
  8. A ja B ovat vastustaneet tien siirtämistä Ä:n tilalle aiheutuvan huomattavan haitan vuoksi. A:n ja B:n mukaan tienosa siirretyssä paikassaan Z tilan rajalla tulisi kulkemaan heidän pihatiensä vieressä ja sijaitsisi heidän asuinrakennuksensa kohdalla aivan tilojen välirajalla heidän asuinpihansa välittömässä läheisyydessä. Ä:n tilalla sijaitsee lisäksi kulttuurihistoriallisesti suojeltu vanhojen rakennusten pihapiiri, jonne on saatu rakennuslupa pienimuotoisen perinnehoitolan perustamista varten. Ohikulkeva liikenne sanotun pihapiirin välittömässä läheisyydessä vaikeuttaisi tällaisen muutossuunnitelman toteuttamista. Toisaalta Z tilan alueella on muuallakin kuin Ä:n tilan vastaisen rajan tuntumassa alueita käytettäväksi tietarkoituksiin. Å:n yksityistie ei kulje Z tilalla olevan asiakaspysäköintipaikan läpi, vaan sen vieritse, eikä tiestä aiheudu yhtiön väittämiä turvallisuusriskejä.
  9. A ja B ovat maaoikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa lausuneet, että kun tie nykyisessä paikassaankin jäisi edelleen yhtiön asiakasliikenteen käyttöön, yhtiö voisi ohjata asiakasliikenteensä kiertämään myös uutta tielinjausta pitkin, jolloin muun muassa asiakasliikenteen linja-autot tulisivat ajamaan A:n ja B:n pihamaan vieritse. Ottaen huomioon se, että yhtiön asiakasmäärät ja -liikenne ovat huomattavasti lisääntyneet, Z tilalla tapahtuvan liikenteen siirtyminen Ä:n tilan pihapiirin läheisyyteen aiheuttaisi erityisesti turvallisuusriskin pihamaalla leikkiville A:n ja B:n alaikäisille lapsille. Korkeimman oikeuden kannanotto Tiestä aiheutuva haitta
  10. Siirrettäväksi vaadittu tienosa Z tilan alueella muodostaa vuonna 2001 perustetun Å:n yksityistien alkuosan, joka kulkee Z tilan pelto- ja metsäalueiden rajamaastossa tilalla olevien rakennusten sijaitessa kauempana tiestä. Tienosan alkuun on raivattu pysäköintialue, jonka vieritse tie kulkee pääportin läheisyydessä olevalle asiakaspysäköintialueelle, minkä jälkeen se kaartaa Z tilan ja sen naapuritilan Ä:n välirajalle. Sanotun tienosan ja Ä:n tilan väliin jää Z tilan puolella oleva noin 50 metrin levyinen metsäkaistale.
  11. Yhtiö harjoittaa maaoikeuden toteamin tavoin Z tilalla matkailu- ja ohjelmapalvelutoimintaa, mikä on laajentunut huomattavasti Å:n yksityistien perustamisen jälkeen. Tämä on lisännyt Z tilalla vierailevia asiakasmääriä ja sen myötä asiakasliikennettä tilan alueella kulkevalla tien alkuosalla. Sitä vastoin muiden tieosakkaiden tienkäyttö on pysynyt vähäisenä ilman merkittäviä muutoksia tieoikeuksien perustamisten jälkeen. Tähän nähden maaoikeus on katsonut, ettei siirrettäväksi vaaditusta tienosasta sellaisenaan aiheudu haittaa Z tilalle ja siellä harjoitetulle toiminnalle, koska tietä tullaan vastaisuudessakin käyttämään kyseisen liiketoiminnan tarpeisiin. Sen sijaan Å:n yksityistien muiden osakastilojen taholta tapahtuva läpiajoliikenne Z tilan alueen kautta nykyisessä paikassaan aiheuttaa haittaa tilan pääportilla olevan asiakaspysäköintipaikan käytölle samoin kuin muiden tien läheisyydessä olevien alueiden tehokkaalle käytölle yhtiön liiketoiminnassa.
  12. Korkein oikeus katsoo, että maaoikeuden mainitsemien seikkojen lisäksi yhtiö on uskottavasti vedonnut siirtovaatimuksensa tueksi myös liiketoimintansa kehittämissuunnitelmiin, kuten tarpeeseen sulkea Z tilan aluetta aitauksella sekä aikeisiin hyödyntää tien vieressä olevaa metsäkaistaletta uudella tavalla. Ottaen huomioon tilan entisestään tehostunut käyttö ja yhtiön suunnitelmat tilan nykyistäkin tehokkaammalle käytölle yhtiön liiketoiminnassa, Korkein oikeus päätyy maaoikeuden tavoin katsomaan, että Å:n yksityistien muiden osakastilojen liikenne Z tilan alueella kulkevalla tienosalla nykyisessä paikassaan aiheuttaa yksityistielain 38 b §:n 1 momentissa tarkoitettua haittaa Z tilan käytölle. Siten tien siirtämisen edellytykset tältä osin täyttyvät. Haitan vähentämismahdollisuuksista tietä siirtämällä
  13. Kuten maaoikeus on todennut, Å:n yksityistien alkuosa nykyisessä paikassaan Z tilan alueella tulisi jäämään tien siirron jälkeenkin yhtiön asiakasliikenteen käyttöön, kun taas muut osakastilat saisivat tarvitsemansa kulkuyhteyden pelkästään tien uuden linjauksen kautta.
  14. Näin ollen tietä siirtämällä aikaansaataisiin Z tilan käytölle nykyistä vähemmän haittaa tuottava tiejärjestely, kun Å:n yksityistien muiden osakkaiden läpiajoliikenne kokonaan poistuisi nykyiseltä tieosuudelta ja osakasliikenne siirtyisi tilan rajalle metsätiluksille rakennettavalle uudelle tielle. Sen vuoksi edellytykset tien siirtämiselle tältäkin osin täyttyvät, mihin johtopäätökseen myös maaoikeus on päätynyt. Huomattavan haitan aiheutuminen jollekin muulle
  15. Maaoikeus on todennut, että kysymyksessä oleva tienosa siirretyssä paikassaan kulkisi Ä:n tilan rajalla tilan asuinrakennuksen ja pihapiirin vierestä. Tämän vuoksi tiestä ja sen käytöstä aiheutuisi haittaa A:lle ja B:lle Ä:n tilan omistajina. Sitä vastoin Ä:n tilan vanhoilla rakennuksilla suojeltuine pihapiirineen ja niiden käyttöä koskevilla A:n ja B:n suunnitelmilla ei maaoikeuden mukaan ollut haittaa arvioitaessa merkitystä. Maaoikeus on arvioinut Å:n yksityistiestä ja sen käytöstä siirretyssä paikassaan Ä:n tilalle aiheutuvan haitan suuremmaksi kuin sen haitan, mikä tiestä ja sen käytöstä nykyisellä paikallaan aiheutuu Z tilalle ja sen käytölle. Maaoikeus on loppupäätelmänään arvioinut, ettei tien siirtoa yhtiön vaatimalla tavalla voida suorittaa kenellekään huomattavaa haittaa tuottamatta, eikä yksityistielain 38 b §:n 1 momentin mukaisia edellytyksiä tien siirtämiselle toimituksessa päätettyyn paikkaan ollut ollut siten olemassa.
  16. Korkein oikeus toteaa ensiksi, ettei yksityistielain 38 b §:n 1 momentin tarkoittamaa huomattavaa haittaa voida arvioida haittojen keskinäisen vertailun pohjalta siten, että punninnassa otettaisiin huomioon toisaalta ne haitat, jotka todetaan aiheutuvan tiestä rasitetulle kiinteistölle, ja toisaalta ne haitat, jotka arvioidaan aiheutuvaksi tien siirrosta muulle kiinteistölle. Näin ollen haitan arviointi tältä osin on maaoikeudessa perustunut virheelliseen lähtökohtaan.
  17. Asiassa on riidatonta, että Å:n yksityistien käyttö muiden osakastilojen kuin Z tilan taholta on vähäistä eikä siinä ole tapahtunut muutosta tieoikeuksien perustamisen jälkeen. Päätyessään katsomaan, että uudesta tielinjauksesta aiheutuu tieosakkaiden läpiajoliikenteen vuoksi haittaa Ä:n tilalle, maaoikeus ei ole kuitenkaan nimenomaisesti lausunut siitä, onko tällainen haitta sillä tavalla huomattava kuin yksityistielaissa tarkoitetaan. Maaoikeus on tyytynyt vain edellä kerrotuin tavoin toteamaan yleisesti, että tien siirtoa ei voida toteuttaa kenellekään huomattavaa haittaa tuottamatta.
  18. A ja B ovat pitäneet haittaa huomattavana ja siinä tarkoituksessa Korkeimmassa oikeudessa lausuneet, että tienosan siirtämisen jälkeen Z tilan asiakasliikenne voitaisiin ohjata kulkemaan sekä nykyistä tietä että uutta tietä tilan metsäkaistaleen ympäri, jolloin myös yhtiön asiakasliikenne tulisi kulkemaan Ä:n tilan rajan tuntumassa A:n ja B:n asuinpihan läheisyydessä. A ja B olivat samassa tarkoituksessa myös valituksessaan maaoikeudelle väittäneet, että yhtiö voisi ohjata asiakasliikenteensä kulkemaan entisen tienosan ja uuden tien kautta. Yhtiön vastaus väitteeseen ei ilmene maaoikeuden ratkaisusta. Maaoikeus ei ole ratkaisussaan ottanut lainkaan kantaa asiaan.
  19. Korkeimmassa oikeudessa yhtiö on valituksessaan todennut, että yhtiö jättäisi nykyisen tien edelleenkin asiakasliikenteensä käyttöön, koska asiakasliikenne Z tilalla ei ole läpiajoliikennettä, eikä siten tuottaisi haittaa tilan käytölle. Yhtiö ei ole kuitenkaan kiistänyt sitä, etteikö asiakasliikennettä voisi ohjautua myös uudelle tielinjaukselle A:n ja B:n väittämän mukaisesti. Näin ollen yhtiö ei ole asian käsittelyssä ilmaissut kantaansa uuden tielinjauksen hyödyntämismahdollisuuksista yhtiön asiakasliikenteen tarpeisiin. Korkein oikeus toteaa, että puheena olevalla seikalla voidaan katsoa olevan merkitystä arvioitaessa sitä, aiheutuisiko tien siirtämisestä toimitusinsinöörin päättämään paikkaan Ä:n tilalle sellaista haittaa, mikä muodostaisi esteen tien siirrolle. Johtopäätös
  20. Siihen nähden, mitä edellä on esitetty, Korkein oikeus katsoo, että asiassa on jäänyt asianmukaisesti selvittämättä, minkälaista haittaa tien uusi linjaus aiheuttaisi Ä:n tilalle ja sen käytölle. Näin ollen asia yksityistielain 38 b §:n 1 momentissa säädettyjen tien siirtämisen edellytysten osalta on maaoikeudessa ratkaistu osaksi puutteellisen selvityksen perusteella. Asia ei ole ratkaistavissa käsillä olevan selvityksen perusteella Korkeimmassa oikeudessa, vaan asian käsittelyä on jatkettava maaoikeudessa. Päätöslauselma Maaoikeuden tuomio kumotaan. Asia palautetaan maaoikeutena toimivaan Lapin käräjäoikeuteen. Maaoikeuden tulee ottaa asia omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväkseen ja, ottaen huomioon palauttamisen syy, menetellä siinä lain mukaan. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Kari Kitunen, Juha Häyhä (eri mieltä), Soile Poutiainen ja Pekka Koponen. Esittelijä Matti Sepponen. Eri mieltä olevan jäsenen lausunto Oikeusneuvos Häyhä: Olen samaa mieltä kuin enemmistö kappaleiden 1 - 17 osalta. Tämän jälkeen lausun seuraavaa: A ja B ovat tilan Ä omistajina kuitenkin katsoneet vaarana olevan, että jos tie siirrettään vaadittuun paikkaan, Z asiakkaat ja erityisesti linja-autoliikenne saattaisi ajaa ympäri vanhan Å:n tien ja uuden tien kautta A:n ja B:n pihapiirin läheisyydessä. A ja B ovat esittäneet kyseisen väitteen sekä maaoikeudessa että Korkeimmassa oikeudessa. Yhtiö on valituksessaan Korkeimmalle oikeudelle kertonut, että Å:n yksityistie palvelee yhtiön asiakasliikennettä ja edelleen, että yhtiö jättäisi nykyisen tien asiakasliikenteen käyttöön, mutta yhtiö ei ole nimenomaisesti kiistänyt, etteikö yhtiön asiakasliikenne säilyisi tiellä myös sen siirretyssä paikassa A:n ja B:n esittämän mukaisesti. Z tilan asiakasliikenteen merkittävää lisääntymistä on asiassa pidettävä riidattomana. Jos Z tila saisi hakemuksensa mukaisen tieoikeuden Å:n yksityistiehen myös sen siirretyssä paikassaan, olisi tilalla toimivalla yhtiöllä oikeus ohjata asiakasliikenteensä kulkemaan myös tien siirretyllä osuudella. Kun otetaan huomioon uuden tien sijainti lähellä Ä tilan pihapiiriä, jutun asiakirjoissa olevista kartoista ja valokuvista ilmenevä suhteellisen avoin maasto sekä yhtiön oikeus järjestää asiakasliikenteensä A:n ja B:n kuvaamalla tavalla, aiheutuu tien siirrosta näiden syiden vuoksi huomattavaa haittaa Ä:n tilalle. Näillä perusteilla katson, ettei ole syytä muuttaa maaoikeuden tuomion lopputulosta.

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.