KKO/2012/30

2012 false KKO:2012:30 Hovioikeus oli tuominnut muutoksenhakijan oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuun järjestyssakkoon. Järjestyssakkoa määrättäessä oli noudatettava kuulemisperiaatetta. Ennen sakon määräämistä hovioikeus oli varannut epäillylle tilaisuuden tulla kuulluksi toimittamalla hänelle lausumapyynnön tavallisena kirjeenä. Epäilty oli kiistänyt saaneensa kirjeen. Koska epäillyn kuulemista ei ollut toimitettu asianmukaisesti, edellytyksiä järjestyssakon määräämiselle ei ollut. Hovioikeuden määräämä järjestyssakko poistettiin. Ks. KKO:2003:69 KKO:2005:70 OK 14 luku 7 § (244/2006) OK 26 luku 28 § (362/2010) Asian käsittely hovioikeudessa Pohjois-Savon käräjäoikeuteen toimittamassaan haastehakemuksessa A oli vaatinut vaimoltaan sopimukseen perustuvaa korvausta sekä vaimon miesystävältä ja vaimon asianajajalta vahingonkorvausta. Käräjäoikeus oli katsonut kannevaatimukset oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla selvästi perusteettomiksi ja haastetta antamatta tuomiolla hylännyt vaatimukset. A haki muutosta tuomioon Itä-Suomen hovioikeudelta. Valituskirjelmässään A lausui käsityksiään asian ratkaisseesta käräjätuomarista, vaimon miesystävästä ja asianajajasta. A:n kielenkäytön johdosta hovioikeus varasi A:lle tilaisuuden lausua siitä, oliko hän käyttänyt valituksessaan oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla loukkaavaa tai muutoin sopimatonta kirjoitustapaa ja voidaanko hänet tuomita järjestyssakkoon. Hovioikeus oli lähettänyt lausumapyynnön A:lle tavallisena kirjeellä postiosoitteeseen, jonka A oli ilmoittanut käräjäoikeudelle. A ei ollut antanut asiassa lausumaa. Itä-Suomen hovioikeuden päätös 3.2.2011 Hovioikeus totesi, että oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:n mukaan tuomioistuin voi omasta aloitteestaan tuomita sen, joka käyttää istunnossa tai tuomioistuimeen annetussa kirjoituksessa tuomioistuimen arvoa loukkaavaa tai muutoin sopimatonta puhe- tai kirjoitustapaa, maksamaan enintään 1 000 euron suuruisen järjestyssakon. Hovioikeus totesi A:n lausuneen valituskirjelmässään, että asian ratkaissut käräjätuomari oli tietoisesti valehdellut ja että hänen täytyi olla seonnut tai lahjottu. Lisäksi A oli valituskirjelmässään käyttänyt vaimon miesystävästä useassa kohdassa halventavia ilmaisuja sekä väittänyt vaimon asianajajan olevan ammattirikollinen. Hovioikeus katsoi, että tällainen kirjoitustapa on epäkunnioittavaa ja loukkaavuutensa vuoksi sopimaton. Tämän vuoksi A oli tuomittava menettelystään järjestyssakkoon. Järjestyssakon suuruuteen vaikuttavana seikkana hovioikeus piti halventaviin ilmaisuihin sisältyvien asiattomien syytösten vakavuutta. Näillä perusteilla hovioikeus tuomitsi A:n oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:n 1 momentin nojalla 1 000 euron järjestyssakkoon. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Juha Voutilainen, Helena Lindgren ja Juha Halijoki. Esittelijä Oskar Kulmala. Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa A vaati valituksessaan, että hovioikeuden hänelle määräämä järjestyssakko kumotaan. Hovioikeus oli lähettänyt järjestyssakon määräämistä koskevan lausumapyynnön hänelle tavallisena kirjeenä, jota hän ei ollut saanut. Hänellä ei siten ollut ollut mahdollisuutta tulla asiassa kuulluksi. Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut Kysymyksenasettelu

1. Hovioikeus oli 17.11.2010 päivätyllä kirjeellä pyytänyt, että A antaisi järjestyssakon määräämistä koskevassa asiassa lausumansa viimeistään määräpäivänä uhalla, että asia voidaan ottaa ratkaistavaksi, vaikka lausumaa ei toimiteta. A ei ole toimittanut pyydettyä lausumaa ja hovioikeus on määrännyt hänelle 1 000 euron järjestyssakon. Lausumapyyntöä koskeva kirje oli lähetetty A:lle tavallisena kirjeenä hänen kotiosoitteeseensa. A on kiistänyt saaneensa kirjettä.
2. Asiassa on ratkaistava, onko hovioikeus toimittanut kuulemisen asianmukaisella tavalla, kun hovioikeus on lähettänyt lausumapyynnön A:lle tavallisena kirjeenä. Järjestyssakon määräämisestä
3. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteuttaminen edellyttää muun muassa sitä, että tuomioistuimen on huolehdittava järjestyksen valvomisesta oikeudenkäynnissä. Tämän vuoksi oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 6 §:ssä säädetään, että tuomioistuimen puheenjohtaja on velvollinen valvomaan järjestyksen noudattamista istunnossa ja antamaan tätä varten tarvittavat määräykset. Järjestyksen valvomisen ankarimmat keinot ovat oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:ssä säädetyt järjestyssakon määrääminen sekä henkilön säilöönotto ja säilössä pitäminen.
4. Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:n 1 momentin (244/2006) mukaan henkilö, joka käyttää istunnossa tai tuomioistuimeen annetussa kirjoituksessa tuomioistuimen arvoa loukkaavaa tai muuten sopimatonta kieltä, voidaan tuomita maksamaan enintään 1 000 euron suuruinen järjestyssakko.
5. Aikaisemmin voimassa olleessa muodossaan oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:n (362/1960) nojalla tuomioistuimen tuli määrätä vastaavan tyyppisestä järjestysrikkomuksesta sakkorangaistus. Kyseessä oli rikosoikeudellinen seuraamus, joka tuomittiin päiväsakkoina ja jonka määräämisessä noudatettiin muutenkin sakkorangaistuksen määräämistä koskevaa menettelyä. Kun lainkohta muutettiin nykyiseen muotoonsa lailla 244/2006, tämä järjestyksenpitoa koskeva sääntely poistettiin rikosoikeudellisesta järjestelmästä ja se muutettiin kurinpidoksi (HE 271/2004 vp s. 22 ja 61 - 62). Järjestyssakko määrätään nykyään määräsummaisena enintään 1 000 euron suuruisena. Järjestyssakkoon tuomitun oikeus hakea muutosta ja kuulemisperiaatteen noudattaminen
6. Vaikka järjestyssakko on nykyään määritelty kurinpitoseuraamukseksi eikä sitä voida sakon täytäntöönpanosta annetun lain säännösten mukaan aikaisemman järjestysrangaistuksen tavoin muuntaa vankeudeksi, kurinpidollinen järjestyssakko ei siihen tuomitun henkilön kannalta muutoin eroa olennaisesti järjestysrangaistuksesta. Kumpikin tarkoittaa moitittavan menettelyn perusteella määrättävää maksuvelvollisuutta, joka voi muodostua tuomitulle raskaaksi. Asiaa ratkaistaessa joudutaan ottamaan huomioon keskeisiä ihmisoikeusperiaatteita, kuten eri osapuolten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja sananvapaus. Näistä syistä myös järjestyssakon määräämisessä on taattava epäillyn oikeusturva. Kuulemisperiaatteen noudattaminen on epäillyn oikeusturvan tärkeimpiä takeita (KKO 2005:70). Tiedoksiantosäännöksistä
7. Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:ssä ei ole säädetty epäillyn kuulemiseen liittyvästä tiedoksiannosta. Sen vuoksi asiassa on ratkaistava, sovelletaanko tilanteeseen yleisiä tiedoksiantosäännöksiä. Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 28 §:n mukaan hovioikeudessa käsiteltävässä asiassa pääsääntöisenä tiedoksiantotapana on tavallinen kirje. Poikkeuksena ovat eräät pääkäsittelykutsut, jotka on toimitettava sellaisella tavalla, jolla voidaan varmentaa kutsun perillemeno. Näistä poikkeustapauksista ei ole nyt kyse.
8. Asiassa voidaan kiinnittää huomiota myös tiedoksiantoa oikeudenkäynnissä koskevan oikeudenkäymiskaaren 11 luvun säännöksiin. Sanotun luvun 3 a §:n 1 momentin mukaan muun kuin haasteen tiedoksianto voidaan toimittaa myös lähettämällä asiakirja asianosaiselle postitse asianosaisen tuomioistuimelle ilmoittamaan osoitteeseen. Korkein oikeus toteaa, että nyt esillä olevassa tapauksessa hovioikeuden A:lle lähettämä lausumapyyntö on sikäli haasteeseen verrattava, että lausumapyynnöstä on ilmennyt hovioikeuden ottaneen harkittavakseen järjestyssakon tuomitsemisen A:lle. Korkeimman oikeuden kannanotto tiedoksiantomenettelyyn
9. Kun otetaan huomioon edellä kohdassa 6 mainitut epäillyn oikeusturvaan liittyvät näkökohdat, Korkein oikeus ei pidä asianmukaisena, että järjestyssakon määräämistä koskevassa asiassa kuulemista koskeva tiedoksianto toimitetaan oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 28 §:ssä säädetyllä pääsääntöisellä tavalla eli tavallisena kirjeenä. Tavallista kirjettä käytettäessä hovioikeus ei voi varmistua, onko tiedoksianto tavoittanut kuultavan ja toteutuuko kuulemisperiaate myös tosiasiallisesti.
10. Kun tässä tapauksessa A:n kuulemista koskeva tiedoksianto on toimitettu A:lle vain tavallisena kirjeenä, eikä asiassa ole ilmennyt, että kirje vastoin A:n kiistämistä olisi tullut A:n tietoon, A:n kuulemista järjestyssakkoasiassa ei ole toimitettu asianmukaisesti. Edellytyksiä järjestyssakon määräämiselle ei siten ole ollut. Päätöslauselma Hovioikeuden järjestyssakon määräämistä koskeva päätös kumotaan ja A:lle tuomittu järjestyssakko poistetaan. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kati Hidén, Pertti Välimäki, Pasi Aarnio, Timo Esko ja Ari Kantor. Esittelijä Katariina Sorvari.